Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)/Arkisto5

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Replacement filing cabinet.svg Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Kuninkaallisten/paavien "suomalaisnimet"[muokkaa wikitekstiä]

Wiki kaipaisi artikkelia siitä, miten hallitsijanimet "käännetään" suomeksi. Ja etenkin, miksi? Menneinä aikoina tälläiset "suomennokset" nyt ymmärsi, mutta nykypäivänä??? Prinssi Williamistakin tullee joskus "Vilhelm" Meillä puhutaan "Kaarle Kustaasta" Mutta Ruotsissa (ja ainakin englanninkielisessä maailmassa) Carl Gustafista. Prinsessa Victoriakin muuttunee meillä aikanaan kunigatar Viktoriaksi. Esimerkkejä nyt riittäisi, mutta eiköhn nuo riitä. Joku tietävä voi väsätä jutun, jos ei löydy. --EsaL-74 1. lokakuuta 2007 kello 20.18 (UTC)

Tästä on olemassa selvät Kielitoimiston ohjeet: tähän astiset mukautetut nimet säilyvät sellaisina, mutta tulevat hallitsijat saavat pitää suomeksikin omat nimensä, eli Victoria pysyy Victoriana kuningattarenakin. --Ulrika 1. lokakuuta 2007 kello 20.21 (UTC)
Ok, järki siis löytynyt tähän. --EsaL-74 1. lokakuuta 2007 kello 20.26 (UTC) ... Ja kun vaivautuisi lukemaan ennen kuin kirjoittaa. Samm aihetta näköjään on juuri käsitelty... --EsaL-74 1. lokakuuta 2007 kello 20.35 (UTC)
Otsikossa mainitut paavit ovat vähän erilainen tapaus, koska katolinen kirkko on ylikansallinen organisaatio. Jos paavien nimiä ei suomalaistettaisi, minkä kielen muotoa käytettäisiin? Latinan? Ioannes Paulus II näyttäisi vähän hassulta suomenkielisessä tekstissä. --Silvonen 2. lokakuuta 2007 kello 05.09 (UTC)
Luin huolimattomasti. Paaveihin lautakunta ei liene ottanut kantaa, mutta tämäkin olisi hyvä selvittää. --Ulrika 2. lokakuuta 2007 kello 05.15 (UTC)
Eli sitten kun Walesin prinssi Charlesista tulee Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas, tuleeko hänen nimeksi Kaarle III, Charles III vai kenties Charles I? -DragonMaster- 2. lokakuuta 2007 kello 14.06 (UTC)
George VII taitaa olla suosituin arvaus (ks. artikkeli). Ei numerointia nyt sentään aloiteta alusta, vaikka nimien suomalaistaminen lopetetaan. --Silvonen 2. lokakuuta 2007 kello 15.18 (UTC)

Kyllähän on niin, että jatkossakin Euroopan kuninkaalliset saavat suomalaiset nimensä kruununsa periessään eli Britannian kruununprinssi Charlesista tulee (jos valtaistuimelle pääsee) kuningas Kaarle III tai Yrjö VII, pojastaan prinssi Williamista aikanaan kuningas Vilhelm V, Ruotsin kruununprinsessa Victoriasta tulee kuningatar Viktoria (I) jne.
Paavithan ovat myös eräällä tapaa 'Euroopan kuninkaallisia' eli kirkkoruhtinaita, joten heidän ottamansa nimet suomalaistuvat, kun ovat kyseessä yleensä Raamatun henkilöihin viittaavat nimet, kuten Markus, Johannes, Paavali. Sen sijaan latinalaiset nimet, kuten Pius, hurskas tai Benedictus, siunattu ovat asia erikseen.
Yst. terv. --PekKos 6. marraskuuta 2007 kello 20.45 (UTC)

Tulevien monarkkien nimiä ei enää suomalaisteta, ks. Kotuksen artikkeli Kaarle Kustaasta Victoriaan. Paavien kohdalla taitaa mennä juuri kuten sanoit. –Kooma (di algo) 6. marraskuuta 2007 kello 21.29 (UTC)
Hyvä on tässä yhteydessä muistaa, että Cristoforo Colombo käyttääkin suomalaista nimeä Kristoffer Kolumbus, Mikołaj Kopernik onkin Nikolaus Kopernikus ja Luther on ottanut supisuomalaisen etunimen Martti...
--PekKos 7. marraskuuta 2007 kello 00.42 (UTC)
Emme me suomenkieliset ole ainutlaatuisia tässä kotoistamisessa. Vilkaisehan tuonne: tällaisia Kopernikkeja sieltä löytyy. Ja Lutheristakin on muutama versio. Puhumattakaan nyt Kolumbuksesta.--Ulrika 7. marraskuuta 2007 kello 06.17 (UTC)
Vaan eipä tarvitse mennä keskiaikaan saakka, vain vielä vajaat sata vuotta sitten eläneet kuuluisuudet ovat Tolstoin Leo, mutta Trotskin Lev. Johtuisiko paitsi siitä, että nimet Leo ja Lev molemmat tulevat leijonaa tarkoittavasta sanasta, myös siitä, että kaunokirjoituksella tehty v (ven. b) muistuttaa kuin olisi avoin kaunon o-kirjain..?
--PekKos 7. marraskuuta 2007 kello 21.33 (UTC)
Hyvinkin voi olla mahdollista, että Tolstoi itse on käyttänyt Leo-nimeä venäjänkielisen nimen rinnalla. Venäläisillä aatelisilla on ilmeisesti ollut sellainen tapa, mikä näkyy vaikkapa Sota ja Rauha -kirjasta (Pjotr on Pierre jne.) - -Tanár 7. marraskuuta 2007 kello 22.12 (UTC)
Kuinkas on sitten Trotskin laita? Monilla kielillä hän on, joskus jopa suomeksi Leo. Tokkopa hän oli aatelinen, toisin kuin Tolstoi.
--PekKos 7. marraskuuta 2007 kello 22.37 (UTC)


Kyllä se Kotuskin erehtyy. Eihän ole mitään järkeä alkaa jatkossa puhua Charles-kuninkaista kun on aina puhuttu Kaarleista. Olkoon Kaarle vaan. (Jos nyt Charlesista kuningas tulee.) 84.250.93.135 23. joulukuuta 2007 kello 21.27 (UTC)

Snooker[muokkaa wikitekstiä]

Olen luokittelemassa snookeristeja. Tuleeko minun kirjoittaa snooker-pelaajat vai snookerpelaajat? Itse laittaisin yhteen, ennalta on ollut tuo ensimmäinen vaihtoehto. --Nro92 16. lokakuuta 2007 kello 14.26 (UTC)

Yhteen minäkin kirjoittaisin. --Ulrika 16. lokakuuta 2007 kello 14.49 (UTC)
Laitetaanpa ne sitten kaikki yhteen. Eihän tuossa ole mitään, miksi tuo pitäisi kirjoittaa välimerkillä. --Nro92 16. lokakuuta 2007 kello 16.11 (UTC)
Käsittääkseni parempaa suomea olisi kuitenkin sanoa snookerinpelaajat (vrt. golfpelaaja><golfinpelaaja). --Watsamies 16. lokakuuta 2007 kello 16.18 (UTC)
Olet oikeassa, luin hätäisesti, ilman ajatusta. Mieelssä oli vain tapaukset jazzmusiikki jne. --Ulrika 16. lokakuuta 2007 kello 16.43 (UTC)

Ерёменко[muokkaa wikitekstiä]

Keskustelua venäläisen nimen Ерёменко ja laajemmassa merkityksessä ё-kirjaimen translitteroinnista sivulla Keskustelu:Andrei Jerjomenko. –Kooma (di algo) 16. lokakuuta 2007 kello 22.59 (UTC)

Nirvana-artikkelejen kielen tasosta[muokkaa wikitekstiä]

Hei. Olen uusi Wikipediassa, mutta musiikinharrastajana silmääni on pistänyt lähes kaikki suomenkielisen Wikipedian Nirvana-yhtyeestä kertova materiaali, joka on kieliopillisesti aivan käsittämättömän hunolaatuista eikä sovi tietosanakirjaan. Sama vika myös joissakin Pink Floydia käsittelevissä artikkeleissa. Asiaa selvitettyäni huomasin, että kyseessä on IP-osoite 88.193.217.118 (ja pari muutakin osoitetta, oliko jopa käyttäjätunnus, mutta kaikki näköjään yhdeltä henkilöltä). Kävinkin tuossa jo korjaamassa artikkeleja Hormoaning, Animals (albumi) ja Marigold (osan muokkauksista tein vahingossa IP-osoitteellani), mutta voitte omalla vastuullanne katsoa, millaisia ne olivat ennen sitä. Pyytäisin kyseisen käyttäjän pyytämistä parempaan kieleen tai, jos ei muu auta, henkilön estämistä. --De-ba Tihs ´n´ Mad Dog 18. lokakuuta 2007 kello 10.48 (UTC)

Täällä ei ole ollut tapana estää ketään huonon kielen takia. Josset itse ehdi kaikkia huonoja artikkeleita korjata, voit jatkossa lisätä mielestäsi korjausta vaativiin artikkeleihin alkuun mallineen {{Korjattava/kieli}}, niin muutkin käyttäjät löytävät korjaamaan niitä. --Velma 18. lokakuuta 2007 kello 10.53 (UTC)
Katsoin läpi Marigoldin, eikä se nyt mitenkään poikkeuksellisen huonoa ollut. Jos ruvettaisiin kielen takia estämään, kovin vähän jäisi enää tekijöitä. Tervetuloa talkoisiin kielenhuoltohommiin, itse teen sitä melkein täysipäiväisesti. Kukin tekee mitä osaa, eikö niin? --Ulrika 18. lokakuuta 2007 kello 11.00 (UTC)

Nchimunya Mweetwa[muokkaa wikitekstiä]

Voisiko joku vaihtaa Nchimunya Mweetva -artikkelin nimeä. Sukunimi on oikeasti Mweetwa. Kommentin jätti Nyarlathotep (keskustelu – muokkaukset).

