Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto21

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Sisällön jako Wikipedia- ja Ohje-nimiavaruuksien välillä

Onko määritelty, miten sisältö jaetaan Wikipedia- ja Ohje-nimiavaruuksien välillä? Tyylioppaan keskustelussa mainittiin, että Ohjeeseen tulisi vain Mediawikin ohjeet ja kaikki muu Wikipedian alle. Onko näin? Äkkiseltään minusta vaikuttaa, että Ohje-nimiavaruus on melko turha. Em. sisällöllä sinne tulisi vain pari sivua. Käytäntö yms. sivut sisältävät käytänteitä ja ohjeita sikäli sekaisin, että ohjeita on vaikea onkia toiseen nimiavaruuten. Käytänteen ja ohjeen välinen erokaan ei taida olla mitenkään selvä. Kannattaisiko Ohje-nimiavaruus siis poistaa? --Usp 8. joulukuuta 2007 kello 23.43 (UTC)

Itse olen iskenyt omalla maalaisjärjellä käytännöt, esseet ja listaukset Wikipedia-nimiavaruuteen ja ohjeeseen tavat toimia. --Agony (403) 9. joulukuuta 2007 kello 09.41 (UTC)

Ohje-nimiavaruus on turha. Joku sen joskus loi ja joku joskus siirsi pari satunnaista sivua sinne. —MikkoM (♫) 9. joulukuuta 2007 kello 20.59 (UTC)

Eli, Ohje-nimiavaruus pois? Vai löytyykö säilyttämistä puoltavia syitä? Nähdäkseni käytänteiden ja ohjeiden hajaannuttaminen wikipedia- ja ohje-avaruuksiin on suorastaan haitallista, se vaikeuttaa tiedon löytymistä (varsinkin, jos kaikki ohjeistus edes siirrettäisiin ohje-avaruuteen). Useinhan käytänteellä ja ohjeella ei ole keskenään mitään eroa, joten ne ovat usein samalla sivulla. --Usp 11. joulukuuta 2007 kello 18.31 (UTC)

Siirretään siis sisältö wikipedia-nimiavaruuksiin ja poistetaan ohje-nimiavaruudet. --Usp 6. tammikuuta 2008 kello 22.03 (UTC)

Ehdottamasti ei, on paljon selkeämpää että ohjeet ovat ohje-nimiavaruudessa ja project-nimiavaruudessa (Wikipedia) ovat äänestykset ja ym. terv. --Crt 11. tammikuuta 2008 kello 11.18 (UTC)

Teoriassa ehkä näin mutta nykyisellään, kun ei ole määritelty, mikä on ohjetta ja mikä tätä muuta wikipediaan liittyvää, on tilanne sekavampi kahdella nimiavaruudella. Liekkö tämä määrittely edes mahdollista. Ovatko käytännöt ohjeita, entä tälläiset Wikipedia:Luokittelu, jne. Minusta olisi selkeämpää, jos kaikki wikipediaan liittyvä olisi yhdessä nimiavaruudessa. Riittää, kun sivut merkitään esim. käytäntö-, käytösohje-, ohje-mallineilla. En näe nykyisellään Ohje-nimiavuudesta mitään hyötyä. Yleisestikin ohjeistus on nykyisin varsin sekavasti jäsennelty ja vähän keinotekoinen erottelu kahteen nimiavaruuteen sekoittaa sitä lisää. --Usp 11. tammikuuta 2008 kello 18.10 (UTC)

Ohje-nimiavaruudesta ei ole mitään haittaa eikä mitään syytä poistaa. Mielestäni jaottelu on tehty jo suht hyvin ja maalaisjärjellä kyllä pystyy päättelemään mikä kuuluu ohje-nimiavaruuteen ja mikä ei. Turha niitä kaikkia sivuja on tunkea Wikipedia-nimiavaruuteen. --Crt 11. tammikuuta 2008 kello 21.52 (UTC)

No perusidea tässä oli, että ohjeistusta (luokka merkitään näin: [[Luokka:xx}}) ja käytänteitä (artikkeli Beatles, hyvä luokka: Luokka:Brittiläiset rockyhtyeet, Huono luokka: Luokka: Nelihenkiset brittiläiset 60-luvun pop-yhtyeet) on väistämättä samoissa artikkeleissa. Milloin ja millä perusteilla nimiavaruus alunperin otettiin käyttöön? -- Usp 19. tammikuuta 2008 kello 18.50 (UTC)

Uusia näyttelijäluokkia urakoitu

Meneillään on äänestys Luokka:Yhdysvaltalaiset elokuvanäyttelijät poistamisesta, mutta samaan aikaan käyttäjä Plankton urakoi uusia näyttelijäluokkia esim. Luokka:Teatterinäyttelijät ja niihin näyttelijöitä. Tässä mennään nyt latvasta puuhun ja rakennetaan systeemejä jotka ovat vastoin niitä näkemyksiä joita edellä mainitussa äänestyksessä on tullut esille. Olen huomauttanut asiasta hänelle, mutta toivoisin myös yhteisön kantaa, ettei tällainen jatku. --Ulrika 27. joulukuuta 2007 kello 15.39 (UTC)

En toimi mielestäni käytäntöjä vastaan. Nythän äänestyksessä on Luokka:Yhdysvaltalaiset elokuvanäyttelijät, jota kannatetaan poistettavaksi siitä syystä, että sitä pidetään liian laajana. Suurin osa nykyisistä yhdysvaltalaisista Hollywood-näyttelijöistä ei ole koskaan näytellyt teatterissa, eikä sekään väite kelpaa poiston perusteeksi, että suurin osa suomalaisista näyttelijöistä on näytellyt teatterissa. Luokan voisi rajata siten, että siihen kuuluisivat vain sellaiset näyttelijät, jotka ovat saavuttaneet teatterinäyttämötaiteen puolella jotakin niin merkittävää, että ansaitsisivat artikkelinsa vaikkeivät olisi missään muualla milloinkaan näytelleetkään, ei jokaista joskus paikallisessa kesäteatterissa piipahtanutta kasvoa. (Tähän luokkaan kuuluvat siis Ida Aalbergin ja Sarah Bernhardtin kaltaiset näyttelijät.) Se on minun motiivini. --Plankton 27. joulukuuta 2007 kello 15.53 (UTC)

No mutta koska se äänestyksessä ollut luokka säilytettiin, niin eikö se tarkoita myös muiden täsmentävien luokkien olevan okei? Ainakin jos katsoo yhdysvaltalaiset näyttelijät -luokkaa, niin ei sieltä kukaan mitään kovin helposti löydä ja luokittelun on tarkoitus olla helpottava juttu. --Velma 6. tammikuuta 2008 kello 16.44 (UTC)

Suomi-Wikipedia vs. "suomenkielinen wikipedia"?

Parissa ulkomaisen saarnaajan poistoäänestyksessä on tullut kommenttia, että en-wikipedian merkittävyyskynnys olisi erilainen (esim. englanniksi kirjoittaville henkilöille löysempi) kuin suomalaisille vastaaville henkilöille. Itse olen aiemmin tullut opastetuksi, että tämä ei ole "Suomi-Wikipedia" vaan "suomenkielinen wikipedia", jolloin vaikkapa voisimme olettaa, että jokaisesta suomenkielisestä artikkelista voisi olla minkä tahansa kielinen vastine - ja päin vastoin, olettaen että lähteet löytyvät.

Miten siis on, onko jossain käytäntö, että pitäisimme vaikkapa erilaista linjaa muukansallisille ilmiöille tai ihmisille (esim. englanniksi /Englannissa kustannetun kirjan julkaissut kirjailija olisi vähemmän merkittävä suomenkielisessä wikipediassa, ja esim. sitten suomenkielellä julkaisseille riittäisi vähempikin? (Viittaan artikkeleihin David Pawson ja Rick Joyner noin esimerkkeinä). Jos tästä on selkeä linjaus, niin näkisin sen mielelläni... en löytänyt semmoista ohjeesta vaikka yritin etsiä.Tetopa 3. tammikuuta 2008 kello 12.37 (UTC)

Itse olen ainakin aina tulkinnut että merkittävyys ei rajoitu maahan: Kirjailija jonka kirja on julkaistu maineikkaan kustantajan kautta on merkittävä, oli kustantaja sitten suomalainen tai kirgisialainen. Samoin kuin eduskunnassa istuva poliitikko on merkittävä, istui se sitten Ruotsissa tai Zimbabwessa. Se mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa olisi se, että n-kielisessä Wikipediassa merkittävä olisi merkittävä myös y-kielisessä Wikipediassa: fiwikissä merkittävä suomalainen uutiskuuluttaja ei välttämättä ole saanut riittävästi katsojia frwikin merkittävyysmäärittelyjen mukaan. --Agony (403) 3. tammikuuta 2008 kello 13.00 (UTC)

Eli tämän periaatteen mukaan voisi olla, että meille suomalaisille kelpaisivat suhteellisesti samantasoiset ilmiöt muualtakin maailmasta, kuin mitä hyväksymme suomalaisuuteen liittyvistä asioista? Puhumattakaan vaikkapa isompia volyymeja ja kansanjoukkoja koskettavista?Tetopa 3. tammikuuta 2008 kello 13.08 (UTC)

Epäilenpä, että Buenos Airesilaisen lähiön kirjakauppa ei selviäisi yhtä vähin villoin poistoäänestyksestä kuin helsinkiläinen toverinsa. Suomenkielisen Wikipedian merkittävyyskriteereitä voi tarkastella myös suomenkielisen maailman näkökulmasta. -- Piisamson 3. tammikuuta 2008 kello 13.14 (UTC)

Olen tässä asiassa Piisamsonin kanssa samaa mieltä. Kyllä me väkisinkin profiloidumme suomalaiseksi Wikipediaksi, koska eihän meillä edes ole resursseja käsitellä vaikkapa Etelä-Amerikkaa ja Kiinaa samalla tarkkuudella kuin suomalaisia ilmiöitä. Hyvä olisi, jos Ruotsista, Venäjästä ja Virosta saisimme kunnolliset artikkelit yhteiskunnan eri osa-alueista. Käytännössä on siis mielestäni oltava niin, että englanninkielisen maailman merkittävyyskynnyksen on oltava hieman korkeammalla kuin suomenkielisen. Muuten tästä tulee Yhdysvaltojen suomenkielinen Wikipedia. :-) --M. Porcius Cato 3. tammikuuta 2008 kello 13.34 (UTC)

Tuohan osoittaisi vain, että me olemme nurkkakuntaisempia, kuin vaikkapa espanjankielisen wikipedian kansainvälisemmät ihmiset,jos poistaisimme vaikkapa isomman kirjakaupan?Tetopa 3. tammikuuta 2008 kello 13.38 (UTC)

Näin päin ei vain voi olla: Onko Japanissa 6 miljoonaa katsojaa joka arki-ilta keräävä uutiskuuluttaja epämerkittävämpi kuin Arvi Lind? Onko Saksassa 8 levyä julkaissut polkkayhtye epämerkittävämpi kuin Rehupiikles? Onko Espanjan toisiksi suurin kirjakauppaketju epämerkittävämpi kuin Akateeminen kirjakauppa? Jos joku pystyy kirjoittamaan edellämainituista aiheista _lähteistetyn_ artikkelin, ei fiwikillä ole mitään syytä hylätä artikkelia vain koska aihe ei ole tuttu Suomen mantereella. --Agony (403) 3. tammikuuta 2008 kello 13.49 (UTC)

