Oltermanninsauva
.jpg)
Oltermanninsauva oli keskeinen osa pohjalaista oltermannihallintoa ja sen tärkeimpiä tunnusmerkkejä. Oltermanni piti sauvaa hallussaan ja pani sen kiertämään kylää kutsuessaan kyläkokouksia koolle tai tiedottaessaan muista asioista, kuten aita-, oja-, tie- tai palotarkastuksista. Lisäksi oltermanninsauva oli arvonmerkki, joka korosti kylänvanhimman asemaa kyläyhteisön johdossa. Joskus kyläkokous kutsuttiin koolle kahdella sauvalla, jotka lähetettiin kylän eri päistä. Oltermanninsauva kulki kylässä tietyssä järjestyksessä, ja kun sauva oli tuotu taloon, talonväen velvollisuus oli viedä sauva ja tiedonanto seuraavaan taloon. Kirjoitustaidon yleistyttyä oltermannit kiinnittivät sauvaan paperilapun, josta ilmeni kulloinenkin asia.
Monissa oltermanninsauvoissa on kylän talojen puumerkit sekä usein vuosiluku. Joskus sauvoissa on mainittu talojen nimet, ja toisinaan niissä on muutakin kirjoitusta. Sauvojen pituus on tavallisesti 75 senttimetristä runsaaseen metriin, ja niissä on yleensä kädensija. Jotkut oltermanninsauvat ovat seitsemän korttelin mittaisia, mikä oli laillisen aidan korkeus. Varsinkin 1800-luvun puolivälin jälkeen sauvoihin lisättiin erityinen kiinnike tai kannellinen lokero, joihin tiedotukset voitiin panna. Oltermanninsauvoja on tavattu ainoastaan entisen Vaasan läänin pohjalaispitäjistä, ja vuonna 1982 tehdyn luettelon mukaan niitä oli tallella enää noin 90. Vanhimmat oltermanninsauvat ovat 1700-luvun jälkipuoliskolta. Keppimäisten oltermanninsauvojen rinnalla on paikoin ollut käytössä niin sanottuja ryhmysauvoja. Nuorimmat sauvat on voitu tehdä sorvaamalla.
Oltermanninsauvojen vastineina olivat osassa Pohjanmaata käytössä kylänkapulat. Keski-Pohjanmaalla voitiin käyttää vain yhtä käyttöä varten tehtyjä tiedotuskapuloita. Toisinaan oltermannin tiedotukset kuulutettiin ainoastaan kirkossa.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kallio, Reino: Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto, s. 188–194. Jyväskylä, 1982.