Tehty. –Kooma (di algo) 21. lokakuuta 2007 kello 09.18 (UTC)

Nobelin palkinto[muokkaa wikitekstiä]

Olen miettinyt mikä on Nobelin palkinnoista oikea kieliopillinen asu. Luokka:Nobel-palkinto kuvaa hyvin tilannetta. Kirjoitetaanko Nobelin fysiikanpalkinto vai Nobelin fysiikan palkinto, vai kenties Fysiikan Nobel-palkinto? Ja jos ensimmäisellä tavalla, miksi sitten Nobelin lääketieteen palkinto on erikseen? Liittyykö tämä jotenkin siihen, että lääketiede on jo yhdyssana? --Uvainio 27. lokakuuta 2007 kello 19.20 (UTC)

Äkkipäätä sanoisin, että paras muoto on "fysiikan Nobel-palkinto, lääketieteen Nobel-palkinto" jne. Samalla tavalla kuin vaikka Finlandia-palkinto tai Pulitzer-palkinto. Toisaalta "rauhan Nobel-palkinto" kuulostaa omituiselta, vai olisiko se sitten "rauhantyön Nobel-palkinto".- -Tanár 31. lokakuuta 2007 kello 18.03 (UTC)
Niinpä. Melkoinen muutostyö edessä, jos tähän päädytään. Olisi kiva, jos joku kielen asiantuntija ottaisi kantaa. --Uvainio 1. marraskuuta 2007 kello 06.53 (UTC) Lisäys. Siis edellisen kommentin lisäksi! --Uvainio 1. marraskuuta 2007 kello 06.55 (UTC)
Minä en ole asiantuntija, mutta minusta vakiintuneet nimet ovat muotoa Nobelin NNNn palkinto. Pitänee vihjaista Ulrikalle, että saadaan ammattilainen asialle:-) --albval 1. marraskuuta 2007 kello 08.28 (UTC)
Mielestäni molemmat ovat oikein: Nobelin fysiikanpalkinto ja fysiikan Nobel-palkinto, mutta kun Wikipediassa on vakiintunut ensimmäinen, käytetään sitä. Se on sitä paitsi otsikkona helpommin tajuttavissa. Ja fysiikanpalkinto kirjoitetaan yhteen, kuten yleensäkin palkinnot. Jostakin syystä yleisempi on muuten kirjallisuuspalkinto, vaikka nyt kun tutkin asiaa, oikea muoto olisi kirjallisuudenpalkinto, ja näin myös loogisesti muiden palkintojen esimerkin mukaan (vaikka kieli harvoin on loogista). --Ulrika 1. marraskuuta 2007 kello 08.50 (UTC)
Ah, niinpä tietysti yhteen kirjoitettuna... --albval 1. marraskuuta 2007 kello 08.53 (UTC)
Entäs lääketieteenpalkinto? Pitänee siis korjata? --Uvainio 1. marraskuuta 2007 kello 21.31 (UTC)
Pitäisi mielestäni pikemminkin siirtää viralliselle nimelleen "Nobelin fysiologian ja lääketieteen palkinto" (vai pitäiskös se nyt olla "Nobelin fysiologian- ja lääketieteenpalkinto, kuulostaa hassulta...) --albval 2. marraskuuta 2007 kello 07.51 (UTC)
Kuulostaa hassulta, mutta niin se kuuluu olla tietosanakirjan ja logiikan mukaan. Fysiologiaa kai mainitaan aika harvoin, joten sekin lisää outoutta. --Ulrika 2. marraskuuta 2007 kello 08.08 (UTC)
Ryhdytäänkö muutostöihin? --Uvainio 2. marraskuuta 2007 kello 21.20 (UTC)
Näistä ei siis ole virallisiasuomennoksia? Ymmärsinkö oikein, jos palkinnot olisivat teidän mielestä:

Minusta parhaat suomennokset olisivat

Samaan tapaan kuin esim. Oscarit: Academy Award for Best Picture -> Parhaan elokuvan Oscar-palkinto eikä Oscarin parhaan elokuvanpalkinto. Eihän Oscarin paras elokuva ole palkittavana vaan kyseisen vuoden paras elokuva. Eikä Nobel-palkinnolla anneta tunnustusta jo edesmenneen Nobelin fysiikalle vaan fysiikan alan jollekin toimijalle. --Usp 2. marraskuuta 2007 kello 22.32 (UTC)
Olen samaa mieltä kuin Usp. Sanotaanhan vaikka Sillanpäästä, että hän sai Nobel-palkinnon (tai "Nobelin palkinnon") ennemmin kuin pelkän "kirjallisuuspalkinnon". Kyllä se Nobel liittyy lähemmin palkinto-sanaan.- -Tanár 2. marraskuuta 2007 kello 22.57 (UTC)
En ole koskaan nähnyt rauhan Nobel-palkintoa, ja Googlestakin, tuosta kaiken tiedon alusta ja juuresta, se löytyy peräti yhdeksän kertaa, joista yksi on kirjoitettu oikein. Sen sijaan Nobelin rauhanpalkinto tuottaa 350 osumaa, ja sen kirjoittaminen väärin on vaikeaa. Kannattaisin siis yhä tätä muotoa, joka tuntuu Wikipediaankin vakiintuneen. Eli alan pyörtää pyhiä puheitani yllä. Oscarista: Oscar on sen pystin nimi, Nobel taas ei ole palkinnon nimi, vaan palkinnon perustajan, siinä on kai eroa, ja sitä kautta ymmärtäisin myös Nobelin rauhanpalkinnon paremmaksi. "Oscarin parhaan elokuvan palkinto" lienee täysi mahdottomuus juuri tästä syystä. --Ulrika 3. marraskuuta 2007 kello 07.08 (UTC)
Minustakin Nobelin palkinto on terminä ihan kelpo, koska kyse tosiaan on Nobel-säätiön palkinnosta. Itse mietin vain tätä diskrepanssia eri palkintojen välillä eli miksi jotkut kirjoitetaan yhteen ja toiset ei. Luotan Ilkka Niiniluodon kirjoitukseen tässä asiassa. Hän puhuu Nobelin palkinnoista, muttei valitettavasti mainitse yhtään erikseen. Vain "Nobelin palkinto lääketieteelle" ja semmoista. [1] --Uvainio 4. marraskuuta 2007 kello 09.19 (UTC)

Tulevaisuus-mallineet[muokkaa wikitekstiä]

Aion muokata kaikki tulevaisuusmallineet samaan muotoon ja nimetä ne yhtenäisesti, joten kysyisin mikä olisi sopivin nimi? Vaihtoehtoja olisivat ainakin Tulevaisuuden xx ja Tulevaxx. --Usp 31. lokakuuta 2007 kello 15.15 (UTC)

Jos noista kahdesta pitää valita, niin Tuleva xx on mielestäni parempi. Tulevaisuuden xx on vähän sellainen, että siitä tulee joku scifi mieleen. Esimerkiksi "tulevat olympialaiset" kuulostaa mielestäni paljon paremmalta kuin "tulevaisuuden olympialaiset". En osaa kyllä perustella sen paremmin. Joissain tapauksissa "suunnitteilla oleva xx" voisi olla parempi, jos jotain asiaa on vain suunniteltu eikä ole varmaa, että se todella tapahtuu.- -Tanár 31. lokakuuta 2007 kello 17.53 (UTC)
"Julkaisematon xx" on ongelmallinen sikäli, että sehän voi tarkoittaa sekä sellaista, jota ei ole vielä julkaistu tai sellaista, joka on jäänyt kokonaan julkaisematta.- -Tanár 31. lokakuuta 2007 kello 17.55 (UTC)
Minustakin "Tuleva" olisi asiallisin yhteinen nimitys näille kaikille. Myös mallineelle "Tulevaisuus" voitaisiin samaan tapaan antaa nimeksi vaikkapa "Tulevat vuosisadat" (ja tarvittaessa voitaisiin myös tehdä vastaava malline "Tulevat vuosikymmenet"). --Watsamies 31. lokakuuta 2007 kello 18.14 (UTC)
Heps, nimeen sen enempää puuttumatta, voisi ohjelmoida mallineen vaihtumaan tulevaisuusnäkymästä luokkaan Mahdollisesti väärässä aikamuodossa olevat sivut (tai jopa vielä paremmin nimetyssä luokassa) jolloin päättymisajan jälkeen malline katoaisi ja vaihtaisi tilalle luokan kunnes kielenhuoltaja olisi tarkistanut ja mahdollisesti korjannut sivun sekä poistanut mallineen. Hihkaisetko keskustelusivullani mistä mallineesta aloitat niin tulen virittämään {{Ajastus}} kuntoon (tämän jälkeenhän homma toimii copypastena muissakin mallineissa). --Agony (403) 31. lokakuuta 2007 kello 18.22 (UTC)
Olkoon mallineet muotoa "Tuleva XX" ja luokat "Tulevat XXt". --Usp 31. lokakuuta 2007 kello 20.41 (UTC)