Resursseja tuntuu löytyvän asioihin, joista tuntuu löytyvän kiinnostusta. Tämän periaatteen mukaisesti ajattelisimme siis itsekeskeisesti, että suomalaisista ilmiöistä voidaan kirjoittaa englanniksikin (koska englanninkielisillä on enemmän resursseja kuin suomenkieltä taitavilla), mutta ei päin vastoin? Minä noin ideaalina uskon kuitenkin kansainvälisemmin objektiiviseen ja tasapainoiseen tietoon ainakin siltä osin, että jos joku tulee kirjoittaneeksi suomeksi hyvän jutun vastaavankokoisesti merkittävästä ilmiöstä, kuin mitä ajattelemme omalla nurkkakunnallamme merkittäväksi, jostain muualta maailmasta, niin silloin sen kirjoittamiseen ovat jo resurssit löytyneet, eikä semmoisen jutun poistaminen sitten aiheuta muuta kuin lisäresurssien tuhlausta + erillisten suuntaviivojen vetelyä erikseen suomelle vs. "muulle maailmalle". Itse siis kannatan, että noin periaatteessa suomi-wikiin hyväksytään suomeksi tehdyt jutut, jotka ovat suomi-wikin tasoisista asioista merkittäviä - puhuivat ne mistä maailmankolkasta tahansa? En ole siis niinkään huolissani siitä, että juttua tulee sen suhteen liikaa. Toki tieto voi epätasapainottua, mutta nähtyäni kaikki pokemon-hahmojutut ym. en olisi siitäkään lopulta enää kovin huolissani. Itse toki yritän kertoa merkityksellisempänä pitämistäni asioista, kuten jokainen oman harrastuneisuutensa ulkopuolelle tähtäävä ensyklopedisti yrittää - mutta energian käyttäminen eri linjoihin vaikkapa englanninkieliselle tai espanjankieliselle maailmalle on mielestäni turhaa, jos artikkelit ovat jotakuinkin samankokoisista ilmiöistä kertovia?Tetopa 3. tammikuuta 2008 kello 13.50 (UTC)

On vaikea kuvitella, että muunkielisissä Wikipedioissa olisi artikkeli Malmin kirjakaupasta, sillä aihe tuskin kiinnostaa ei-suomenkielisiä lukijoita. Vastaavasti suomenkielisen lukijakunnan näkökulmasta kaukaisten maiden vastaavanlaiset aiheet eivät ole merkityksellisiä. Arabian kielessä on kuulemma 5 000 sanaa kamelille, mutta meille riittänee muutama. -- Piisamson 3. tammikuuta 2008 kello 14.00 (UTC)

Jo nyt minusta täällä on monta juttua, joita en olisi koskaan kuvitellutkaan ensyklopediaan... ja näkökulmani on avartunut asioihin. Esittämäsi peruste vaikeasta kiinnostavuuden kuviteltavuudesta ei sinänsä auta meitä tekemään tuota erillistä merkittävyysrajausta piiruakaan eteenpäin. Jotakin Helsingissä asuvaa englanninkieltä, mutta ei suomea, taitavaa voi hyvinkin kiinnostaa tieto helsinkiläisistä kirjakaupoista... joista voi löytyä jopa hänen kielistään kirjallisuutta. Tuo kameliesimerkkisi on sitten lähinnä sanakirjaesimerkki, kun taas merkittävyyskysymys on asioista, joista voidaan tehdä kokonaisia artikkeleja.Tetopa 3. tammikuuta 2008 kello 14.11 (UTC)

Englannin kieli on lingua francana tietysti hieman erityisasemassa, mutta montaako suomenkielistä lukijaa arvelet kiinnostavan vastaavanlainen pieni kirjakauppa vaikkapa Helsingin kokoisessa Louisvillessä? Kamelivertauksen tarkoituksena oli osoittaa, että aiheiden merkittävyys on joka tapauksessa kulttuurisidonnaista: arabeille kameli on erittäin merkittävä eläin, kun se suomenkielisille on yksi eksoottinen eläin muiden joukossa. Toki kameli kirkkaasti ylittää merkittävyyskynnyksen minkätahansakielisessä Wikipediassa, mutta kun puhutaan merkittävyyskynnyksen alarajoilla olevista aiheista, tämä ero johtaa siihen, että aihe A jää niukin naukin fi-Wikiin ja aihe B ei, kun taas jonkun muun kielisessä Wikipediassa tulos voi olla päinvastainen. Jos kysytään onko aihe merkittävä, joudutaan välttämättä pohtimaan kysymystä kenen kannalta se on merkittävä. -- Piisamson 3. tammikuuta 2008 kello 14.53 (UTC)

No, minä nyt arvelen että suurin piirtein yhtä montaa, kuin juttu Malmin kirjakaupastakin - ainakin siihen asti, kunnes arveluni osoitetaan jotenkin virheelliseksi. Ja vaikka osoitettaisiinkin, niin käsittääkseni haemme jonkinlaista artikkelien absoluuttista merkittävyyttä, eikä subjektiivista kiinnostavuutta jollekin kansanryhmälle ja -heimolle näillä kriteereillä... Toki kiinnostavuus voi olla yksi näkökulma muiden joukossa. Tietysti voimme intersubjektiivisesti alkaa väsätä erilaisia kriteerejä ja äänestää monista asioista mutu-tuntumalla, mutta mielestäni olisi yksinkertaisempaa, että fi-wikissä omaksumamme linja pitää kaikkien suht samantasoisten asioiden osalta, kun joku on vaivautunut vääntämään siitä asiallisen artikkelin suomeksi (sehän jo osoittaa, että jotakin on ulkomaillakin sitten kiinnostanut asia, jota vastaavasta "suomalaisesta" ilmiöstä on pidetty suomenkielisesti merkittävänä).Tetopa 4. tammikuuta 2008 kello 11.45 (UTC)

Ajatus kulkee jotakuinkin niin, että jos tämä olisi Suomi-Wikipedia, suomalaiset asiat saisivat täällä suuremman painoarvon kuin muunmaalaiset asiat. Tätä jotkut vastustavat. Heidän mielestään tämä ei ole Suomi-Wikipedia vaan suomenkielinen Wikipedia. Jos kuitenkin on niin, että Suomi-Wikipediassa Suomeen liittyvät asiat saavat enemmän huomiota, niin eikä silloin suomenkielisessä Wikipediassa suomenkieliset asiat saisi enemmän huomiota? Ja mitä eroa silloin on sillä, puhutaanko silloin Suomi-Wikipediasta vai suomenkielisestä Wikipediasta? Ei paljonkaan. Samulili 3. tammikuuta 2008 kello 15.13 (UTC)

Itse näkisin että tämä on suomenkielinen, mutta koska suomenkieliset ovat keskittyneet aika pitkälti yhden valtion alueelle ja Wikipedia on tekijöidensä näköinen, niin Suomi -painotus tulee luonnostaan. --Harriv 3. tammikuuta 2008 kello 15.46 (UTC)

Harriv: tästä olen samaa mieltä. Se, mikä on pointtini, on, että "Suomi-painotus" tulkoon luonnostaan, mutta älköön olko poistoperuste, jos samantasoisista ulkomaisista ilmiöistä joku katsoo aiheelliseksi tehdä hyviä juttuja suomeksi? (Esim. mielestäni Jillord on ehdottanut, että suomi-painotuksen myötä poistaisimme jollain subjektiivisellä kriteerillä ei-kiinnostavaksi "suomalaisesta näkökulmasta" määriteltyjä tv-saarnaajia... mikä nyt on vain yksi esimerkki yhdeltä elämänalueelta.)Tetopa 4. tammikuuta 2008 kello 11.53 (UTC)

Kerran näin vietnaminkielisessä wikipediassa jonkun kitisevän (englanniksi) että miksi siellä on artikkeleista niin suuri osa painottunut Vietnamiin liittyviin. Siellä oltiin samoilla linjoilla, että koska sen kielinen väestö on keskittynyt tietylle alueelle, niin ei ole mikään ihme että juuri siitä alueesta kirjoitetaan enemmän. --Velma 3. tammikuuta 2008 kello 15.54 (UTC)

Tähän kommentoin, että minustakaan se ei ole ihme. Se, mitä vastustan on semmoisten asiallisten artikkelien poisto, joka on suomalaisesta ilmiöstä säilytetty, jos se on tehty ulkomaisesta. Ts. suomalaisista asioista kirjoitettakoon enemmän siitä syystä, että suomalaiset tietävät enemmän suomalaisista asioista - mutta jos joku on suomeksi tehnyt hyvän artikkelin vastaavantasoisesta "ulkomaisesta ilmiöstä", niin ei se ole poistoperuste, että "suomalaiset kirjoittavat suomalaisista asioista enemmän"?Tetopa 4. tammikuuta 2008 kello 11.49 (UTC)

Muuten, eikö kukaan ruoveteläinen wikipedisti voisi kirjoittaa artikkelia Ruoveden kirjakaupasta? Jos se on naseva ja hyvä niin lupaan kääntää sen ainakin ranskkaksi! Toivottavasti se kirjakauppa on vielä hengissä? --Alexius Manfelt 3. tammikuuta 2008 kello 16.39 (UTC)

Veikkaan että se poistettaisiin tavalla tai toisella, ellei Ruovedellä ole todella erikoinen kirjakauppa. --Harriv 3. tammikuuta 2008 kello 16.55 (UTC)

Tämäkö [1]? Kyllä sillä riittää historiaa. --Ulrika 3. tammikuuta 2008 kello 16.56 (UTC)

Ulrika, se on juuri tuo kirjakauppa, se talokin on todella kuin helmi, siellä melkein pilatussa kirkonkylän maisemassa. Harriv, se on erikoinen, se on vielä hengissä ja kaikki muut pieniltä paikkakunnilta ovat jo kuoleet. Siis, tuosta kirjakaupasta pitää saada artikkeli, jonkun asiaa enemmän tutntevan tekemänäå! --Alexius Manfelt 3. tammikuuta 2008 kello 17.10 (UTC)

Jep, onhan tuo jo ikänsä puolesta harvinaislaatuinen. --Harriv 3. tammikuuta 2008 kello 17.14 (UTC)

Toivoakseni olemme edelleen tekemässä Wikipediaa suomeksi, ei suomalaisille. Merkittävyyskriteeriksi en edes kelpuuta "tuskin ketään kiinnostaa" -argumenttia. Maailmassa on paljon tylsiä asioita, joista voi kirjoittaa hauskasti ja luettavasti. Wikipedian näkökulman tulee olla globaali, ei länsimainen tai tietyn poliittisen suuntauksen sävyttämä. Lukisin mielelläni hyvinkin Suomi-vinkkelistä marginaalisia artikkeleita, joilla voi olla paljonkin kannatusta ja suosiota vaikka latinalaisessa tai arabimaailmassa. Voisin itse kuvitella tekeväni artikkelin Tratin bussiasemasta, sillä Trat sattuu olemaan itselleni tärkeä paikka (ja kymmenille tuhansille muille, ainakin thaimaalaiselle) --Khaosaming 3. tammikuuta 2008 kello 17.41 (UTC)

Minusta merkittävä pointti katsottaessa artikkelitasolla erikielisten wikipedioiden sisällyttämis ja poistamis kriteerejä on että ne ovat monessa muussa wikipediassa häilyvämpiä ja tempoilevampia kuin suomalaisessa. Olisi perin naurettavaa jos me pitäisimme esimerkiksi jonkun artikkelin suomenkielisessä wikipediassa äänestyksen kautta, vain ja ainoastaan siksi että se on englanninkielisessäkin... ja kaksi viikkoa myöhemmin se poistetaan pikaäänestyksellä englanninkielisestä. Jos ainoa peruste säilyttämiselle oli se että "se löyty en-wikistäkin", pitäisikö meidän sitten heti palauttaa artikkeli uudelleen äänestettäväksi? Sallikaa minun nauraa! Tuskin päinvastainenkaan esimerkki olisi järkevä, jossa suomenkielisestä wikipediasta poistettu artikkeli pitäisi palauttaa heti jos joku kirjoittaa siitä artikkelin toisenkieliseen wikipediaan. Siitä ei seuraisi kuin jakomielisyystauti poistosivulla. -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 3. tammikuuta 2008 kello 19.10 (UTC)

