Erkki Räikkönen (s. 1900)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kirjailija Erkki Räikkösestä (s. 1900). Kirjailija Erkki Räikkösestä (s. 1941) on oma artikkeli.

Erkki Aleksanteri Räikkönen (13. elokuuta 1900, Pietari30. maaliskuuta 1961) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija, joka oli pitkään presidentti P. E. Svinhufvudin yksityissihteerinä. Hän oli myös oikeistolainen aktivisti, joka toimi 1920-luvulla AKS:ssä ja Itsenäisyyden liitossa sekä 1930-luvulla ensin Lapuan liikkeessä ja IKL:ssä ja sitten kansallissosialistisissa pienryhmissä.

Räikkösen vanhemmat olivat kanttori Pekka Bernhard Räikkönen ja Katri Raikkerus. Hän pääsi ylioppilaaksi 1920 ja valmistui filosofian maisteriksi 1927. Hän oli mukana Karjalan retkikunnassa 1920–1921 ja toimi Akateemisen Karjala-Seuran AKS:n sihteerinä vuosina 1922–1924. Inkeriläissyntyinen Räikkönen oli yksi AKS:n perustajista, mutta hän erosi AKS:stä 1924 ja perusti kannattajineen uuden järjestön, Itsenäisyyden liiton, jonka sihteerinä hän toimi vuosina 1926–1928 ja puheenjohtajana 1930–1933. Eron syynä oli se, että Räikkönen ei hyväksynyt AKS:n uutta kansallisen eheyttämisen ohjelmaa, jonka tarkoituksena oli suomen kielen aseman vahvistaminen ja suomenkielisen väestönosan eheyttäminen.

Räikkönen ei myöskään halunnut rikkoa välejä ruotsinkielisiin oikeistoradikaaleihin. Räikkönen ei hyväksynyt myöskään AKS:n puheenjohtajan Elmo Kailan ajamaa ns. "orjapykälää", joka vaati AKS:n jäseniä alistumaan kaikkiin AKS:n johdon päätöksiin ilman oikeutta ilmoittaa eriävää kantaa tai kirjata eriävää kantaa pöytäkirjaan.[1]

Räikkönen halusi edelleen korostaa Karjalan asiaa ja "ryssävihaa", jotka AKS:n uudessa ohjelmassa jäivät sivummalle. Itsenäisyyden Liittoon siirtyi AKS:n vanhempaa kannattajakuntaa, ja se oli luonteeltaan AKS:ää elitistisempi ja sillä oli siteitä talouselämään. Lapuan liikkeen aikana Itsenäisyyden Liitto otti ohjelmaansa virallisesti kommunismin vastustamisen ja siirtyi myöhemmin poliittisesti lähelle IKL:ää.

Räikkönen oli päätoimittajana Itsenäinen Suomi -lehdessä 1926–1932 sekä kansallissosialistien Kustaa Vaasa -lehdessä 1939–1940. Vuosina 1927–1944 hän työskenteli presidentti P. E. Svinhufvudin yksityissihteerinä. 1930-luvulla Räikkönen oli myös Suomen Vapaussodan päätoimittajana 1932–1938 ja Kustannus Oy Sanattaren toimitusjohtajana 1932–1938. Jatkosodan aikana hän toimi Siniristi-järjestön hallituksen puheenjohtajana.

Sodan jälkeen Räikkönen siirtyi vuonna 1945 Ruotsiin ja asui siellä kuolemaansa asti. Hän perusti Helsingborgissa toimineen kustannusliike Finlandia Förlagin ja toimi sen johtajana.

Räikkönen oli naimisissa vuodesta 1931 Ruth Alice Idmanin kanssa. Erkki Räikkösen veli laulutaiteilija Sulo Räikkönen (1896–1955) toimi Suomalaisen Oopperan laulajana, talouspäällikkönä ja pääjohtajana 1953-1955.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heimokirja. Otava 1924
  • Svinhufvudin kertomukset Siperiasta, toimittanut Erkki Räikkönen. Otava 1928
  • Butterfly. Tekijä 1930
  • Ukko-Pekka Siperiassa : pastorinrouva Johanna von Hörschelmannin päiväkirjan kertomus presidentti P. E. Svinhufvudin Siperian-matkan vaiheista, toimittanut Erkki Räikkönen. Otava 1931
  • Suuri juhlapäivä : onnittelut ja kunnianosoitukset tasavallan presidentin P. E. Svinhufvudin täyttäessä 70 vuotta. Otava 1932
  • Vapaussodan kertomuksia: muistelmia ja kokemuksia osa 1, toimitus Erkki Räikkönen, päätoimittaja; avustajakunta E. A. Fabritius ym. Sanatar 1934
  • Metsäsissien parissa : kuvauksia Karjalan sodasta 1922. 1934
  • Svinhufvud ja itsenäisyyssenaatti : piirteitä P. E. Svinhufvudin ja hänen johtamansa senaatin toiminnasta ja vaiheista syksyllä 1917 ja keväällä 1918. Otava 1935
  • Vapaussodan kertomuksia: muistelmia ja kokemuksia osa 2, toimitus Erkki Räikkönen, päätoimittaja; avustajakunta E. A. Fabritius ym. Sanatar 1935
  • Valkoinen upseeripartio Karjalan sodassa. Sanatar 1935
  • Pehr Evind Svinhufvuds upplevelser under Finlands slälvständighetskamp. Sanatar 1936
  • When Finland blocked the march route of Red Russia into Western Europe. Sanatar 1936
  • Ukko-Pekka, kansanmies: tammikuun 5 p:nä 1937, toimittaneet Erkki Räikkönen, E. A. Fabritius, Tekla Hultin. Sanatar 1937
  • "Pitkää ikää ja elinkautista linnaa" : piirteitä Ukko-Pekan elämäntien varrelta. 1937
  • Ukko-Pekka, kansanmies: pieniä piirteitä Pehr Evind Svinhufvudin suuresta elämäntyöstä ja kuvaus Suomen kansan hänen merkkipäivinään hänelle esittämistä kunnianosoituksista. Sanatar 1937
  • Als Gast des Kaiser Wilhelm auf Doorn ; Übersetzung von Hedwig Attila Dreissig. Sanatar 1937
  • Svinhufvud the builder of Finland : an adventure in statecraft. Alan Wilmer Ltd, Lontoo 1938
  • Vapaussodan kertomuksia: muistelmia ja kokemuksia osa 3, toimitus Erkki Räikkönen, päätoimittaja; avustajakunta E. A. Fabritius ym. Sanatar 1938
  • Kustaa Vaasa : Nationalsozialistische politische Zeitschrift in Finnland. Tekijä 1941
  • Poliittinen yhdistys Siniristi, tekijät Erkki Räikkönen, Gunnar Lindqvist, Olavi Linnove. 1942
  • Kieliriita – tikarinisku Suomen kansan sydämeen. Kustaa Vaasa, Helsinki 1943

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mikko Metsämäki ja Petteri Nisula, Aktivistit – Suomalaisen kansalaisliikkeen tarina, s. 83