Mallineet ajastettu siirtämään sivu luokkaan mahdollisesti väärässä aikamuodossa olevat sivut jos päättymisaika on annettu. Pitää miettiä noille kaikille ikuoma taittomalline kunten tyngillä on, mutta tuo menee mallineprojektin heiniksi. --Agony (403) 1. marraskuuta 2007 kello 10.46 (UTC)

(Liikaa aikaa) taittomalline myös tehty {{Tuleva}}. --Agony (403) 1. marraskuuta 2007 kello 12.49 (UTC)

Kumpi nimi?[muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2008 (Pekingin) kisoja käsittelevän artikkelin keskusteluosiossa olen jo 31. lokakuuta tiedustellut, kumpaa nimeä pitäisi käyttää, kun artikkelin alussa mainitaan XXIX olympiadin kesäolympialaiset, mutta infolaatikossa XXIX olympiadin kisat.
Yst. terv. --PekKos 5. marraskuuta 2007 kello 17.46 (UTC)

Muutin sen muotoon XXIX olympiadin kisat, jollainen useissa muissakin kesäolympia-artikkeleissa on. Olympiadi-sana liittyy kesäolympialaisiin, joten olympiadi-sanaa ja kesäolympialaiset-sanaa ei pidä tunkea samaan ilmaisuun (tarpeetonta toistoa). Muita passeleita muotoja ovat XXIX kesäolympialaiset tai Vuoden 2008 kesäolympialaiset. --Lax 5. marraskuuta 2007 kello 18.28 (UTC)
Kiitos. Eikä oikeastaan pitäisi olla vain "useissa muissakin", vaan kaikissa kesäolympia-artikkeleissa.
Tiedät varmaan, että ensi vuonna (2008) ei pidetä 29. (XXIX), vaan 26. kisat. VI, XII ja XIII olympiadin kisat (1916, 1940 ja 1944) jäivät pitämättä maailmansotien vuoksi. Talvikisat sen sijaan on numeroitu järjestyskertojen mukaan eli vuonna 1936 pidettyjen IV olympia(laisten )talvikisojen jälkeen olivat
V olympia(laiset )talvikisat 1948.
Yst. terv. --PekKos 5. marraskuuta 2007 kello 19.10 (UTC)

Taidemusiikin teoksia käsitteleville artikkeleille yhteinen nimeämiskäytäntö[muokkaa wikitekstiä]

Toisen osaston puolella on aiheesta keskustelua: Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)#Taidemusiikin teoksia käsitteleville artikkeleille yhteinen nimeämiskäytäntö. Ajattelin, että kielenhuoltajia ehkä kiinnostaisi ottaa kantaa. –Aslak 5. marraskuuta 2007 kello 19.15 (UTC)

Japanin puolustusvoimat vai Japanin itsepuolustusvoimat[muokkaa wikitekstiä]

Eli hyvin yksinkertainen kysymys: kirjoitetaanko artikkeli Japanin puolustusvoimat vai Japanin itsepuolustusvoimat nimen alle? 88.193.152.137 10. marraskuuta 2007 kello 18.56 (UTC)

Jos alkukielinen nimi kääntyy itsepuolustusvoimiksi, kuten ilmeisesti kääntyy, niin artikkeli sille nimelle. Hakusanasta Japanin puolustusvoimat voi sitten tehdä ohjauksen tuohon artikkeliin (koodilla #ohjaus [[Japanin itsepuolustusvoimat]]). Japanin asevoimat näyttääkin jo olevan täsmennyssivu. –Kooma (di algo) 10. marraskuuta 2007 kello 20.04 (UTC)
Entä eri puolustushaarat? Esim. en-wikissä ilmavoimat on käännetty muotoon "Japan Air Self-Defense Force" eli karkeasti väännetynä Japanin ilma itsepuolustusvoimat. Muotka 10. marraskuuta 2007 kello 22.00 (UTC)
Ah, tuo onkin sitten jo vaikeampi. :-) Japanin ilma itsepuolustusvoimat ei vaikuta kieliopillisesti oikealta; ehkä paremminkin ilmaitsepuolustusvoimat tai itsepuolustusilmavoimat. Molemmat kyllä näyttävät vähän hassuilta, mutta jos näistä pitää valita, niin itse käyttäisin jälkimmäistä. No, odotetaan paikalle jotain Japanin-tuntijaa, joka ehkä kertoo onko tuon itsepuolustus-sanan mukana roikottaminen lainkaan tarpeellista. –Kooma (di algo) 11. marraskuuta 2007 kello 10.33 (UTC)
Näyttäisi ja-wikissäkin olevan "ilmaitsepuolustusvoimat" – ilmeisestikin japanin mukaisena kielirakenteena. Itsekin pitäisin tuota jälkimmäistä eli itsepuolustusilmavoimia enemmän suomen kielen mukaisena. --Watsamies 13. marraskuuta 2007 kello 17.40 (UTC)
”Ilmailuitsepuolustusvoimat” tarkkaan ottaen, mutta totta kai termit tulee kääntää kokonaisuutena järkevälle suomelle eikä pala kerrallaan palikkafinskiksi. --Louhikärmes 18. marraskuuta 2007 kello 09.38 (UTC)
eikös suomenkielen puolustusvoimat jo tarkoita itsepuolustusta ? Ei kai kukaan kuvittele että Japaninpuolustusvoimat olisi muiden maiden sotilaita jotka puolustavat Japania ? --Tappinen 18. marraskuuta 2007 kello 09.41 (UTC)
Näin itsekin ajattelisin, historiallisista syistä sitä itsepuolustusta on vain tavattu painottaa. Vertailun vuoksi esim. Suomen puolustusvoimat on japaniksi ”kokubōgun”, sananmukaisesti ”maanpuolustusarmeija”, kun taas maan omat puolustusvoimat kulkevat juurikin ”džieitai”-nimikkeellä (kirjaimellisesti ”itsepuolustusjoukko”). Japaninkielinen termi on siis eri, mutta mielestäni silti suomeksi on riittävällä tarkkuudella oikein puhua Japanin puolustusvoimista, koska ”itsepuolustusvoimat” kuulostaa mainitusta syystä tönköltä. --Louhikärmes 18. marraskuuta 2007 kello 12.38 (UTC)

albumien kappaleiden kirjoitusmuoto[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on käytäntö kun kirjoitetaan listaa musiikkialbumin kappaleista

Mikä on oikea tyyli kirjoittaa kappaleen nimi

  • kappale
  • kappale
  • "kappale"
  1. kappale

tai joku muu--Musamies 13. marraskuuta 2007 kello 17.03 (UTC)