Tästä olen samaa mieltä. Nyt puhuinkin sen tason asioista "ulkomaisista" ilmiöistä, jotka on "suomalaisina" ilmiöinä päätetty suomenkielisessä wikipediassa säilyttää. Eli oma linjani on esimerkiksi, että jos suomenkokoisesta maasta dokumentoidaan 2-divarin futisseura, niin hyväksymme myös tanskalaiset 2-divarin futisseura-artikkelit suomeksi (koska jalkapallomaana Tanska ei liene sen vähäisempi ainakaan kuin suomi). Muutoin joudumme tekemään eri merkittävyyslinjaukset "ulkomaisista ilmiöistä" kertoville asioille, ja yllättäen tämä peruste johtaakin meidät "Suomi-wikiin". Eli vetäkäämme itse linja, mutta pitäkäämme se linja sitten globaalina ja avoimena koko maailman, eikä vain sen nurkkakunnan, ilmiöille, missä valtaosa muokkaajista on. Esim. itse en asu suomessa. Merkittävyyteen tulisi toki löytyä aina lähteet - oli se sitten sitä paikallistakin merkittävyyttä jossain muualla kuin suomenniemellä.Tetopa 4. tammikuuta 2008 kello 11.34 (UTC)

Tässä linkkejä aiempiin keskusteluihin ja jonkinlaisia yhteenvetoja niistä:

Wikipedia:Kahvihuone/Vanha15#Wikipedian_suomalaisuudesta

ei pitäisi kirjoittaa "Runeberg on kansallisrunoilijamme"

Wikipedia:Kahvihuone/Vanha17#Suomenkielinen_vai_suomalainen_tietosanakirja.3F

suomenkielinen vs. suomalainen Wikipedia

Wikipedia:Kahvihuone_(käytännöt)/Arkisto2#Suomalaisuus_ja_maailmankansalaisuus

Wikipedia on luonnostaan suomalainen; erilliset Suomi-artikkelit luodaan tarpeen mukaan tai sitten Suomi-katsaukset omaan osioonsa: poliisi ja poliisi#Suomen_poliisi

Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)/Arkisto5#Suomi-keskeisyys

ei pitäisi olla elintarvikevirasto vaan Suomen elintarvikevirasto

Wikipedia:Kahvihuone_(käytännöt)/Arkisto3#Lait.2C_rikokset_ja_suomikeskeisyys

samaa kuin parissa edellisessä

Wikipedia:Kahvihuone_(käytännöt)/Arkisto5#Kansanedustajien_merkitt.C3.A4vyyskynnys

eri maiden rivikansanedustajista ei järkevää tehdä artikkeleita

-tKahkonen 25. tammikuuta 2008 kello 15.19 (UTC)

voitaisko tämä teksti korjata paremmaksi

{{OTRS}} mallineessa on teksti "Kun lupa on lähetetty, tämä ilmoitus tulisi korvata mallineilla". eikös tämä pitäisi olla mielummin muodossa "kun lupa on saatu OTRS-systeemiin, niin ylläpito korvaa ilmoituksen oikealla mallinteella" --Musamies 4. tammikuuta 2008 kello 18.35 (UTC)

Punainen huutomerkki Tuoreissa muutoksissa

Mikä on punaisen huutomerkin sanoma & idea Tuoreissa muutoksissa? --Evakonpoika 4. tammikuuta 2008 kello 20.45 (UTC)

Jos mielipide sallitaan, niin osaltani se on tehnyt tuoreet muutokset jotenkin levottomammaksi ja häiritsevämmäksi ulkoasultaan lukea. Mutta jos nyt joku kokee siitä olevan aidosti hyötyä, niin henkeen ja vereen en sitä vastusta - muutoin joutaisi pois.Tetopa 4. tammikuuta 2008 kello 20.50 (UTC)

Punainen huutomerkki tarkoittaa sitä, että kyseistä muutosta ei ole vielä tarkastettu. Olen Tetopan kanssa samaa mieltä. --junafani (niin?) 4. tammikuuta 2008 kello 20.52 (UTC)

Samaa mieltä merkin häiritsevyydestä. Tätä ei ilmeisesti saa pois tai eri väriseksi monobookkia muokkaamalla? --Riisipuuro 4. tammikuuta 2008 kello 20.58 (UTC)--

Saa, .unpatrolled { display: none; } näyttäisi hoitavan homman. --Harriv 4. tammikuuta 2008 kello 21.03 (UTC)

Tuo siis monobook.css -sivulle. --Harriv 4. tammikuuta 2008 kello 21.09 (UTC)

...en tainnut osata vieläkään...Tetopa 4. tammikuuta 2008 kello 21.13 (UTC)

Juuri väänsin päälle (siis pois...) eli toimii: avaa oma käyttäjäsivusi > lisää osoiteriville loppuun teksti /monobook.css . Saat uuden sivun, oman monobook-sivusi, jolla näet ohjeen selaimen muistin päivittämisestä. Valitse "Muokkaa" ja lisää oletettavasti tyhjälle sivulle Harriv:n koodi .unpatrolled { display: none; } (huom: piste alussa). Sulje sivu, sulje ja avaa selain: nyt ei pitäisi huutomerkkejä näkyä ollenkaan. Terv. --Riisipuuro 4. tammikuuta 2008 kello 22.52 (UTC)--

Muistanpa kysyneeni tuota ennenkin, idea oli vain hämärtynyt. Silloin ehdotin, että huutomerkit näkyisivät vain heille ketkä niitä tarkastuksia suorittavat. Niin ehdotan nytkin. --Evakonpoika 4. tammikuuta 2008 kello 21.15 (UTC)

Eikös olisi mahdollista kääntää oletus ja piilottaa nuo merkit, jolloin ne jotka tuoreita muutoksia partioivat, voivat ne laittaa päälle omassa .css:ään? Jos nyt siis enemmistö noista merkeistä häiriintyy. Itse koen huutomerkit todella hyödyllisenä tietona siitä, onko tuntemattoman tunnuksen tai IP:n muokkaus asiaa vai ei. Eli vähentää turhia päällekkäisiä tarkastamisia. – JmT 5. tammikuuta 2008 kello 12.34 (UTC)

Lienee pitkälti tottumiskysymys. Minuakin ne häiritsivät aikoinaan, mutta jo vuorokauden tai parin totuttelun jälkeen niiden kanssa oli jo täysin sinut. –Ejs-80 5. tammikuuta 2008 kello 17.08 (UTC)

Minustaki nuo huutomerkit on hieman turhia, koska luulen että edes puoliakaa muutoksista ei tarkisteta niin, että se merkki menisi veks. --Siliamaav 13. tammikuuta 2008 kello 15.37 (UTC)

Muutosten tarkastamisesta yleisemmin

Sovittiin irkissä (tm), että huomenna Lauantaina 5. 1. 2008, 13:00--14:00 harjoitellaan yhdessä miten tuon muutosten tarkastamisen kuuluu toimia. Mukaan lupautuneita on jo ainakin kaksi ;D Tervetuloa vaikka irkkiin mukaan silloin. Ja tähän keskuteluosioonkin saa heittää kommentteja ennen, sen aikaan, ja jälkeenkin, siitä miten tuon käytön ohjeistusta pitäisi nyt täsmentää kun siitä ollaan saatu vähän toimivampi väline käyttöikeuden saaneiden joukon lavennuttua merkittävästi. -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 4. tammikuuta 2008 kello 23.17 (UTC)

Hyvinhän se meni, ei suurempia ongelmia ollut. –str4nd (jutskaa) 5. tammikuuta 2008 kello 12.01 (UTC)

Joo, se oli todella hauskaa kun pysyi tuoreet muutokset kivasti kuosissa. Täytyy nyt sulatella ja miettiä missä muodossa jatkossa. Jokatapauksessa herätti heti ajatuksia tulevan suhteen. -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 5. tammikuuta 2008 kello 12.14 (UTC)

Hitsi. Missasin tuon, kun en irkkiä käytä. Oliskos mahdollista saada tähän joku raportin tynkä siitä, mitä testasitte ja tuliko jotain ehdotuksia/havaintoja tarkastus-käytännön viilaamiseksi. Itse kaipaisin vähän tarkempia kommentteja aiheesta huonojen muokkausten tarkastetuksi merkitseminen. Omasta mielestäni kaikenlainen testaus ja vandalismi tulisi merkitä tarkastetuksi heti palauttamisen jälkeen, ettei toiset tule turhaan asiaa uudelleen tarkistamaan. Kätevintä tietysti olisi, jos palauttaminen edes vaikka kumoa-toiminnolla suoraan poistaisi huutomerkin edellisestä muokkauksesta. Kumoaminenhan vaatii kirjautumisen, eli se harvemmin on vandalisointia. – JmT 5. tammikuuta 2008 kello 12.34 (UTC) EDIT: Kumoaminen onnistuu näköjään IP:ltäkin, joten peruutan tuon toiveen. – JmT 6. tammikuuta 2008 kello 09.28 (UTC)

Oikeastaan omaa muokkaustaan ei voi merkitä tarkastetuksi, joten jonkin muun olisi hyvä merkitä vandalismintorjuntakin tarkastetuksi. Ylläpitäjillä muokkaukset ovat automaattisesti tarkastettuja. –str4nd (jutskaa) 5. tammikuuta 2008 kello 12.56 (UTC)

Juu ymmärrän, ettei ei-ylläpitäjä voi merkitä omia muokkauksiaan tarkastetuksi. Tarkoitin siis vain ja nimenomaan sen vandaali/testi-muokkauksen merkitsemistä tarkistetuksi. Tekemäni palautus olisi siten jonkun muun tarkastettavissa, mutta palautettu sotku ei enää kummittelisi listalla huutomerkin kanssa. Mutta voin sen jättää merkkaamattakin, jos käytäntö menee näin päin. – JmT 5. tammikuuta 2008 kello 13.10 (UTC)

Käyttämättömät kuvat

Mikäs meillä on käytäntö käyttämättömien kuvien kanssa, eihän wikipedia saa olla mikään kuvagalleria jonne talletetaan kuvia ja niitä käytetään muualla.

Minä poistattaisin kaikki käyttämättömät kuvat mutta jotkut on eri mieltä.--Musamies 6. tammikuuta 2008 kello 16.07 (UTC)

Käyttämättömät sitaattikuvat voi poistaa roskana, mutta vapaasti käytettävät olisi syytä siirtää Commonsiin ennen niiden poistoa täältä. --Jannex 13. tammikuuta 2008 kello 15.50 (UTC)

Riittääkö yleinen mielipide lähteeksi

Laitoin erääseen kohtaan lähdetagin Habbo Hotel-artikkeliin. Se, joka väittämän oli lisännyt, laittoi lähteeksi "yleinen mielipide". Onko tämä hyväksyttävää wikipedia-käyntöä vai omaa sovellusta? Varsinkin kun ajattelee, et miten yleinen mielipide on häilyvä käsite, minusta tuo ei oikein mene normien mukaan. //John Locke 8. tammikuuta 2008 kello 10.19 (UTC)

LOL. "Yleinen mielipide" ei todellakaan ole riittävä lähde. Jos mielipide on "yleinen", niin sen puolesta luulisi helposti löytyvän kirjallisiakin lähteitä.--Teveten 8. tammikuuta 2008 kello 10.27 (UTC)

Samaa mieltä ettei yleinen mielipide ole "riittävä lähde", mutta huomauttaisin että on aika paljon juttuja joihin ei löydy helposti lähteitä vaikka ne tunnettuja olisikin. Esimerkkinä vaikka taannoinen keskustelu siitä miten vastata lähdepyyntöön siitä, ettei suomessa ole puhdasta hevoslihakasvatusta vaan ne hepat ovat muussa käytössä ensin. --Zache 8. tammikuuta 2008 kello 13.38 (UTC)

Vaikka väite olisi tosi, sen paikka ei ole Wikipediassa jos sille ei löydy kunnollista lähdettä, ellei kyse ole itsestäänselvyydestä. Jos jostakin aiheesta ei ole kirjoitettu lähdeaineistoa, se on ikävää, mutta ei syy sisällyttää lähteettömiä tietoja Wikipediaan. -- Piisamson 8. tammikuuta 2008 kello 13.42 (UTC)

Jos en ihan väärin muista niin sellainenkin malline on jolla pyydetään muiden mielipidettä kiistaan. Tosiaan aivan kaikkeen ei löydy lähdettä netistä, eikä välttämättä kirjoistakaan. --Alphaios 11. tammikuuta 2008 kello 22.11 (UTC)

Jos kirjallista lähdettä ei löydy mistään, niin tieto äärimmäisen todennäköisesti ei ole merkittävä.--Teveten 12. tammikuuta 2008 kello 08.09 (UTC)

Wikipedia päivittyy nopeasti joten on täysin mahdollista että jostain asiasta ei ole olemassa kirjallisia lähteitä. Tietysti jos aihe on hyvin kiistanalainen, se voidaan lähteettömänä poistaa eli Wikipedian sääntöjen mukaan "yleinen mielipide" ei ole lähde. Kuitenkin jos näin väitetään, olisi asiaa syytä selvittää. --Alphaios 12. tammikuuta 2008 kello 09.05 (UTC)

Minun on vaikea kuvitella merkittävää tietoa, josta ei olisi minkäänlaista kirjallista lähdettä olemassa. Voisitko antaa jonkinlaisen (kuvitteelisenkin) esimerkin?