  1. kappale minusta riittää. --Ulrika 13. marraskuuta 2007 kello 17.21 (UTC)
eli ei kursivoida nimeä eikä laiteta sulkumerkkejä ympärille--Musamies 13. marraskuuta 2007 kello 17.24 (UTC)
Joo, ristikkomerkki (#) ainakin kappaleen nimen eteen, koska sillä saa automaattisen numeroinnin. Kappaleiden nimissä on tavattu käyttää lainausmerkkejä (vs. kursivointi albumeiden nimissä), mutta tuollaisessa luettelossa sekään ei välttämättä ole tarpeen. On myös olemassa {{Kappale}}-malline, jossa ei näytä olevan mitään muotoiluja. –Kooma (di algo) 13. marraskuuta 2007 kello 17.27 (UTC)
mutta käsittääkseni tuollainen muoto ei ole kielletty, sehän toimii
01. Tuoll`on mun kultani (3:05)
<br>
02. Flickorna I Småland (2:41)
<br>
--Musamies 13. marraskuuta 2007 kello 17.36 (UTC)
Sulkumerkit ovat tällaiset: (kappale), lainausmerkit tällaiset: "kappale". Tarkoitit varmaan lainausmerkkejä. Nollia ei minusta pidä laittaa numeron eteen. --Ulrika 13. marraskuuta 2007 kello 18.02 (UTC)
Toimiihan se noinkin, mutta ristikkomerkkiä käyttämällä muodostuu juuri tällaiseen käyttöön tarkoitettu automaattisesti numeroitu ja sisennetty luettelo. Ei tarvitse huolehtia numeroinnista ja rivinvaihdoista itse. –Kooma (di algo) 13. marraskuuta 2007 kello 18.09 (UTC)
en huolehdikaan numeroinnista itse kun soitto-softa tekee listan valmiiksi, joku vaan muuttelee niitä sen jälkeen ristikkomerkille--Musamies 13. marraskuuta 2007 kello 18.15 (UTC)
Ristikkomerkki on kai yksi Wikipedian käytännöistä, joten ehkä olisi parempi noudattaa sitä. --Ulrika 13. marraskuuta 2007 kello 19.12 (UTC)
Helpottaisi wikipediailua huomattavasti jos oikeasti käyttäisi mallinetta {{Kappale}}. On se julmaa joo että jos ei määrittele kestoa (minuutit & sekunnit), puskee malline ??:?? mutta toisaalta jokainen kappale kuitenkin kestää n-aikaa eikö? Myös jos jostain syystä über-ylivalta tulee ja päättää että kappale Tahdon olla sulle hellä' tullaan vastedes kirjoittamaan "Tahdon Olla Sulle Hellä", hoituu muutos yhtä mallinetta muokkaamalla (vrt. ~2000 albumiartikkelin muokkaukseen). --Agony (403) 13. marraskuuta 2007 kello 19.28 (UTC)

Finnelska otsikot[muokkaa wikitekstiä]

Onko olemassa käytäntöä ja perustelua siitä mikä on oikea tapa luoda otsikko artikkeliin englanninkielisen lyhenteen sisältävästä käsitteestä? Esimerkkinä CAN-väylä ja NRZ-koodaus? Nopeasti ajateltuna englanninkielinen "avattu" teksti on selkeämpi, toisaalta tämä on suomenkielinen wiki, joten otsikoiden tulisi olla suomea. Suomennostahan näille ei ole olemassa ja käsitteet/lyhenteet CAN ja NRZ ovat vakiintuneet suomenkieleen. Englanninkielisessä wikissä nämä lyhenteet on kirjoitettu auki:

  • Non-return-to-zero
  • Controller Area Network

--Kimmet 15. marraskuuta 2007 kello 11.11 (UTC)

CAN-väylästä käytetään Suomessa nimitystä "CAN-väylä", joten tuo on ainakin käytetyin muoto suomeksi. --Harriv 15. marraskuuta 2007 kello 11.13 (UTC)
Ohjeen mukaan vieraskielistä lyhennettä ei kirjoiteta auki. Suomessa ei esim. käytetä muotoa "universal serial bus" vaan USB. --Tve4 15. marraskuuta 2007 kello 11.22 (UTC)
Näin hieman oletinkin ja siksi kirjoitin tuon "finnelska" otsikon. Oliko vielä linkkiä ohjeeseen? Sinänsä minulla ei ole suuria intohimoja siihen kumpi tai kampi olisi parempi. Tosin "graafisesti tarkasteluna" tuo pitempi otsikko näyttää "kauniimmalta"=;-) --Kimmet 15. marraskuuta 2007 kello 11.36 (UTC)
Ohje:Tyyliopas/Artikkelin nimi, väliotsikolla vieraskieliset termit. --Tve4 15. marraskuuta 2007 kello 11.40 (UTC)
Siinähän se selkeästi sanottuna, kiitoksia.--Kimmet 15. marraskuuta 2007 kello 11.49 (UTC)

Nikolaev vai Mykolajiv[muokkaa wikitekstiä]

Tein epähuomiossa samasta aiheesta uuden suppean artikkelin, koska en tunnistanut artikkelin nimeä kaupunkiin. Se ketä tuntee hyvin miten Ukrainan kieliset kaupungit tulisi nimeät fi-wikissä niin voisi yhdistää oikean artikkelin nimen alle tiedot, poistaa toisen, ja tehdä ohjauksen nimestä. Oletan, että oikeampi nimi on tuo Nikolaev, johon on viittattu muillakin fi-wikin sivuilla.--Kimmet 21. marraskuuta 2007 kello 09.23 (UTC)

Mykolajiv on ukrainasta johdettu muoto, Nikolajev (huom. j) taas venäjästä. Koska kyseessä on ukrainalainen kaupunki, on täällä käytäntönä pitää ukrainankielistä nimeä ensisijaisena. Nikolaev tulisi siis yhdistämisen jälkeen muuttaa uudelleenohjaukseksi Mykolajiviin. Malhonen 21. marraskuuta 2007 kello 09.59 (UTC)
Ok, kiitoksia infosta.--Kimmet 21. marraskuuta 2007 kello 12.18 (UTC)

Oikea muoto Gurdjieffille[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli nimellä G. I. Gurdjieff kertoo henkilöstä Georges Ivanovich Gurdjieff, Георгий Иванович Гюрджиев, mutta miten se translitteroitaisiin? Näinkö: Georgij Ivanovitš Gjurdžjev, vai miten? --Ulrika 25. marraskuuta 2007 kello 07.30 (UTC)

Tuo venäjänkielinen (?) nimimuoto translitteroitaisiin Georgi Ivanovitš Gjurdžijev, mutta minusta ei ole mitenkään selvää, että ranskalaistuneen armenialais-kreikkalaisen henkilön nimestä pitäisi käyttää juuri venäläistä muotoa. --Silvonen 25. marraskuuta 2007 kello 08.06 (UTC)
Totta, kun luin tarkemmin, ehkä se Gurdjieff on paras, ja sitä näytään kätytävän eri kieliversioissa portugalia lukuun ottamatta. Artikkelissa onn imiä kuten Ouspensky ja Mansfield, joita ei perustella mitenkään. Mitenkähän he alun perin liittyvät Gurdjiefiin? Mutta tätä kai täytyykin kysyä kirjoittajalta. --Ulrika 25. marraskuuta 2007 kello 08.20 (UTC)

Tšernobylin (tai Tšornobylin) nimeämisestä[muokkaa wikitekstiä]

Mikä olisi oikea nimi entiselle ydinvoimalakaupungille? Wikipedia käyttää nyt nimeä Tšornobyl, joka toki on oikeaoppinen translitteraatio ukrainasta. Olisiko venäjästä peräisin oleva Tšernobyl-muoto kuitenkin syytä laskea sovinnaisnimeksi, koska muuta nimeä kaupungista ei juuri ole suomessa käytetty? Onnettomuusartikkeli on hieman ristiriitaisesti nimellä Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus. –Jm00 25. marraskuuta 2007 kello 13.58 (UTC)

Se että Tšornobyl on kyseisen kaupungin ukrainankielinen nimi, ei automaattisesti tarkoita, että se olisi suomenkielisessä tekstissä suotavampi muoto kuin Tšernobyl, joka on johdettu kaupungin venäjänkielisestä nimestä. Käytämmehän esimerkiksi eräästä maasta nimitystä Unkari, joka on todennäköisesti johdettu ruotsin nimityksestä Ungern tai saksan Ungarn, emmekä suoraa johdosta unkarinkielisestä nimestä Magyar. Jos joku muoto on jo ehtinyt vakiintua kielenkäytössä, kuten on asian laita Tšernobylin tapauksessa, eikö sitä nimeä pitäisi käyttää myös Wikipediassa? Kommentin jätti 91.152.95.24 (keskustelu – muokkaukset). 27. marraskuuta 2007 kello 19.49 (Allekirjoituksen lisäsi: --Ulrika 27. marraskuuta 2007 kello 19.55 (UTC))
Käytännöt maantieteellisissä nimissä muuttuvat joskus tilanteiden mukaan. En ainakaan tähän hätään löytänyt Kotuksen kommenttia kaupungin nimestä, sen sijaan voimalan nimeksi Kotus vahvistaa muodon Tšernobyl juuri siksi, että se on vakiintunut Kotus. --Ulrika 27. marraskuuta 2007 kello 20.00 (UTC)
Itse olen kallistumassa Tšernobyl-muotoon kaupungin nimessäkin nimityksen laajan vakiintumisen vuoksi. Nämä ukrainalaiset paikannimet tuntuvat erityisen konstikkailta – monet niistä ovat vakiintuneet suomeen venäjästä peräisin olevassa muodossaan, mutta itsenäisen Ukrainan myötä ukrainalaismuodot ovat tulleet rinnalle. –Jm00 27. marraskuuta 2007 kello 22.30 (UTC)
Yritän jossakin vaiheessa selvittää, kumpaa Kotus suosittelee. Äänestyspäätöksellähän tällaisia ei voi ratkaista. --Ulrika 28. marraskuuta 2007 kello 06.33 (UTC)
OK. Nyt vasta huomasin, että "Venäjän federaation paikannimiä" -oppaan loppuliitteenä on jonkin verran Ukrainan ja Valko-Venäjän nimistöä, mutta ydinvoimalapaikkakunnan nimeä tuossakaan luettelossa ei ole. –Jm00 28. marraskuuta 2007 kello 13.52 (UTC)

Kalifaatti, dynastia vai ilman?[muokkaa wikitekstiä]

Kirjoitan artikkelia islamin historiasta. Viitatessa kalifaattiin/dynastiaan artikkeleissa on käytetään näitä nimikkeitä sekaisin joko ilman niitä tai jomman kumman kanssa. Kts. myös Córdoban kalifaatti. Pitäisikö siirtyä yhtenäiseen käytäntöön? Vaihtoehtoja on kolme ja otan esimerkin vuosina 661–750 hallinneista umaijaditeistä. Pitäisikö artikkeli olla A) Umaijadit B) Umaijadien dynastia C) Umaijadien kalifaatti? --Peltimikko 25. marraskuuta 2007 kello 21.16 (UTC)

Kai tekstissä mikä tahansa noista käy? Artikkelien nimeäminen on johdonmukaista: abbasidit, umaijadit, fatimidit. Ylenmääräinen johdonmukaisuusvaatimus artikkelitekstissä taas oikeastaan vain köyhdyttää kieltä. Kalifaatti tietenkin silloin, kun halutaan korostaa kalifiutta. --ML 25. marraskuuta 2007 kello 21.23 (UTC)

Tyylioppaan täydennys[muokkaa wikitekstiä]

Koska venäjästä ja muistakin itäslaavilaisista kielistä peräisin olevien erisnimien oikeinkirjoitus ja suomalaisvastineiden käyttö herättää jatkuvasti keskustelua (paikannimistä ks. esim. Pähkinälinna, Enso, Apatity ja Mykolajiv, henkilönimistä esim. Eremenko, Jerjomenko ja Gurdjieff, yritysnimistä lähinnä yleiskeskustelu ja teoksista esim. Andrei Rublev -elokuva), mielestäni tyylioppaaseen voisi tehdä uuden artikkelin, joka kokoaa muotoutuneet käytännöt yhteen hieman vastaavasti kuin käytännöt Itä-Aasiaa käsittelevissä artikkeleissa. Venäjän paikannimistöä koskeva nykykäytäntö on jo kirjattuna, mutta laajempaa ohjekoostetta ei kuitenkaan ole. Onko tällaiselle tarvetta? Mikäli tarvetta on, mikä mahtaa olla käytäntö tyylioppaan laajentamisen suhteen? Voinko kirjoittaa suoraan uudelle sivulle (esimerkiksi Ohje:Tyyliopas/Venäjää, Ukrainaa ja Valko-Venäjää käsittelevät artikkelit) muotoutuneisiin käytäntöihin perustuvan ehdotukseni tyylioppaan sivuksi, joka sitten hioutuu muidenkin ajatusten pohjalta, vai kuuluisiko moinen luonnos aluksi jollekin muulle sivulle? –Jm00 28. marraskuuta 2007 kello 15.38 (UTC)

Kun ei kukaan näytä kommentoineen, niin jottei asia jää pelkäksi ajatukseksi, muokkaa rohkeasti, kuten muuan käyttäjä sanoisi. --Ulrika 2. joulukuuta 2007 kello 12.27 (UTC)
Kävin nyt koostamassa käytäntöjä sivulle Ohje:Tyyliopas/Venäjää, Ukrainaa ja Valko-Venäjää käsittelevät artikkelit. Toivottavasti siihen tulee kommentteja ja parannuksia. –Jm00 2. joulukuuta 2007 kello 21.56 (UTC)
Noin äkkilukemalta näytti hyvältä. Voi tosin olla, että noita sovinnaisnimiä tulee vielä mieleen lisää.- -Tanár 3. joulukuuta 2007 kello 17.43 (UTC)

Yhdistysten ja ammattiliittojen nimeämisestä[muokkaa wikitekstiä]

Ammattiliittojen, ja joidenkin muiden yhdistysten virallisiin nimiin kuuluu lyhenne, esimerkiksi SAK:n koko nimi on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, ja AKT:n koko nimi on Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry. Suurin osa artikkeleista taitaa tällä hetkellä olla virallisella, pitkällä nimellä - toki ilman ry. -päätettä, mutta yksittäisiä artikkeleita on siirrelty myös lyhyemmälle nimelle, josta lyhenne on jätetty pois.

Kumpi tapa on parempi/oikeampi/käytäntöjen mukaisempi? Sinänsä asia ei ole erityisen merkityksellinen, onhan meillä uudelleenohjaukset, mutta olisi mukavaa, jos käytäntö olisi yhdenmukainen eikä yksittäisten artikkeleiden osalta nimestä tarvitsisi keskustella, kun "ongelma" on kuitenkin yleinen. -- Piisamson 2. joulukuuta 2007 kello 11.41 (UTC)

Tähän en osaa sanoa tarkalleen, mutta outoa on, että lyhenne on virallisessa nimessä. Lyhennehän on alkuaan epävirallinen , useimmiten nimen isoista alkukirjaimista johdettu. Näin ollen parempaa käytäntöä olisi, kun nimi olisi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, siis SAK, vastaavasti Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto, jossa sitten perässä voisi olla ensimmäisen kerran tekstissä (AKT) jne.
Ry:n ymppäämistä (huom. ei siis ry.:n!) en ymmärrä alkuunkaan. Normaalissa arkipäivässä ei ole merkitystä, onko joku yhdistys rekisteröity vai ei (tai onko joku yritys osuuskunta vai osakeyhtiö, pelkkä Osuuspankkikeskus, Kesko, Nokia ym. riittää), esim. Suomen Kuntaliitto esiintyy lähes aina ilman ry:tä, samoin Kuluttajaliitto. Lisäksi voidaan kertoa lause "Kiitokset Pelastakaa Lapset ry:lle" paremmin näin "Kiitokset Pelastakaa Lapsille" tai "Kiitokset Pelastakaa Lapset -yhdistykselle".
Yst. terv. --PekKos 4. joulukuuta 2007 kello 16.23 (UTC)
Ry:stä ja muista yhteisöpäätteistä on vahva yksimielisyys, ettei niitä tule ympätä. Nämä toiset lyhennepäätteet kai liittyvät siihen, että järjestöjen nimet monesti ovat pitkiä, ja järjestöt tunnetaan ja niihin viitataan hyvin usein pelkän lyhenteen perusteella, jolloin se on osa järjestön julkikuvaa ja oletettavasti tämän vuoksi haluttu lisätä viralliseen nimeen.
Käytäntö toteaa, että Artikkeli nimetään sen mukaan, miten yritystä tai yhteisöä useimmin käyttökielessä kutsutaan. Useimmiten tämä tarkoittaa, että yrityksen tai yhteisön nimeen ei liitetä loppuosia kuten Oy, Oyj tai ry. Tämä jättää tilanteen varsin epäselväksi ammattiliittojen osalta. -- Piisamson 4. joulukuuta 2007 kello 16.35 (UTC)

Lisää mielenkiintoa asiaan tuo se, että joillakin järjestöillä on nimessään järjestön vanhan nimen lyhenne. Muutamia pohtimisen arvoisia nimiä toimihenkilöpuolelta:

Näitä katsellessa tulee mieleen, että ammattiliittojen lyhenteet ovat olennainen osa nimeä ja julkikuvaa, kun niitä ei näemmä mielellään vaihdeta edes nimen vaihduttua. Tuntuu siis järkevältä sisällyttää lyhenne artikkelin nimeen silloin, kun se on osa myös virallista nimeä. Mielipiteitä? -- Piisamson 9. joulukuuta 2007 kello 13.08 (UTC)

Ja jottei jää epäselväksi, minun puolestani leipätekstissä voi käyttää sitä mikä tuntuu sopivimmalta, kunhan ei ole epäselvää mistä on kyse. -- Piisamson 9. joulukuuta 2007 kello 13.11 (UTC)
Hyvä, että on yksimielisyys, että ry:itä, Oy:itä ym. ei ympätä käyttökielisiin nimiin. Muuten, nythän MPK (jota valitettavasti usein on kutsuttu käyttökielessäkin Maanpuolustuskoulutus ry:ksi) muuttaa nimekseen vuoden 2008 alussa Maanpuolustuskoulutusyhdistys lyhenteen säilyessä MPK:na (Tokihan yhdistys on tälläkin nimellään rekisteröity, toivottavasti vain emme näe käyttökielessä muotoa Maanpuolustuskoulutusyhdistys ry.)
--PekKos 15. joulukuuta 2007 kello 18.02 (UTC)

Wong Kar-wai ja kiinalaisten nimien salaisuudet[muokkaa wikitekstiä]