Eräs tiedon laji on myös perimätieto, josta esimerkki vaikkapa artikkelissa Muurilan uhrilehto. --Alphaios 12. tammikuuta 2008 kello 23.07 (UTC)

• Hiljainen tieto ja taustatieto ylipäätänsäkin. Esimerkiksi Telesampo on aiheena merkittävä, mutta ei sen toiminnasta ole sen syvällisemmin kirjoiteltu. Käyttäjä Kimmet (työskenteli aikoinaan Telesammon parissa) lisäsi seuraavan artikkelia parantavan, mutta lähteettömän lisäyksen.

korjaus: Infotelin, ei telesammon, mutta muuten asia on juuri noin.--Kimmet 15. tammikuuta 2008 kello 12.03 (UTC)

• Yksittäisistä faktoista voidaan esimerkkinä pitää tietoa siitä, että Yle radio finlandilla oli 80-luvulla käytössään sähköpostiosoite rfinland@aol.com tai, että Ylen ensimmäiset nettisivut avattiin huhtikuussa 1995. Etsi aikoinani noille lähteitä mutten löytänyt. Tiedot ovat peräisin Ylen uusien palvelujen kehityspäällikkö Tuija Aallolta, joka AFAIK sinällään olisi luotettava lähde, jos suulliset lähteet hyväksyttäisiin.

• Johtopäätökset1 (Juha; Tekno-Kekon blogissa): Muistelen seuranneeni keskustelua (sensuuriin liittyvä aihe, en nyt muista enää tarkasti mikä niistä), jossa kiisteltiin siitä mitkä asiat ovat sensuroituja. Joku oli luetellut liudan yleisesti tunnettuja aiheita, kuten Laku-Pekka -lakritsipötkö, Neekerinsuukko, Mustapekan leikkipuisto Vuosaaressa. (Nimi muutettiin Mustakiven puistoksi, koska valkoihoiset perheenäidit arvelivat sen olevan maahanmuuttajia loukkaava. Muistan asian itse hyvin 1990-luvulta.) Espoossa taas poistettiin betoniporsaita, koska niiden arveltiin loukkaavan muslimeja.Esimerkiksi yhdessä noista ylläpitäjä halusi suunnilleen vängällä jonkun etsivän artikkelin, jossa kerrottiin että vähintään joku Neekerinsuukkoja valmistavalta Brunbergilta tunnustaa nimeä sensuroidun juuri neekeri-sanan takia. Kun sellaista ei löytynyt, koko tieto poistettiin, samoin kuin muistakin, joissa kukaan ei tunnustanut niitä kyseisen tyyppiseksi sensuuriksi. Asioita ei siis ollut olemassa, joten kaikki esimerkit pois vain ja odotetaan, että joku ne löytää historiatiedoista tai kirjoittaa uudelleen...

• Johtopäätökset2: Johtopäätösten tekemistä faktojen tai niiden puuttumisen perusteella. Heppaesimerkki. Suomessa ei kasvateta hevosia pelkästään lihatuotantokäyttöön vaan meetwurstiksi teurastetut hepat ovat olleet ensin harraste- ja kilpailukäytössä. Mistään ei kuitenkaan pysty löytämään lähdettä joka sanoisi tuon (koska ilmiötä ei ole). Asian tietäminen kuuluisi juuri tuohon "Yleistä tietoa"-kategoriaan, joka ei kuitenkaan estä vaatimasta lähdettä sille.

• Aiheet jotka ovat marginaalissa, tabuja tai liian uusia, jotta niistä olisi tutkimus tai valtamediatietoa. Esimerkkinä vaikka suomalainen piraattiliike, 2000-luvun median itsesensuuri jne, kansalaismedia jne. Yleensä näistä tulee (vuosien) viiveellä wikipediakelpoisia lähteitä, mutta meidän kannalta valitettavan hitaasti.

Tuossa joitain esimerkkejä joita tuli nopeasti mieleen. Tuo lähteiden vaatiminen on muuten ehkä yksi nerokkaimpia ideoita mitä projektissa on tullut vastaan, mutta niiden käyttömahdollisuuksia kuitenkin pitäisi laajentaa kattamaan esimerkiksi suulliset lähteet nykyisen lähteistämättömyyden sijaan. --Zache 12. tammikuuta 2008 kello 15.59 (UTC)

Olen ehkä sokea, mutta en näe tuossa yhtäkään mielipidettä. --qWerk 12. tammikuuta 2008 kello 16.03 (UTC)

Äh, vastasin pikkasen otsikon vierestä tähän: Minun on vaikea kuvitella merkittävää tietoa, josta ei olisi minkäänlaista kirjallista lähdettä olemassa... --Zache 12. tammikuuta 2008 kello 19.31 (UTC)

Kiitos esimerkeistä. Varmastikin tuon kaltaisia ongelmia voi joskus esiintyä, eli perun yllä esittämäni ehdottoman kantani. Negatiivisille väitteille (esim. suomessa ei ole koskaan nähty luonnossa alligaattoria) on luonnollisesti vaikeampi esittää lähteitä kuin positiivisille väitteille (Ruokolahdella nähtiin 23.6.1992 leijona).--Teveten 13. tammikuuta 2008 kello 14.11 (UTC)

Tarkoitetaanko tässä keskustelussa mielipiteellä varmasti mielipidettä eikä yleistä tietoa? Esimerkiksi maininta "Huumeet ovat pahoja" on varmasti melko yleinen mielipide, muttei se siliti tee huumeista "pahoja". Artikkeliin ei siis voi kirjoittaa "Huumeet ovat pahoja"<ref>koska tämä on yleinen mielipide</ref>. Toisaalta asian voi kyllä mainita seuraavasti: "Yleinen mielipide on, että huumeet ovat pahoja." Tällöin tosin tarvitaan lähde johonkin tutkimukseen, eikä "yleinen mielipide" ole enää tässä vaiheessa lähteenä vaan se tutkimus. --qWerk 12. tammikuuta 2008 kello 08.26 (UTC)

Juuri näin. --Teveten 12. tammikuuta 2008 kello 09.23 (UTC)

"Lumipallo helvetissä"

Suomenkielisessä wikipediassa ei ole varmaankaan tehty kyseisestä aiheesta artikkelia käytäntöä. Jos ei, niin olisko mahdollista että joku tekisi? --Siliamaav 13. tammikuuta 2008 kello 15.32 (UTC)

Tarkoitatko artikkelia vai käytäntöä? -- Piisamson 13. tammikuuta 2008 kello 15.39 (UTC)

Niin siis käytäntöä :) --Siliamaav 13. tammikuuta 2008 kello 15.40 (UTC)

Onko tuon ylöskirjaamiseen tarvetta? Kyseessä on aina ns. "maalaisjärkeen" perustuva tapauskohtainen ratkaisu. --Harriv 13. tammikuuta 2008 kello 18.50 (UTC)

Keskitetty osoitepaljastuspyyntöjärjestelmä

Keskitetty osoitepaljastuspyyntöjärjestelmä pystytetty, tuonne tulevaisuudessa osoitepaljastuspyynnöt (aikaisemmin totutun käyttäjän keskustelusivun sijaan). --Agony (403) 13. tammikuuta 2008 kello 20.06 (UTC)

Käyttäjäsivujen eri kielet

Voinko tehdä käyttäjäsivustani eri kielellä saman sivun, vai pitääkö kaikki kirjoittaa samalle sivulle? --M 100 ( /M 200) 14. tammikuuta 2008 kello 14.26 (UTC)

Voit tehdä erikielisiä alasivuja

fi, sv, en, de ...

ja lisätä ylös sivujen yläosaan kielipalkin

suomi, svenska, English, Deutsch ...

Muita, paikallisia lokalisointikeinoja ei tällä hetkellä ole käytössä. --Agony (403) 14. tammikuuta 2008 kello 16.50 (UTC)

Toinen vaihtoehto on rekisteröityä käyttäjäksi sen toisen kielen Wikipedia-projektiin ja luoda käyttäjäsivu myös sinne. --Silvonen 14. tammikuuta 2008 kello 17.14 (UTC)

Kiitos! --M 100 ( /M 200) 15. tammikuuta 2008 kello 10.55 (UTC)

Voitaisko tästä mallineesta luopua

malline {{korjattava/kuvitus}} aiheuttaa enemmän haittaa kuin siitä saadaan hyötyä, Nyt lukija saattaa kuvitella että hän tekee ison palveluksen kun kun käy ottamassa internetistä jonkun kuvan ja laittaa sen artikkeliin, se vaan aiheuttaa meille muille töitä kun pitää neuvoa kuvan lisääjää. Vvoitaisko tämä malline ottaa pois käytöstä--Musamies 14. tammikuuta 2008 kello 18.51 (UTC)

Kannatan ehdotusta, ellei joku sitten osaa perustella tuon ehdotonta tarpeellisuutta. —B. Nuhanen 14. tammikuuta 2008 kello 18.54 (UTC)

Mallineteksti ja kuvat pois siten, että malline lisää pelkän luokan. --213.216.199.6 14. tammikuuta 2008 kello 18.56 (UTC)

Tämä vaikuttaa fiksuimmalta idealta. --albval 14. tammikuuta 2008 kello 18.57 (UTC)

Pois sekä luokka että malline. --Johney 15. tammikuuta 2008 kello 14.59 (UTC)

Juuri meinasin ehdottaa samaa kuin sinä, Kannatan! –str4nd (jutskaa) 15. tammikuuta 2008 kello 15.01 (UTC)

Kannatan poistoa. Jos Commonsissa on kuvia, kyllä ne sieltä tulevat muutenkin. Joku niitä on viime aikoina urakoinutkin. Jos niitä taas ei ole, komento pelkästään ärsyttää olemassaolollaan. --Ulrika 15. tammikuuta 2008 kello 15.08 (UTC)

Mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi: eivät ne kuvat sieltä Commonsista itsekseen tule.--Teveten 15. tammikuuta 2008 kello 15.10 (UTC)

Kiitos tarkennuksesta. --Ulrika 15. tammikuuta 2008 kello 15.11 (UTC)

Tällä työkalulla niitä minäkin haen commonsista, siihen vaan sopiva luokka ja annan raksuttaa. Vaikeinta on varmistua kun ottaa fliker palvelusta kuvia että kyseessä on sama henkilö mihin se tulee. --Musamies 15. tammikuuta 2008 kello 15.14 (UTC)

Kommenttini oli olevinaan ironiaa. --Ulrika 15. tammikuuta 2008 kello 16.07 (UTC)

Wikipedia:Kuvitustoiveet ajanee saman asian. Samulili 15. tammikuuta 2008 kello 16.26 (UTC)

Osoitepaljastinoikeudet

Onko totta, että osoitepaljastimen käyttöoikeuksia jaellaan vain täysi-ikäisille? Jos tämä on totta, päteekö se vain Wikimedian wikeissä? Ei sikäli, että minä niitä saattaisin niitä kaukaisessa tulevaisuudessa, ollessani luotettu käyttäjä, haluta. --Deba Tihs --Mad Dog -käyttäjäsivu- 17. tammikuuta 2008 kello 17.26 (UTC)

Miks alaikäisille annettaisiin oikeuet kuin mikäkin poliisi selvittämmään käyttäjien ip-osoitteita? --Johney 17. tammikuuta 2008 kello 18.29 (UTC)

En minä sanonutkaan, että alaikäisille pitäisi antaa osoitepaljastinoikeudet, vaan sanoin sitä, että onko tällainen tapa oikeasti Wikipediassa ja onko se myös pakollista ei-Wikimedia-wikeissä. Kiinnostaisi tietää. ----Deba Tihs --Mad Dog -käyttäjäsivu- 17. tammikuuta 2008 kello 18.41 (UTC)

Ei-Wikimedia-wikeillä ei ole mitään tekemistä Wikimedian käytäntöjen kanssa. Tämän mukaan pitää olla 18v (sekä asuinpaikassaan täysi-ikäinen) ja todistaa henkilöllisyytensä säätiölle. Mitä tulee IP-osoitteisiin, niin tämä on mielenkiintoinen keskustelu: [2] --Harriv 17. tammikuuta 2008 kello 18.55 (UTC)

Niin siis että jos me nyt Hikipediassa (ei-wikimedian) olemme antaneet osoitepaljastimen alaikäiselle, olemmeko tehneet jonkun virheen? Käyttäjä on luotettava ja pitkään ylläpitäjänä toiminut.  • Black Eagle • 22. tammikuuta 2008 kello 20.56 (UTC)

Ette, koska 18v sääntö on wikimedian sisäinen käytäntö. --Zache 22. tammikuuta 2008 kello 21.01 (UTC)

PDF tiedostojen tietoturva ja niitten tallennusmahdollisuus wikipediaan

Meillehän sallitaan PDF tiedostojen tallennus mutta wikipedia on yksi mahdollinen levityspaikka viruksille. Ajatellaan tilannetta, joku tekee tiedoston jossa on virus ja tekee siitä PDF:n. Hän laittaa sen wikipediaan joko meille tai commonsiin ja lukija haluaa varmasti katsoa mitä PDF sisältää ja hänellä on vanha versio PDF lukijasta joka on haavoittuvainen ja niin lukija saa viruksen tietämättään. Tämä pohtiminen sai alkunsa kun joku oli pakannut dataansa salasanan taakse ja tehnyt siitä PDF:n ja laittanut niitä commonsiin siinä uskossa että hän saa hyvän backup-paikan datalleen.

No nehän poistettiín commonsista.

Pitäisikö wikissä luopua mahdollisuudesta tallentaa PDF-tiedostoja niin saisimnme tämänkin mahdollisuuden tukittua. Jotenkin tuntuu että PDF-tiedostoja käytetään mainontaan ja markkinointiin--Musamies 18. tammikuuta 2008 kello 18.19 (UTC)

Käytetään kuviakin mainontaan ja markkinointiin. --Harriv 18. tammikuuta 2008 kello 20.17 (UTC)

Eipäilenpä silti että Wikimedian suunnalla on jonkinlaista virussuojausta tiedostoille, joten tarvetta PDF-tiedostojen estoon en näe. --str4nd (jutskaa) 28. tammikuuta 2008 kello 15.08 (UTC)

kommenttipyyntö

mitä käy kun joku tekee kommenttipyynnön? saako siitä jotain estoa siis se josta se on tehty vai?? -Basa 21. tammikuuta 2008 kello 17.10 (UTC)

Kommenttipyyntö ei edelleenkään ole rangaistus. --Johney 21. tammikuuta 2008 kello 17.12 (UTC)

mitenniin edelleenkään? no mitä siinä käy? -Basa 21. tammikuuta 2008 kello 17.13 (UTC)

Ei siinä mitenkään käy. --Johney 21. tammikuuta 2008 kello 17.15 (UTC)

no miksi sitten on kommenttipyyntö? -Basa 24. tammikuuta 2008 kello 17.07 (UTC)

Wikipedia:Kommenttipyyntö. --Johney 24. tammikuuta 2008 kello 17.09 (UTC)

Käytäntöehdotuksia

Suomenkielisestä Wikipediasta puuttuu yhä muutamia tärkeitä ja yhteisön toimivuuden kannalta keskeisiä käytäntöjä. Haluaisin täydentää niitä näillä ehdotuksilla. –Dilaudid • κ, μ • 23. tammikuuta 2008 kello 19.32 (UTC)

Ehdotus uudeksi käytännöksi: Älä palvo sääntöjä

Tämä ehdotus liikkui aikaisemmin nimellä ”Unohda kaikki säännöt”, mutta nimeä pidettiin liian rankkana. Nyt ehdotan käytäntöä hyväksyttäväksi uudessa, miedommassa muodossa.

”Älä palvo sääntöjä” ansaitsee mielestäni ehdottomasti käytännön aseman, sillä koen sen viestin olevan perustavanlaatuinen tekijä Wikipedian henkeä. Emme ole täällä sääntöjen vuoksi vaan olemme tehneet säännöt itse – sitä varten, jotta voisimme yhdessä rakentaa parhaan mahdollisen tietosanakirjan parhaalla käsillä olevalla tavalla. Tällaisessa yhteisössä, joka nostaa vierailijan julkaisijaksi, ylhäältä annetut säännöt eivät tule kyseeseen, vaan häviävät yhteisön itse antamille säännöille. Ja kun yhteisö elää ja itse luo omat sääntönsä, myös säännöt on tulkittava elävinä. Emme koskaan saa kaikkia sääntöjä ja sääntöjen poikkeuksia ylös, eikä meidän tarvitse, sillä olemme älykkäitä olentoja jotka kykenevät tavoittamaan kaikkein tärkeimmän kiveen hakattujen rivien välissä: sääntöjen hengen, joka liehuu sanan takana järjen tavoitettavissa. –Dilaudid • κ, μ • 23. tammikuuta 2008 kello 19.32 (UTC)

• Kannatan! --Zache 24. tammikuuta 2008 kello 12.23 (UTC)

Kannatan --Joonasl (kerro) 24. tammikuuta 2008 kello 12.24 (UTC)

Kannatan. Tämähän on jo käytäntö en-Wikipediassa, mutta sen olemassaolo myös täällä on joskus herättänyt kiistaa. --M. Porcius Cato 24. tammikuuta 2008 kello 12.54 (UTC)

• Kannatan, byrokratiaa on nykyiselläänkin liikaa, kuten äänestyksiäkin... Vaikkei tämä siihen liitykään. Tuoreet muokkaajat eivät tiedä kaikkia sääntöjä ja käytäntöjä, mutta heidän muokkauksistaan on kuitenkin usein hyötyä. --kallerna™ 24. tammikuuta 2008 kello 14.24 (UTC)
• Kannatetaan. --Eetvartti ^(Kerro) 24. tammikuuta 2008 kello 14.35 (UTC)
• Kannatan. --Johney 24. tammikuuta 2008 kello 15.00 (UTC)
• Tällaisenaan menee läpi --albval 24. tammikuuta 2008 kello 15.59 (UTC)
• Kelpaa minulle tällä tavalla muotoiltuna, vaikka en olekaan täysin vakuuttunut tämän tarpeellisuudesta. –Aslak 24. tammikuuta 2008 kello 16.05 (UTC)
• Kannatan ehdottomasti. --Jannex 24. tammikuuta 2008 kello 18.03 (UTC)
• Toivotaan, että toimii. -tKahkonen 24. tammikuuta 2008 kello 18.52 (UTC)
• Vastustan. Muotoilu: "Tämä sivu pähkinänkuoressa: Jos Wikipedian päämäärä, sääntöjen henki ja terve järki sitä vaatii, riko sääntöjen kirjoitettua muotoa." on vaarallinen. "Terve järki" on subjektiivinen käsite, joka voidaan yksilöstä riippuen käsittää miten tahansa ja siihen vetoaminen johtaa helposti muokkaussotiin; saattaahan joku terveen järkensä puitteissa kannattaa vandalismiakin. Samoin "sääntöjen henki" on subjektiivisesti käsitettävissä miten tahansa. Sekä "sääntöjen henki" että "terve järki", joihin ehdotuksessa jonkinlaisina uusina auktoriteetteina vedotaan, ovat kumpikin mahdottomia määritellä, "jäävät liehumaan järjen tavoittamattomiin" kuten käytännön ehdottajakin toteaa, ja siten eivät lopulta tarkoita yhtään mitään. Näin ehdotus tekee itsensä tyhjäksi. Lisäksi kehotus sääntöjen rikkomiseen on omiaan vähentämään yhteisön luomien sääntöjen painoarvoa. Ehdotus on myös loogisesti ristiriitainen kehottaessaan toisaalta rikkomaan sääntöjä ja samalla painottaessaan sääntöjen merkitystä. --Klassikkomies 25. tammikuuta 2008 kello 14.04 (UTC)
• Kannatan siinä mielessä, että jos joku, etenkin aloittelevampi kirjoittaja, kokee tulleensa pilkulla lyödyksi, hän voi vedota tähän kohtaan.Tetopa 25. tammikuuta 2008 kello 14.11 (UTC)
• Kannatan – eräs Wikipedian hengen kulmakivistä. --Jaakonam 31. tammikuuta 2008 kello 21.35 (UTC)
• Kannatan täysin sydämin --Ras 1. helmikuuta 2008 kello 18.28 (UTC)
• Vastustan suunnilleen samoin perustein kuin Klassikkomies. Voidaan tulkita liian subjektiivisesti. --Juha.EBT 1. helmikuuta 2008 kello 23.27 (UTC)
• Kannatan. -- Piisamson 2. helmikuuta 2008 kello 14.40 (UTC)

Ehdotus uudeksi käytännöksi: Wikipedia:Viisi pilaria

Sivun tarkoitus on summata Wikipedian perusperiaatteet havainnollisella tavalla. Voisin kuvitella, että eniten keskustelua herättää Älä palvo sääntöjä -periaate, joka on yhtenä pilarina en-wikin (ja muutaman muun) tapaan. –Dilaudid • κ, μ • 23. tammikuuta 2008 kello 19.32 (UTC)

Ei tätä mun mielestä tarvitsisi erikseen käytännöksi nimetä, sehän vaan tiivistää jo olemassaolevat erilliset käytännöt. --Velma 24. tammikuuta 2008 kello 12.13 (UTC)

Käytännöilläkin on keskinäinen tärkeysjärjestys ja hierarkia. Tämän tulisi mielestäni olla käytäntö sen vuoksi, että se nostaa viisi periaatetta muiden käytäntöjen yläpuolelle. –Dilaudid • κ, μ • 24. tammikuuta 2008 kello 13.35 (UTC)

Siinä määrin kuin tässä vain toistetaan jo olemassaolevia käytäntöjä, voit leimata sivun käytännöksi vaikka saman tien. Aivan toinen asia on se, kuinka järkevää on kirjoitella redundantteja käytäntösivuja. —MikkoM (♫) 24. tammikuuta 2008 kello 14.49 (UTC)

Siihen, miten uusi käyttäjä tutustutetaan Wikipedian toimintatapoihin ja periaatteisiin, on varmasti monta tapaa. Tällä hetkellä uusi käyttäjä todennäköisimmin tutustuu käytäntöihin luettelon kautta. Tämä tapa varmaankin toimii jossain määrin ja joillekin ihmisille, mutta uskoisin että monet haluavat saman asian pähkinänkuoressa joutumatta kahlaamaan kaikkia linkkejä läpi.