En osaa kiinaa tai sen translitteraatiota, joten kysyisin aiheesta täällä. Onko nimelle Wong Kar-wai jotakin yhtä suomennosta, joka olisi paras? Artikkelin muodon lisäksi Elonet käyttää nimeä Kar-Wai Wong ja antaa rinnakkaisnimeksi Jiawei Wang. IMDb käyttää nimeä Kar Wai Wong ja antaa rinnakkaisiksi nimet Wong Kar-wai, Wong Kar Wai ja Jiawei Wang. Helsingin Sanomien Nyt-liite käyttää muotoa Wong Kar-Wai (numero 49/2007, sivu 36). Lähielokuvateatterini käyttää muotoa Wong Kar-Wai, mutta filmillä nimi oli kirjoitettu Wong Kar Wai. Mitä muotoa kannattaisi käyttää? Itse kallistuisin Wong Kar Wain kannalle, koska sen näin valkokankaalla, mutta olisiko kellään esittää valistuneempaa suositusta? – Kuohatti 8. joulukuuta 2007 kello 15.02 (UTC)

Samalla voisin kysyä, että minkäkielisiä nimiä kyseisen ohjaajan elokuvista kuuluisi täällä käyttää. Elokuvathan ovat pääosin kiinankielisiä, mutta tulleet Suomeen suomeksi tekstitettyinä levitykseen englanninkielisillä nimillä. Pitäisikö kirjoittaa, että hänen vuoden 1988 elokuvansa nimi on Wong gok ka moon vai As Tears Go By? – Kuohatti 8. joulukuuta 2007 kello 15.18 (UTC)

Oleellisesti kysymys lienee "miten kantoninkieliset nimet kuuluu translitteroida". Ikävä kyllä itselläni aiheesta ei juuri ole käryä, enkä ole varma onko Wikipediassa tai suomen tapauksessa käytettäväksi edes määritelty mitään standardia, joita käsittääkseni

on olemassa useita. Ymmärtääkseni kantonille on olemassa pinyin-variantti, ja sikäli kun se taaplaa samalla tavalla kuin mandariinin pinyin, sivistynyt arvaukseni oikeasta muodosta olisi Wong Karwai. Jiawei Wang ei ainakaan ole oikein, koska japanista poiketen mandariininkielisten nimien sukunimi-etunimi-järjetystä ei translitteroidessa tule kääntää.

Nimikysymykseen en ota kantaa. IMO jos joku elokuva on julkaistu englanninkielisillä kansiteksteillä niin, että kiekon kahdenkymmenen tekstiraidan joukossa on myös suomenkielinen, ei tämä vielä ole riittävä peruste sille, että kyseinen nimi olisi suomeksi preferoitava ennemmin kuin alkuperäisnimi, mutta sikäli kun kannetkin ovat selkeästi suomi-spesifiset, niin tuota jo voi harkita. --Louhikärmes 8. joulukuuta 2007 kello 16.18 (UTC)
Kantonin tieteellisiä translitteraatiotapoja on monia, mutta missään niistä ei kyllä ainakaan r-kirjainta esiinny. Ottamatta kantaa isoihin ja pieniin kirjaimiin Yalella nimi olisi wòhng gà waih (wong4 ga1 wai6), pinyinillä ja jyutpingillä taas wong4 gaa1 wai6. Jos taas sanaväleissä ja isoissa kirjaimissa noudatetaan täällä mandariinikiinan kohdalla olevaa käytäntöä, voisi hyvä vaihtoehto olla esimerkiksi Wong Gawai tai Wong Gaawai. Kokonaan toinen kysymys on, pitäisikö täällä translitteroida henkilöiden nimiä kantonista laisinkaan, kiinalaisista kun on usein paha mennä sanomaan, kenen äidinkieli on mandariini, kenen kanton, hakka, min tai jokin muu. Jos ei haluta mandarinisoida Wongia Wang Jiaweiksi, ei Wong Kar-wai kaiketi kovin paha vaihtoehto myöskään olisi. Suunnilleen tuollaisella nimimuodolla hänet täälläpäin tunnetaan, ja tuosta selviäisi myös, mitkä tavut liittyvät toisiinsa. Huomasin muuten tässä samalla, että Jiang Jieshi on hiljattain siirretty Tšiang Kai-šekiksi, eikä Sun Yat-senkään mandariinia ole. Malhonen 8. joulukuuta 2007 kello 22.34 (UTC)
Tavallinen kiinalainen nimi muodostuu kahdesta tai kolmesta kirjoitusmerkistä. Ensimmäinen on sukunimi. Seuraava/seuraavat on etunimi. Englantilaiset harrastavat vähän joka toisen sanan kirjoittamista erikseen ja isolla alkukirjaimella. Valitettavasti monet suomalaiset, jotka eivät koulussa seuranneet suomenkielen tunteja, kääntävät englannista myös englannin kirjoitussäännöt. Koostuipa kiinalainen etunimi yhdestä tai kahdesta kirjoitusmerkistä, se on yksi nimi ja kirjoitetaan sellaisena.
Kiinan translitteroinnin ei pitäisi enää olla ongelma, koska virallinen pinyin-menetelmä on ollut käytössä jo melkein 30 vuotta. Sitä käytetään mandariinikiinan latinisointiin. Kantoninkiinalla on oma virallinen translitterointimenetelmänsä. Hyvä tapa tarkistaa sanojen kirjoitusasuja on sivulla http://www.mandarintools.com/ Muuten, kiinalaisetkaan eivät kirjoita sanojaan tavuja erotellen ja joka tavu isolla alkukirjaimella vaan käyttävät isoja alkukirjaimia jopa vähemmän kuin me suomessa, joten jos sana ei ole selkeä erisnimi, se kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. He kirjoittavat useimmiten esim. kirjojen nimet latinalaisin kirjaimin yhtenä sanana, vaikka me erottelemme sanat. Ei nimen alkukirjaintakaan usein viitsitä isolla kirjoittaa:-) Fengshuimestari 1. huhtikuuta 2008 kello 13.44 (UTC)
Wong Kar-Wain elokuvien nimet tulee esittää "suomenkielisellä nimellä". Elonetissä on esimerkiksi "Wong gok ka moon" kohdalla merkitty suomalaiseksi nimeksi "As Tears Go by" ja "Fa yeung nin wa" on "In the Mood for Love". Elokuvat ovat siis tunnettu suomalaisessa levityksessä jo teattereissa ja teatteriesityksen nimi on virallinen nimi elokuville Suomessa ja samalla suomenkielisessä Wikipediassa. --PtG 12. joulukuuta 2007 kello 10.31 (UTC)

Peugeot'n ja Renault'n (vai Peugeotin ja Renaultin?) taivuttaminen[muokkaa wikitekstiä]

Monet täällä ehkä tietänevätkin, että nämä ranskalaiset automerkit pitäisi oikeastaan lausua [pøˈʒo] ja [ʀəˈno], jolloin niiden taivutusmuotoihin ei tule i:tä, vaan ne luodaan yhdistämällä sijapääte sanaan heittomerkillä (koska konsonanttia ei lausuta). Kielenhuoltajat kannattavat tätä taivutusmuotoa ja niin kannatan minäkin. Tuon tuosta kuitenkin kuulee "suomalaistettua" versiota, tietääkseni esimerkiksi TV-mainoksissa. Ajattelin siksi kysyä teiltäkin, kumpaa muotoa teidän mielestänne kannattaisi täällä käyttää. En itse pidä järkevänä, että tässä asiassa tehtäisiin poikkeus kielenhuollon sääntöihin, enkä lisäksi pidä TV-mainoksia sellaisena asiana, joka pitäisi ottaa täällä kielenhuollossa huomioon. Jos saavutamme asiassa jonkinlaisen konsensuksen, voisi lopuksi vaikka joku näppärä botinkäyttäjä yhdenmukaistaa taivutusmuodot automaattisesti. --Tero Vilkesalo 10. joulukuuta 2007 kello 15.47 (UTC)