Mitä tulee kirjoitteluni järkevyyteen, koen että enkkuwikissä moni homma on ymmärretty aika hyvin, ja meillä olisi aihetta ottaa mallia aika monesta asiasta siellä ilman että täytyisi keksiä pyörää uudestaan tai jumittua kivikaudelle. –Dilaudid • κ, μ • 24. tammikuuta 2008 kello 15.21 (UTC)

Per MikkoM ja Velma, tämähän on vain olemassa olevien käytäntöjen yhteenveto, eli leimaa miksi haluat:-) --albval 24. tammikuuta 2008 kello 15.58 (UTC)

Kannatan. Nämä ovat pääperiaatteet ja sääntösääntö on menossa läpi. -tKahkonen 24. tammikuuta 2008 kello 18.52 (UTC)

Kannatan. --Jannex 25. tammikuuta 2008 kello 07.45 (UTC)

Viimeistä pilaria en kannata kuten olen edellä perustellut. Lisäksi lause "Ole avoin ja lämminhenkinen." ei mielestäni kuulu tietosanakirjaan. --Klassikkomies 25. tammikuuta 2008 kello 14.24 (UTC)

Joo, mutta se koskeekin lähinnä näitä keskusteluja, joita ei missään muussa tietokirjassa käydä. --Ras 2. helmikuuta 2008 kello 14.49 (UTC)

Ehdotus uudeksi käytännöksi: Kohteliaisuus

Mielestäni tarvitsemme uuden käytännön, joka linjaa, että muiden käyttäjien asiallinen kohtelu on perustavanlaatuinen lähtökohta Wikipedian yhteisössä käytävässä keskustelussa. Asiallinen käytös on nostettava sen ansaitsemaan arvoon, eikä epäkohteliasta käytöstä, jota nykyisellään esiintyy todella taajaan, tule suvaita tai hyväksyä.

Kannattaa huomata, että kohteliaisuuden hyväksyminen käytännöksi ja toiminnan lähtökohdaksi ei tarkoita, että yhdestä poikittaisesta sanasta saisi bänniä ja yhteisön vihat niskoilleen. Itse tulkitsen asian siten, että yhteisö linjaa ettei hyväksy epäkohteliasta käytöstä, kannustaa kohteliaisuuteen, ja pitää sitä rangaistavana sen mennessä äärimmilleen. Lisäksi mielestäni on paikallaan tunnustaa, että hyökkäävä käytös ei ole yhteisölle hyödyllistä vaan haitallista.

Jos minulta kysytään, tämän pitäisi olla läpihuutojuttu. Omasta puolestani voin vain sanoa, että minun on tutkittava motivaatiotani uudestaan, mikäli on niin että yhteisö ei suostu hylkäämään epäkohteliaisuutta ja asiatonta käyttäytymistä osana sen toimintaa. –Dilaudid • κ, μ • 23. tammikuuta 2008 kello 19.32 (UTC)

Kannatan. –Aslak 24. tammikuuta 2008 kello 12.09 (UTC)

Kannatan, vaikka tätäkin saisi muutamin osin vähän viilata. Onko muuten kommentin lopussa oleva uhkaus esimerkki kohteliaisuudesta? --ML 24. tammikuuta 2008 kello 12.15 (UTC)

Tarkoitukseni ei ollenkaan ole uhkailla. Uskalsin kirjoittaa ylläolevan, koska en ajatellut että se loukkaisi ketään. En pidä sitä uhona, jos sitä tarkoitat. Päinvastoin minun täytyisi valehdella väittääkseni, ettei epäystävällisen ilmapiirin haitallinen vaikutus olisi kohdallani todellinen. –Dilaudid • κ, μ • 24. tammikuuta 2008 kello 14.17 (UTC)

Kannatan --Joonasl (kerro) 24. tammikuuta 2008 kello 12.23 (UTC)

Kannatan --Zache 24. tammikuuta 2008 kello 12.24 (UTC)

Tätä tarvitaan. —B. Nuhanen 24. tammikuuta 2008 kello 12.33 (UTC)

Kannatan. --M. Porcius Cato 24. tammikuuta 2008 kello 12.53 (UTC)

Kannatan. --Riisipuuro 24. tammikuuta 2008 kello 13.28 (UTC)--

Kohteliasuutta pitäisi pitää yllä estoa uhkaamalla. :) --kallerna™ 24. tammikuuta 2008 kello 14.26 (UTC)

Kannatan. --Johney 24. tammikuuta 2008 kello 14.29 (UTC)

Kannatan. --Eetvartti ^(Kerro) 24. tammikuuta 2008 kello 14.36 (UTC)

Vastustan. Jos käytäntösivulta poistetaan kaikki se, mikä jo kuuluu Henkilökohtaisten hyökkäyksien käytäntöön, jäljelle jää lähinnä jotain epämääräistä siitä, että pitäisi sanoa kiitos. Minä en ainakaan ala estää ihmisiä lässytyksen puutteesta, joten syyt, miksi sivu halutaan leimata käytännöksi, ovat jääneet hämäräksi. —MikkoM (♫) 24. tammikuuta 2008 kello 14.46 (UTC)

Tässä on varmaankin keskustelun paikka sille, mitä käytännöillä ylipäätään tarkoitetaan. Tiukan tulkinnan mukaan voisi ajatella, että käytäntö on kova sääntö, ja sen rikkomisesta rangaistaan estolla. Itse pidän mieluummin kiinni väljemmästä tulkinnasta: käytännöt ovat yhteisön yleisiä toimintatapoja ja sääntöjä, joiden hengen rikkomiseen yhteisö puuttuu. On hyvä pitää mielessä, että yhteisöllä on – onneksi – eston päräyttämisen lisäksi paljon muitakin ehkäisy-, vaikuttamis- ja puuttumiskeinoja, kuten keskustelu, kannustaminen ja ilmapiirin rakentaminen. Niihin tällä käytännöllä on tarkoitus vaikuttaa.

Mitä tulee käytännön väitettyyn epämääräisyyteen, voi käyttäjän käytös ja toiminta olla räikeästi yhteisön yhteisen hyväksynnän ja edun vastaista, vaikkei häntä voisikaan saada nalkkiin suoranaisesta henkilökohtaisesta höykkäyksestä.

Minulle jäi kuitenkin epäselväksi, onko ehdotuksen sisällössä jotain minkä takana et voi seistä? –Dilaudid • κ, μ • 24. tammikuuta 2008 kello 15.42 (UTC)

Tietenkin Wikipedia olisi mukavampi paikka, jos kaikki noudattaisivat Gandhin oppeja. Näin ei kuitenkaan ole, eikä ongelma johdu siitä että meillä olisi liian vähän sivuja, joissa muistutetaan käyttäjiä olemaan kilttejä. Tällaisista sivuista on vain se hyöty, että nillä voi lyödä naamaan niitä jotka riehuvat (ei kovin gandhmainen menettelytapa) tai sitten estää riehujat. Estämiseen kukaan ei halua ilmeisesti ryhtyä, joten hyöty jää vähäiseksi.

Sitten täytyy myös muistaa se, että Wikipediassa ihmisille tulee ensisijaisesti paha mieli siitä, että he kuulevat totuuden. Ei Wikipediassa ole kukaan haukkunut toista vitun mulkuksi moneen vuoteen. Koska totuuden sanominen ääneen mahdollisimman nasevasti (=tylysti) on elävän väittelyn ja diskurssin suola, sitä ei pidä, eikä voi, kieltää. —MikkoM (♫) 24. tammikuuta 2008 kello 16.07 (UTC)

En voi muuta sanoa kuin että en voisi enempää olla eri mieltä. :) –Dilaudid • κ, μ • 24. tammikuuta 2008 kello 16.30 (UTC)

Ehkä hieman selvemmin: mielestäni kohteliaisuus ja toden puhuminen eivät millään tapaa sulje toisiaan pois. Jos olen mitään Wikipedian luonteesta ymmärtänyt, eivät tämän yhteisön tarkoitus ole väittely ja diskurssi itsessään, vaan niiden kautta saavutettava yhteisymmärrys. Ehdotus kuvaa mielestäni erittäin hyvin, miksi tylyys keskustelussa on haitallista, ei hyödyllistä. –Dilaudid • κ, μ • 24. tammikuuta 2008 kello 17.17 (UTC)

Totuuteen pyrkiminen on täysin yhteensovitettavissa käytöstapojen ja hyvän työskentelyilmapiirin kanssa. Ei saa unohtaa, että tämä on yhteisö, jossa työskentelee monenlaisia ihmisiä. Vahingossa itse kultakin voi päästä suustaan sammakoita, mutta tylyyden ihannoiminen kertoo jonkinasteisesta sosiopatiasta. Jos jollakin ei ole ystäviä, joiden kanssa voi yhteisestä sopimuksesta nauttia nasevasta diskurssista, on se parempi vain jättää väliin kokonaan. Myönnän kyllä itsekin sortuneeni toisinaan tuohon, jota haluan pyytää asianosaisilta jälki- ja etukäteen anteeksi. —B. Nuhanen 24. tammikuuta 2008 kello 17.37 (UTC)

Tämä on taas näitä juttuja missä kyse on siitä mikä hyödyttää projektia eniten. Tietty joku Hikipedia, Uncyclopedia, Encyclopedia Dramatica jne on Coolimpia kaikessa tylyydessään kuin mitä asiallinen Wikipedia, mutta väliäkös sillä jos tänne saadaan aikaiseksi maine paikasta jossa on kiva, mukava ja ystävällinen ilmapiiri, joka pidemmän päälle houkuttelee paljon enemmän ihmisiä. --Zache 24. tammikuuta 2008 kello 17.48 (UTC)

Kiva, mukava ja ystävällinen ilmapiiri on erinomainen juttu. Uskoisin kuitenkin, että enemmän kuin väitetty epäystävällinen ilmapiiri, Wikipedian uskottavuutta asiantuntevien muokkaajien keskuudessa syövät erilaiset trollit ja änkyrät, kuten vaikkapa yksi artikkelissa pakkoruotsi vuosikausia riehunut. Johtui sitten Wikipedian käytännöistä tai muusta, niin tällaisia kohtaan ollaan jo nyt tarpeettomankin pitkämielisiä. --ML 24. tammikuuta 2008 kello 17.57 (UTC)

En näe ehdotettua kohteliaisuuskäytäntöä ja nykyistä jyrkempää suhtautumista trolleihin ja änkyröihin mitenkään toisiansa poissulkevina vaihtoehtoina. Kannatan lämpimästi molempia. Kohtelias sanankäyttö ei tarkoita vandaalien pitkämielistä sietämistä. --Riisipuuro 24. tammikuuta 2008 kello 21.41 (UTC)--

En minäkään tuossa kohteliaisuuskäytännössä juuri ongelmia näe; siinä on lähinnä perusjuttuja. Keskustelu ajautui jo vähän ohi aiheesta. Alempana käsitelty etikettiohje on jo osin ongelmallisempi. --ML 24. tammikuuta 2008 kello 22.07 (UTC)

No juu. Vandaalinkin voi estää kohteliaasti. --Höyhens 31. tammikuuta 2008 kello 18.22 (UTC)

Vastustan, käytösohjeeksi mielummin, jos on tarpeen lainkaan. Mielestäni sisältää ihan samat jutut kuin WP:HH, WP:TAHTO ja WP:PURE, mutta vain pidemmin sanottuna. Kuten MikkoM sanoi, käytännön rikkomisesta estetään enkä minä ainakaan ala epäkohteliaille antamaan bänniä (ja todella epäkohteliaille on sitten WP:HH) --albval 24. tammikuuta 2008 kello 15.56 (UTC) Lisäyksenä vielä: tässä ei ole mitään minkä takana en voisi seistä, mutta käytäntöehdotus on redundantti, eivätkä kaikki ihmiset ole luonnostaan kohteliaita:-) Samoin kuin ilkeydellä voi karkoittaa potentiaalisia muokkaajia, myös liialla lässytyksellä voi karkottaa tuotteliaita ja fiksuja kavereita (sosiaalinen älykkyys kun ei aina kulje käsi kädessä muun älykkyyden kanssa) --albval 24. tammikuuta 2008 kello 16.02 (UTC)

En aivan ymmärrä, miksi tässä keskustelussa kohteliaisuus ja lässytys sekoitetaan keskenään. Enkä sitäkään, että joku lannistuisi siitä että hänen panostaan, mielipiteitään ja ideoitaan ei haukutakaan lyttyyn (enkä usko että tällaisen tapauksen osallistumatta jättäminen olisi yhteisölle suurikaan menetys). :) –Dilaudid • κ, μ • 24. tammikuuta 2008 kello 16.41 (UTC)

Koska kohteliaisuudellakin on rajansa. Mielestäni yllä luetetut käytännöt ja ohjeet ohjaavat wikipediakäyttäytymistä jo ihan riittävästi. En myöskään sanonut, että joku lannistuisi jos häntä ei haukuta. Tarkoitin, että joku lannistuu jos häntä jatkuvasti kielletään haukkumasta muita. Jos poistan esimerkiksi selvää paskaa artikkelista (eikä olisi ensimmäinen kerta), niin en minä enää jaksa ruveta kohteliaisuuksia yhteenvetokenttään keksimään, vaan kirjoitan siihen kyllä jatkossakin esimerkiksi lähteetöntä huttua ja sekasotkua pois. --albval 24. tammikuuta 2008 kello 17.28 (UTC)

Juuri tuon vuoksi haluan tästä käytännön. Vaikka kuinka olisi luonnostaan epäkohtelias (en oikein usko tuohon), voi silti olettaa hyvää tahtoa ja vaivatta kirjoittaa esimerkkisi sijaan vaikkapa lähteettömiä väitteitä ja epäselviä osia pois. En ollenkaan näe, mitä voitat sättimällä muiden muokkauksia.

Kohteliaisuudella voi olla rajansa, mutta kenenkään ei tarvitse mennä äärimmäisyyksiin noudattaakseen tätä ehdotusta.

Jos joku lannistuu haukkumasta muita, ehkä hän lopettaa muiden haukkumisen. Se on yhteisön kannalta ainoastaan hyvä asia. –Dilaudid • κ, μ • 24. tammikuuta 2008 kello 22.02 (UTC)

Kyllä minulle menee ainakin jo äärimmäisyyksiin noudattaa ohjeen kohtaa Kohtele kanssamuokkaajaasi kunnioitettavana ja ihailtavana kollegana, joka tekee kanssasi yhteistyötä tärkeän hankkeen eteen jokaisen POV-pusherin kohdalla. ML tuossa yllä puhuu asiaa. Kuten aikaisemmin sanoin: jo olemassa olevat käytännöt ja käytösohjeet kattavat suurimman osan tästä käytännöstä eikä päällekkäisyyksiä mielestäni tarvita (ja loppu on mielestäni turhaa). Jos minun käytöstäni täällä ruvetaan liikaa kontrolloimaan, lannistun kyllä "haukkumasta" muita, mutta samalla kyllä haluni osallistua POV-artikkeleiden neutralointiin heikkenee vähintään samalla mitalla. Änkyrät kyllä jatkavat räksyttämistään tästäkin käytännöstä huolimatta, enkä todellakaan aio estää ketään epäkohteliaan käytöksen takia. Siitähän sitä soppa syntyisi, kun antaisi jollekin viikon bänniä edellämainitun kaltaisesta muokkausyhteenvedosta, astetta vakavammista HH-bänneistäkin kun jo nyt lentää paskaa niskaan. --albval 25. tammikuuta 2008 kello 10.10 (UTC)

Yhteisöllä on onneksi estämisen lisäksi paljon muitakin ehkäisy-, vaikuttamis- ja puuttumiskeinoja, kuten keskustelu, kannustaminen ja ilmapiirin rakentaminen. Bänniä ei tarvitse suoralta kädeltä räpsäyttää, mutta minusta on yksinomaan surullista, jos yhteisö ei lainkaan halua puuttua ilmiselvään epäkohteliaisuuteen.

Otin nyt mainitsemastasi kohdasta ihailun pois; ehkä kunnioittava suhtautuminen riittää. –Dilaudid • κ, μ • 25. tammikuuta 2008 kello 14.13 (UTC)

Käytäntöjen rikkomisesta seuraa esto (asiallisten varoitusten jälkeen toki), tai muuten käytäntö jää kuolleeksi kirjaimeksi. Jos tämä on käytäntö, jonka kohdalla voidaan soveltaa muita puuttumiskeinoja, silloin kyseessä on pikemminkin käytösohje. --albval 25. tammikuuta 2008 kello 21.23 (UTC)

Kannatan. -tKahkonen 24. tammikuuta 2008 kello 18.52 (UTC)

Vastustan toistaiseksi, käytäntöohjeeksi kannatan. Vaikuttaa yritykseltä hommata tämä käytännöksi takaoven kautta ilman asiaan kuuluvaa keskustelua. Käytäntöehdotus on siis luotu samana päivänä äänestyksen aloittamisen kanssa (!) Antaa siis ehdotukselle jokusen viikon keskustelu- ja muokkausaikaa, jonka jälkeen muokattu ja konsensuksen saavuttanut ehdotus voidaan tuoda äänestykseen. --Jannex 24. tammikuuta 2008 kello 22.24 (UTC)

Hetkinen, ei tämä ole mikään äänestys. Kukaan ei yritä hommata mitään: perään asiaankuuluvaa keskustelua tässä ja nyt. Ajatukseni ainakin oli, että keskustelulle annetaan juurikin viikko pari, ja sitten vasta aletaan summata ajatuksia. Olisiko ehdotuksen sisältö jotenkin hyväksyttävämpi jos olisin nysvännyt sen parissa kaksi viikkoa sen sijaan että muokkasin sen yhdessä istunnossa? –Dilaudid • κ, μ • 24. tammikuuta 2008 kello 23.41 (UTC)

"Wikipedistit määrittelevät epäkohteliaisuuden karkeasti henkilökohtaisesti kohdistuvaksi käyttäytymiseksi" - mitähän tämä lause oikein tarkoittaa?--J 24. tammikuuta 2008 kello 23.46 (UTC)

Kieltämättä tämä ilmaisu ei ole selkein mahdollinen. Olisiko tämä muotoilu parempi? ”Epäkohteliaisuudella tarkoitetaan karkeasti sellaista henkilöön kohdistuvaa käyttäytymistä, joka aiheuttaa tilanteiden kärjistymistä, rasittaa käyttäjiä ja ruokkii vihamielistä ilmapiiriä.” –Dilaudid • κ, μ • 25. tammikuuta 2008 kello 08.52 (UTC)

Vastustan albvalin ja Jannexin perusteluin, vaikka kohteliasta käytöstä kaikilta tietysti toivonkin. Tilanteet saattavat kärjistyä ja rasittaa käyttäjiä asiallisesti argumentoiduissa asiakysymyksissäkin, valitettavasti. --Klassikkomies 25. tammikuuta 2008 kello 10.25 (UTC)

Vastustan. Jokaiselta wikipedistiltä pitää voida odottaa yksinkertaisimpiakin käytöstapoja, mitä ei tarvitse erikseen käytännöksi kirjata. --Jaakonam 31. tammikuuta 2008 kello 21.42 (UTC)

Jokaiselta wikipedistiltä pitää voida odottaa yksinkertaisimpiakin käytöstapoja. Eikö juuri sen vuoksi olisi aivan kohdallaan kirjata ylös yhteisön yhteisesti hyväksymä tulkinta siitä, mitä nämä ovat käytännössä Wikipediassa? –Dilaudid • κ, μ • 2. helmikuuta 2008 kello 09.04 (UTC)

Ei oikein minun mielestäni, koska jokaisella on eri käsitys siitä, mikä on hiuksenhienosti sopivan käytöksen oikealla tai väärällä puolella. Tuloksena on nopeasti luettelo latteuksia ja itsestäänselvyyksiä. --Jaakonam 2. helmikuuta 2008 kello 22.37 (UTC)

Toisaalta voisi vain viitata johonkin olemassa olevaan: Netiketti. --Harriv 3. helmikuuta 2008 kello 15.32 (UTC)

Vastustan. Netiketin lisäksi ei mitään turhaa käytännön nimellä kulkevaa ole hyvä ja muista sanoa kiitos -höpötystä tarvita. —Tve4 ^(Gblk) 3. helmikuuta 2008 kello 15.34 (UTC)

Netikettikin lähtee liikkeelle kohteliaisuudesta, ja tämän sivun tarkoituksena on avata mitä sillä tarkoitetaan. Tekeekö selkokielisyyden ja yhteisymmärryksen tavoitteleminen siitä ”turhaa höpötystä”? –Dilaudid • κ, μ • 3. helmikuuta 2008 kello 15.48 (UTC)

Ehdotus uudeksi käytännöksi: Konsensus

Suurin osa meistä varmasti tietää, että Wikipedia toimii konsensusta etsimällä ja rakentamalla – sitä vain ei kunnolla avattu vielä. –Dilaudid • κ, μ • 23. tammikuuta 2008 kello 20.49 (UTC)

Kannatan --Joonasl (kerro) 24. tammikuuta 2008 kello 12.22 (UTC)

Pitäisi uudelleenkirjoittaa. Kun Wikipedian keskustelussa viitataan konsensukseen, sillä tarkoitetaan aina konsensusta jo laadittujen konsensusnäkemysten puitteissa? Siis häh? —MikkoM (♫) 24. tammikuuta 2008 kello 14.42 (UTC)

Muotoilin tuon lauseen nyt uudelleen: Kun Wikipediassa puhutaan konsensuksesta, sillä viitataan vakiintuneiden käytäntöjen ja menettelytapojen suomiin puitteisiin. Muilta osin en löytänyt hälyttävää tarvetta saada teksti ymmärrettävämpään tai toisenlaiseen muotoon. Jos tarkoitat että koko hoito pitäisi kirjoittaa uusiksi, tarvitsisin kyllä vinkkejä koskien sitä mikä sivulla on suuremmassa mittakaavassa huonosti tai mitä siltä puuttuu. –Dilaudid • κ, μ • 24. tammikuuta 2008 kello 16.02 (UTC)

Ehdottoman kannatettava juttu, mutta teksti on edelleenkin mielestäni turhan monimutkaista ja virkamiesmäistä. Ainakin minulle homma ei kovin nopeasti lukemalla auennut. --albval 24. tammikuuta 2008 kello 16.04 (UTC)

Kannatan. Tässä pitää olla tarkkana. Esimerkiksi ylemmässä ehdotuksessa paljo keskustelu vastustamisesta saattaa näyttää siltä, että useampi vastustaa. Kuitenkin kannattajia on lähes kaikki. -tKahkonen 24. tammikuuta 2008 kello 18.52 (UTC)

Mitä tarkoittaa "Edes enemmistö rajallisesta ryhmästä muokkaajia ei juuri koskaan ylitä koko yhteisön konsensusta laajassa mittakaavassa."? --Teveten 25. tammikuuta 2008 kello 09.48 (UTC)

Aivan: jos otetaan jokin satunnainen otanta käyttäjiä, voidaan päätellä korkeintaan tilastollinen osuus. Eli jos valitaan 50 käyttäjää tuhannesta, ja näistä 50 käyttäjästä 40 kannattaa jotain tiettyä asiaa, tilastollisesti voidaan sanoa että noin 80% kaikista käyttäjistä kannattaisi asiaa. --—Tve4 ^(Gblk) 25. tammikuuta 2008 kello 09.50 (UTC)

Kohteliaisuusvaatimus pois ja kaipaisin lisää tietoa yhteisön hyväksymistä välineistä, kun konsensusta ei saavuteta. Myös muotoilu "kokeneemmat käyttäjät voivat edesauttaa keskustelua ja puuttua kohtiin, jotka" on mielestäni harhaanjohtava, koska se saatetaan ymmärtää siten, että kokeneemmilla käyttäjillä olisi jonkinlainen auktoriteetti tässä asiassa. Muuten kyllä hieno ja kannatettava homma, jos konsensuksesta saadaan vihdoin tällainen käytäntö. --Klassikkomies 25. tammikuuta 2008 kello 14.43 (UTC)