Toisaalta urheilutoimittajat ovat kansan kuva. Tv1:n urheilutoimituksen kaksi toimittajaa äänsivät molemmat äskeisessä lähetyksessä [renault], joten taivutus tapahtuu myös i:n kanssa. Kyse ei ole siis pelkästään mainoksista. Kielenhuoltajienkin piirissä on taivutuksesta kahdenlaista ilmaa, ja syy on juuri se, että kansa ääntää niin kuin ääntää eikä ole käynyt edes ranskan alkeiskurssia. Itse revin hiuksia. --Ulrika 10. joulukuuta 2007 kello 19.03 (UTC)
Botti peliin vain. Minä tosin haluaisin Suomessa käytännöksi, että kaikki vieraskieliset sanat voitaisiin ääntää kuten ne kirjoitetaan. --Thi 10. joulukuuta 2007 kello 19.11 (UTC)
Kannatan kieliopillisesti oikeaa tapaa: Renault'n ja Peugeot'n. --Quinn 10. joulukuuta 2007 kello 20.00 (UTC)
Jos urheilutoimittajien mukaan mennään, meillä pitäisi olla artikkelit olumpialaisista ja Galcary Flamesista. :) Ja jos ihan tarkkoja ollaan, olen kyllä kuullut vormulatoimittajienkin puhuvan renoosta. -- Piisamson 10. joulukuuta 2007 kello 21.09 (UTC)
Renault lausutaan [renoo] telkkarimainoksissakin toisin kuin Peugeot. Eli ainakin ensimmäisen kohdalla Renault'n. En tiedä ymmärtäisikö kukaan, jos puhuisin suomeksi [pøʒoon] uudesta mallistosta, vaikka periaatteessa kannattaisinkin muotoa Peugeot'n. Ranskaksi Renault muuten lausutaan yleensä [ʁəˈno], ei [ʀəˈno]. Jälkimmäistä voisin kuvitella tulevan vain Édith Piafin suusta :) Malhonen 10. joulukuuta 2007 kello 20.51 (UTC)
En ole ranskan asiantuntija, joten kopioin IPA-merkinnät de-wikistä. En tiennytkään, että ranskan r voidaan lausua usealla eri tavalla. Onko olemassa sääntöä, milloin käytetään [ʀ]-tremulanttia ja milloin [ʁ]-frikatiivia? (Anteeksi pieni poikkeaminen itse asiasta...) --Tero Vilkesalo 11. joulukuuta 2007 kello 10.25 (UTC)
Uvulaaritremulanttia en ole itse kuullut tavallisessa kielessä käytettävän ollenkaan. Édith Piafin levytyksissä [ʀ] kuuluu, ja sanakirjoissa foneemi usein merkitään niin, joten voi olla, että se on joskus ollut frikatiivia yleisempi lausumistapa. Murteissa sitä kuulemma voi vieläkin esiintyä, samoin kuin alveolaaritremulanttia [r] (jälkimmäistä olen itsekin kuullut ja käyttänyt). Foneettisella tasolla kysymys on nykyään lähinnä siitä, lausutaanko frikatiivi soinnillisena vai soinnittomana: tarkkaan merkittynä esim. français ja marcher lausutaan yleensä [fχɑ̃ˑˈsɛˑ] ja [maχˈʃeˑ], kun taas Paris on [paˈʁiˑ]. Eli soinnittoman konsonantin vieressä sekä puhunnoksen alussa ja lopussa frikatiivi on soinniton, muualla soinnillinen. Samasta foneemista toki on kyse, eikä näin tarkkaan merkintään yleensä ole mitään syytä. :) Malhonen 11. joulukuuta 2007 kello 21.56 (UTC)
Mielestäni Wikipediassa pitäisi noudattaa kielenhuollon suosituksia, koska jos niistä sitten jonkun "kansan äänen" mukaan aletaan tehdä omia sovelluksia, ei sille tielle löydy loppua. Siis Peugeot'n ja Renault'n.- -Tanár 10. joulukuuta 2007 kello 22.16 (UTC)
Tätä kannatan. Eli ne jotka osaavat, noudattavat suosituksia ja korjaavat voimiensa mukaan muiden tekstejä. Ei meillä muuta vaihtoehtoa ole. --Ulrika 11. joulukuuta 2007 kello 09.02 (UTC)

Eiköhän asia ole sitten selvä. Teen itse muutokset joihinkin sijamuotoihin ja jätän bottipyyntösivulle viestin, että muuttavat mm. genetiivit automaattisesti. Mikä on oikea monikon genetiivi Peugeot'sta? Peugeot'iden? --Tero Vilkesalo 13. joulukuuta 2007 kello 08.13 (UTC)

Kyllä sen niin täytyy olla, vaikka näyttää kieltämättä vähän monimutkaiselta. Toivotaan, ettei tule usein vastaan. Autourheilussa sitä tietysti tarvitaan, kun Peugeot'iden vauhti hyytyi jne. Monikon partitiivi on vastaavasti Peugeot'ita.- -Tanár 13. joulukuuta 2007 kello 13.03 (UTC)
Oikeaksi monikon genetiiviksi käy myös Peugeot'jen, joten vastaavasti monikon partitiiviksi käy myös Peugeot'ja. On muuten huomattava, että tämänkaltaiset nimet päättyvätkin lyhyeeseen vokaaliin, ei pitkään (vaikka onkin painollisella tavulla).
--PekKos 15. joulukuuta 2007 kello 05.30 (UTC)
Höpsis. Ranskassa kaikki painolliset vokaalit lausutaan pitkinä tai vähintäänkin puolipitkinä. Fonologisessa tai laveassa foneettisessa tarkekirjoituksessa pituutta ei merkitä näkyviin, koska sillä ei ole ranskan kielen puhujan kannalta mitään merkitystä. Malhonen 15. joulukuuta 2007 kello 08.54 (UTC)
Aha, tätä en tiennyt (en ole ranskaa kyllä lukenutkaan). Tässä minua siis hieman on johdattanut harhaan ääntämisohjeet kuten [pøˈʒo] ja [ʁəˈno], jossa ei ole merkitty o:n yläpuolelle viivaa pitkän äänteen merkiksi.
Joka tapauksessa tai ehkä paremminkin pitkän äänteen johdosta monikon genetiivi Peugeot'jen ja partitiivi Peugeot'ja ovat käyttökelpoisempia vai voidaanko oikein lausuakaan vaihtoehtoja "pösooiden" ja "pösooita" (Peugeot'iden/Peugeot'ita)?
--PekKos 15. joulukuuta 2007 kello 14.51 (UTC)
Niin, mutta ei kai noissa muodoissa pitkää vokaalia lausutakaan, vaikka perusmuodossa olisi. Jos sana lausutaan "renoo", monikossa se on "renoiden" ja "renoita". Mutta ei minulla nyt niin ehdotonta mielipidettä tästä ole, nuo j:lliset muodotkin käyvät kyllä. Samahan sekin on, ovatko ne keltaiset pitkulaiset jutut "banaaneita" vai "banaaneja". Vaikka "banaanejen" hinnasta en kyllä puhuisi. - -Tanár 15. joulukuuta 2007 kello 18.44 (UTC)
Voi Herra Jumala! Jos on niin, että Peugeot pitää lausua "pösoo", siis pitkällä o:lla, niin silloinko "pösooiden" tai "renooiden"? Koitapa lausua, myös paino muistaen!
Onko Tanárin äidinkieli suomi? Totta kai puhumme banaanien hinnasta! Vai haluaako Tanár puhua banaaneiden hinnasta?
--PekKos 16. joulukuuta 2007 kello 01.09 (UTC)
Ei vaan tässä kohden tapahtuu sama, mitä muutenkin suomen taivutuksessa. Kun sananloppuista pitkää vokaalia seuraa taivutuksessa i, pitkä vokaali lyhenee: tienoo, tienoo, mutta tienoita, tienoiden (myös maa, maat, maita, maiden). Samalla tavalla periaatteessa pöžoo, pöžoot, pöžoita, pöžoiden ja renoo (tai rönoo), renoot, renoita, renoiden. Paino voi reilusti olla ensi tavulla, koska kaikki muut vaihtoehdot rikkovat suomen fonotaksia rankasti. Monikon genetiivistä Tanár muuten sanoi vain, ettei taivuttaisi banaanejen. Banaaneita ja banaaneja ovat ainoat oikeat monikon partitiivimuodot, vaikka genetiivissä vaihtoehdot ovatkin erilaisia (hyväksyttyjä ainakin banaanien, banaaneiden ja banaaneitten). Malhonen 16. joulukuuta 2007 kello 08.32 (UTC)
En minä mitenkään erityisesti halua sanoa banaaneiden, mutta ei se väärinkään ole, kuten Malhonen jo sanoi. - -Tanár 16. joulukuuta 2007 kello 10.54 (UTC)
Ok, ja anteeksi huudahdukseni. Sana banaaneitten on käyttökelpoinen, perustuu itäisiin murteisiin. Samoin on laita banaaneiden, joka perustuu läntisiin murteisiin, joissa kuitenkin lausutaan banaaneiren.
Näiden välimuoto, lyhin ja suomea opettelevalle ihanan säännönmukainen on banaanien; monikon nominatiivissa on lopussa t, joka muuttuu taivutettaessa i:ksi.
Muuten, on sitten tavallaan edellistä kumoava säännönmukaisuus. Sana sanomat taivutetaan usein sanomien, mutta hieman vanhahtavampi muoto sanomain on säännönmukaisempi, monikon t muuttuu taivutettaessa i:ksi.
Voidaanko siis sanoa vanhahtavasti myös banaanein ihan kuin on käytössä Brittein saaret, siis brittien?
--PekKos 16. joulukuuta 2007 kello 14.14 (UTC)
Enkeleiden, enkeleitten, enkelten, enkelein, enkelien, jopa enkelitten. Kaikki käy :-) -tKahkonen 16. joulukuuta 2007 kello 14.45 (UTC)

Juuri näin: asiat selviksi! :) --Watsamies 17. joulukuuta 2007 kello 17.55 (UTC)

Ruuan vai ruoan?[muokkaa wikitekstiä]

Onko mitään syytä jommankumman valitsemiseen? Asia koskee ruuansulatukseen liittyviä luokkia ja artikkeleita? --Usp 14. joulukuuta 2007 kello 21.28 (UTC)

Vastaus on ruuan. :DD --194.251.240.114 14. joulukuuta 2007 kello 21.29 (UTC)
Ruoan: Ruoka --qWerk 14. joulukuuta 2007 kello 21.33 (UTC)
Älä ole niin varma! --194.251.240.114 14. joulukuuta 2007 kello 21.35 (UTC)
Ruoka-artikkelissa mainittiikin molemmat muodot. No, elintarviketurvallisuusvirasto ainakin taivuttaa ruoan: [2] --qWerk 14. joulukuuta 2007 kello 21.36 (UTC)
Ruoan on minusta tyyliltään perinteisempi muoto, vaikka molemmat nykyisin käyvätkin. --Thi 14. joulukuuta 2007 kello 22.11 (UTC)
Kummin vain. –Jm00 15. joulukuuta 2007 kello 01.05 (UTC)

Kyllä jo peruskoulun äidinkielen tunnilla opetettiin, että molemmat muodot käyvät. Muoto ruoan on säännönmukainen, mutta ruoka-sanan kohdalla sallitaan poikkeus, koska ruuan on vakiintunut ja helpompi lausua eikä aiheuta sekaannustakaan. Tässä siis sovelletaan suomen kielen perusperiaatetta "lausutaan niin kuin kirjoitetaan" käännettynä eli "kirjoitetaan niin kuin lausutaan". (Lisäksi kun lausuu ruoan, on vaarana alaleuan sijoiltaan meno..:). Vastaavasti käyvät molemmat muodot ruoalle/ruualle, ruoasta/ruuasta jne.
Ruoka-sanan taivutussääntöhän on periaatteessa sama kuin vaaka/vaa'an ja Riika/Riian, mutta käytännön erilaisuus johtuu siitä, että ruoka-sanan alussa on kaksi eri vokaalia (u ja o) toisin kuin sanoissa vaaka ja Riika. --PekKos 15. joulukuuta 2007 kello 05.49 (UTC)

Kielitoimiston sanakirja ei esitä taivutuskaavassa vaihtoehtoa ruuan, vaikkakin artikkelin alussa sanotaan: "äännetään ja us. myös kirjoitetaan ruuan...", eli ehkä se on sellainen pitkin hampain hyväksyntä. Minä kyllä hyväksyisin ja taidan käyttääkin "ruuan"-taivutusta, kun se kerran on mainittu Kielitoimiston sanakirjassa ilman kielteisiä luonnehdintoja. --Ulrika 15. joulukuuta 2007 kello 06.27 (UTC)
Ruuan on tällainen puhekielen muoto ja ruoan kirjakielen muoto ainakin mielestäni --Valtter92 15. joulukuuta 2007 kello 08.34 (UTC)
Aivan, ei äiti koskaan kutsu ruoalle, vaan ruualle.
--PekKos 15. joulukuuta 2007 kello 14.53 (UTC)
Eikä edes niin vaan Syömäään!. --Ulrika 15. joulukuuta 2007 kello 15.06 (UTC)
Totta, näin useimmiten;) Vaan, ennen kuin äiti tai isä alkavat laittaa ruokaa, käy mietintä: "Mitähän sitä tänään laittaisi ruuaksi?" (eikä "Mitähän tänään ruoaksi?").
--PekKos 15. joulukuuta 2007 kello 18.06 (UTC)
Luulen, että kirjoitan yleensä ruoan, ruoalle jne. (ainakin jos mietin asiaa), vaikka varmasti sanon että "ruuan". Jälkimmäinen näyttää kirjoitettuna vähän oudolta, kun on tottunut tuohon ruoan-muotoon. Mutta se olikin ennen peruskoulua ;-)- -Tanár 15. joulukuuta 2007 kello 18.51 (UTC)
Kai syöt ruuan enemmin kuin ruoan? Mieti miten leukasi melkein lonksuu, kun sanot ruoan.
--PekKos 16. joulukuuta 2007 kello 01.00 (UTC)
No, niinhän minä tuossa kirjoitinkin, että sanon ruuan.- -Tanár 16. joulukuuta 2007 kello 11.00 (UTC)
Tässähän on semmoinen mielenkiintoinen juttu, että vaikka puhutussa kielessä ruoka taipuukin nykyään kirjoitusmuodosta ruoan eroavaan muotoon ruuan rimmaten sanan muuan kanssa, on sanan vuoka taivutusmuoto puhutussakin kielessä yleensä vuoan. SKS:n perussanakirjassakin on asu ruuan muodon ruoan sallittu rinnakkaismuoto, mutta vuoan ainoa hyväksyttävä muoto, samaten sitten vuoalle, vuoassa, vuoissa ja niin poispäin. Loogisinta kai olisi, että samanvartaloiset ruoka ja vuoka myös taipuisivat samalla tavoin, mutta arkikielenkäytössä näin ei selvästikään ole. --Litami 19. joulukuuta 2007 kello 21.58 (UTC)

Asiaan liittyvät artikkelien nimien muutokset on jo tehty nimelle ruoansulatus, jne. --Usp 16. joulukuuta 2007 kello 11.58 (UTC)

Asiaan liittyvät artikkelien nimien muutokset on tehty nimelle ruuansulatus jne, sillä sana ruuan on käyttökieltä.
--PekKos 16. joulukuuta 2007 kello 13.59 (UTC)

Tämä pompottelu alkaa jo mennä naurettavaksi. –Ejs-80 16. joulukuuta 2007 kello 14.38 (UTC)
Totta. Kuuluisa Google-testi antoi tulokseksi ruoansulatus: 800, ruuansulatus 744. --Ulrika 16. joulukuuta 2007 kello 14.46 (UTC)
Minä sain 24100 ja 16200. -tKahkonen 16. joulukuuta 2007 kello 14.50 (UTC)
Selasin loppuun jolloin näkyi, miten paljon siellä todellisuudessa on, mutta tuloshan on molemmissa samansuuntainen. --Ulrika 16. joulukuuta 2007 kello 14.54 (UTC)
Ehdottaisin mielipidetiedustelua. --junafani (glögitarjoilu) 16. joulukuuta 2007 kello 15.21 (UTC)

Maasusi.[muokkaa wikitekstiä]

→ Siirretty sivulle Keskustelu:Maasusi. –Kooma (di algo) 16. joulukuuta 2007 kello 10.10 (UTC)

Retropelit[muokkaa wikitekstiä]

Ajattelin tehdä artikkelin aiheesta Retropelit, mutta mihin muotoon artikkeli kannattaisi nimetä: eli onko se Retropelailu, retropelaaminen, retropelit vai mikä? --Siliamaav 21. joulukuuta 2007 kello 09.06 (UTC)

Pistä nyt alkuun vaikka ihan nimeämiskäytännön mukainen Retropeli. Saahan sitä sitten siirrettyä, varsinkin kun tuo otsikko riippuu sisällöstä (*peli* -artikkeli kertoo enemmänkin peleisä itsestään ja *pelaaminen sitten taas siitä pelaamisesta). Pelailu se ei ainakaan ole. --albval 21. joulukuuta 2007 kello 09.09 (UTC)
Joo, eiku englannin wikissä oli muodossa retro gaming, eli se tarkoittaa retropelaamista? Siliamaav 21. joulukuuta 2007 kello 09.13 (UTC)
Jep, mutta kuten sanoin, otsikko riippuu sisällöstä. Jos käsittelet pelejä -> Retropeli, jos niiden pelaamista -> Retropelaaminen. Ja jos 50-50 niin sitten mutuna Retropeli on ytimekkäämpi ja parempi. --albval 21. joulukuuta 2007 kello 09.17 (UTC)

Palkintokoroke vs. Palkintopalli[muokkaa wikitekstiä]

Huomasin tuossa Janne Ahosta koskevassa artikkelissa "Palkintopalli"-sanan käytön esim. mäkihyppääjämallinteessa. Käsittääkseni tämä on huonoa kieltä vaikka selostajat esim. moottoriurheilussa sitä usein käyttävätkin. Käsittääkseni kuitenkin tällaisia puhekielisyyksiä pitäisi tietosanakirjassa välttää. Haulla kyseinen sana löytyy 72 kertaa. Pitäisikö nuo kaikki systemaattisesti korjata vai sallia molempien sanojen käyttö?

-Tpheiska 6. tammikuuta 2008 kello 17.46 (UTC)

Korjasin mallinetta niin, että siinä näkyy tekstinä "palkintokoroke" ja mallinetta kutsuttaessa voi kirjoittaa joko "palkintopalli = 22" tai "palkintokoroke = 22". -tKahkonen 6. tammikuuta 2008 kello 18.11 (UTC)
Kuinka vaikeaa olisi tehdä botti joka muuttaisi nuo kaikki muutkin artikkelit? Taivutusmuodot saattavat kyllä tuottaa päänvaivaa.
-Tpheiska 7. tammikuuta 2008 kello 14.48 (UTC)
Näitä voi pyytää sivulla: Wikipedia:Botit/pyynnöt. -tKahkonen 7. tammikuuta 2008 kello 16.24 (UTC)