Ehdotus uudeksi käytösohjeeksi: Etiketti

Wikipedia:Kohteliaisuuteen läheisesti liittyvä Etiketti summaa hyviksi havaittuja vinkkejä sujuvan keskustelun ja yhteistyön rakentamiseksi. –Dilaudid • κ, μ • 23. tammikuuta 2008 kello 19.32 (UTC)

En kannata. Tässä vaatimukset pientä ihmistä kohtaan ovat jo suhteettomat. Mahatma Gandhilla tekisi tiukkaa näiden kanssa. Kohteliaisuus riittää tältä osin. Epärealististen ja siksi tyhjien "käännä toinen poski"-ohjeiden lisäksi tässä on sisällöllisesti kyseenalaisia kohtia kuten "Yritä lähtökohtaisesti olla poistamatta sisältöä ja palauttamatta muokkauksia. Poistaminen saa ihmiset usein tuntemaan, että heidän työnsä on valunut hukkaan.". Eikö Wikipedian laatu kuitenkin ole tärkeämpi kuin varominen, että joku loukkaantuu? --ML 24. tammikuuta 2008 kello 12.16 (UTC)

Vastustatko ajatusta etiketistä käytösohjeena ylipäätään vai vain yksittäisiä kohtia tämänhetkisestä versiosta? Huomasithan, että kyseessä on ehdotus käytösohjeeksi, ei käytännöksi. En siis tulkitsisi näitä vaatimuksiksi vaan pikemminkin yleisiksi hyvän käytöksen ohjeiksi. Gandhilla tai edes keskivertomuokkaajalla ei kyllä nähdäkseni pitäisi olla ongelmia tämän ohjeen hengen ymmärtämisessä. Sen sijaan en aivan ymmärtänyt mitä tyhjää tai epärealistista on pyytää käyttäjiä olemaan hyökkäämättä toistensa kimppuun?

Yksi keskeinen pointtini koko uusien ehdotusten ryppäässä on se, että yhteisön hyvinvointi on tiukasti sidoksissa Wikipedian laatuun. Joten lähtökohtaisesti mielestäni on tärkeää harkita, voisiko muokkausten poistamisen sijaan niiden varaan rakentaa uutta. –Dilaudid • κ, μ • 24. tammikuuta 2008 kello 14.02 (UTC)

Muokkauksia kai poistetaan lähinnä silloin kun ne ovat sotkua, eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa, sisältävät räikeää POV-pushingia tai lähteettömiä epäilyttäviä väitteitä. Kahden ensimmäisen varaan ei tietenkään voi rakentaa mitään järkevää, mutta monesti kahden jälkimmäisenkin varaan rakentaminen on kohtuuttoman hankalaa. Lähteiden esittäminen on aina väitteen esittäjän velvollisuus, ja jos annetusta lähteestä ei sitten löydy koko väitettä, on melkoista arpomista veikata että mitähän tämäkin nyt yritti sanoa. Toki on tapauksia, joissa esimerkiksi esitetään jotakin (kiistanalaista) näkökantaa ainoana (oikeana) näkökantana, jolloin asia on yleensä kohtuullisen helppo korjata jos asiasta jotain sattuu tietämään. -- Piisamson 25. tammikuuta 2008 kello 23.15 (UTC)

Olen samaa mieltä kuin ML. Palautukset ja huonon tekstin poistaminen ovat täysin valideja toimintatapoja parannellessa artikkelia. Sen sijaan käytösohje voisi opastaa perustelemaan ja keskustelemaan poistoista. Poistin tuon kohdan ehdotuksesta. --Jannex 24. tammikuuta 2008 kello 20.22 (UTC)

En kannata. Jotain rajaa näihin elämänohjekokoelmiin. —MikkoM (♫) 24. tammikuuta 2008 kello 14.40 (UTC)

En kannata. Hyvää käytöstä ei voi lailla määrätä. Jonkinlaisena ohjeena tämä voi varmaan olla olemassa --Joonasl (kerro) 24. tammikuuta 2008 kello 14.41 (UTC)

Olen samaa mieltä ettei ole olemassa yhtä ainutta tapaa käyttäytyä hyvin. Painotan kuitenkin edelleen että kyseessä ei ole käytäntö- tai määräysehdotus vaan käytösohje-ehdotus, eli ehdotus yleisesti ihan hyvänä pidetytyksi käyttäytymisen ohjeeksi. –Dilaudid • κ, μ • 24. tammikuuta 2008 kello 16.10 (UTC)

Vastustan, olemassa olevat käytännöt ja käytösohjeet kattavat jo suurimman osan kohdista. Jos ei perustavanlaatuista kanssakäymistä osaa, sitä ei myöskään käytösohjetta lukemalla opi. Muuten ML sanoo kaiken miunkin puolestani. --albval 24. tammikuuta 2008 kello 16.07 (UTC)

Eikö tuo ole aika pessimistinen suhtautuminen muihin käyttäjiin ja ihmisiin yleensä? Itse ainakin koen tuon lukemisen olleen hyödyllistä. Piruista enkeleiksi käännyttäminen voi olla yhdeltä käytösohjesivulta liikaa pyydetty, mutta eräs ehdotuksen perimmäinen ajatus on antaa käyttäjille ideoita hyvään käyttäytymiseen.

Kirjoitin sivun, koska ymmärtääkseni näitä asioita nimenomaan ei käsitellä muissa käytännöissä ja käytösohjeissa.

En oikein ymmärrä miksi tämänsuuntaiset ohjeet kelpaavat englanninkieliseen Wikipediaan mutteivät tänne. Toivoisin vastustajilta mainintoja kohdista, joita he eivät antaisi neuvoksi esimerkiksi uudelle Wikipedian käyttäjälle! –Dilaudid • κ, μ • 24. tammikuuta 2008 kello 16.22 (UTC)

Siinä vaaditaan asialliselta käyttäjältä valtavasti ja mikä pahinta, myös sellaisia käyttäjiä kohtaan, joilla ei ole aikomustakaan noudattaa mitään normeja tai hyödyttää Wikipediaa. Tuotahan ei ole käännetty kokonaan. Enkkuversion loppupuolelta löytyy sentään tasapainottavia ohjeita, kuten Sangerin: "Show the door to trolls, vandals, and wiki-anarchists, who, if permitted, would waste your time and create a poisonous atmosphere here.". Toisaalta sittenkin ongelmana on ohjeiden suuri määrä ja jopa keskinäinen ristiriitaisuus. Mieluummin kannattaisi pitää tämä esseenä, jossa on näkemyksiä hyvästä etiketistä. --ML 24. tammikuuta 2008 kello 17.36 (UTC)

Minä suhtaudun ihmisiin pessimistisesti. Oman kokemukseni mukaan änkyrän käytös ei muutu, muistuttaa häntä kuinka monella ohjeella tahansa. Ja ohjeen olemassaolo en-wikissä ei kerro mitään sen käytöstä tai hyödystä siellä. --albval 24. tammikuuta 2008 kello 17.34 (UTC)

Kannatan, mutta sisältöä viilattava raspilla. Ei kulmakiviä (tehkääs joku toi) voi olla noin paljon! -tKahkonen 24. tammikuuta 2008 kello 18.52 (UTC)

Vastustan. Wikipedia:Kohteliaisuus riittää. Tämä toimii paremmin esseenä. Jos ihmisistä voisi lain avulla tehdä hyviä, niin sellainen laki olisi säädetty.--Teveten 25. tammikuuta 2008 kello 09.52 (UTC)

Vastustan. Tarpeettomia vaatimuksia käyttäjille. --Klassikkomies 25. tammikuuta 2008 kello 14.51 (UTC)

Vastustan. Ohjesääntöjen tekofetismiin ei saa sortua. --Ras 1. helmikuuta 2008 kello 18.27 (UTC)

Yhteenveto ehdotuksista

Keskustelu on nyt ollut käynnissä parisen viikkoa, ja sitä voitaisiin nyt vetää yhteen. Kiitos omasta puolestani kaikille tähän asti osallistuneille. Tulkitsen keskustelua seuraavasti:

• Älä palvo sääntöjä hyväksytään käytännöksi. Ehdotus sai erittäin lämpimän vastaanoton.
• Viisi pilaria hyväksytään käytännöksi. Tässä ei juuri nähty ongelmia.
• Kohteliaisuuden kohtalo on selvennettävä. Kannattajia on keskustelussa selkeä enemmistö, mutta ei niin selkeä että ehdotuksella voisi sanoa olevan konsensus takanaan. Itsestäni jäi tuntumaan siltä, että keskustelua ohjasivat poikkeavat käsitykset siitä, mitä käytännöillä ylipäätään tarkoitetaan. Kysymys kuuluukin, miten tässä tulisi edetä? Olisiko ehdotus syytä äänestyttää, ja jos olisi, millaisella äänikynnyksellä se voitaisiin hyväksyä käytännöksi? Vai tulisiko käytäntöjen roolia ensin täsmentää?
• Konsensus hyväksytään käytännöksi, kuitenkin sillä silmällä että sen kirjallista muotoa vielä parannellaan nykyisestä.
• Etikettiä ei hyväksytä käytösohjeeksi. Toivon kuitenkin, että keskustelu verraten tuoreen käytösohjeet-kategorian roolista suhteesta muihin sääntöihin ja ohjeisiin jatkuu. –Dilaudid • κ, μ • 6. helmikuuta 2008 kello 17.42 (UTC)

Lyhenteet

Artikkelien keskustelusivuilla ja myös muutoksiin liitetyissä kommenteissa esiintyy usein lyhenteitä, joiden merkityksestä ei aina ole helppo saada selvää. Varsin yleinen on esimerkiksi POV. Mitä se tarkoittaa ja mistä sanoista se tulee? Hakusanana sitä ei ainakaan löydy, enkä löytänyt selitystä myöskään ohjesivuilta tai Wikipedian käytännöistä, ei myöskään täältä: Lyhenne tai Luettelo lyhenteistä. Tällaisetkin olisi syytä selittää jossakin, mistä sen helposti löytäisi, esimerkiksi jollekin ohjesivulle viittaavana uudelleenohjaussivuna. KLS 24. tammikuuta 2008 kello 13.05 (UTC)

Wikiuutisten Yhteenveto: lyhtenteitä -ohjeessa on jotakin lueteltuna, mutta tosiaan tuollaisen voisi tännekkin tehdä (jollei moista luetteloa jo ole?) --Zache 24. tammikuuta 2008 kello 13.18 (UTC)

On, on: Wikipedia:Yhteenveto. --Lax 24. tammikuuta 2008 kello 14.19 (UTC)

POV tulee englannin kielen sanoista Point of View ja sillä tarkoitetaan värittynyttä tai puolueellista kantaa. –Dilaudid • κ, μ • 24. tammikuuta 2008 kello 14.04 (UTC)

Wikipedia:Sanasto. Tuolla pitäisi olla se (ei ole). Joku, olisiko ollut Joonasl, ehdottaa muuten, että ei pitäisi käyttää lyhennettä POV, joka tarkoittaa näkökulmaa. Pitäisi sanoa ei-NPOV tai NNPOV eli "ei neutraali näkökulma". -tKahkonen 24. tammikuuta 2008 kello 18.57 (UTC)

Mielestäni Point of View eli "näkökulma" toimii ihan hyvin: jos teksti on POV, niin sehän tarkoittaa sitä, että se on kirjoitettu jostain näkökulmasta. ei-NPOV ja NNPOV ovat kömpelömpiä. --ML 24. tammikuuta 2008 kello 19.04 (UTC)

Ovathan ne kömpelöitä, ja POV on jo aika vakiintunut tähän merkitykseen wikislangissa. -tKahkonen 24. tammikuuta 2008 kello 19.09 (UTC)

Kiitos tiedosta. Asiayhteys oli saanut minut päättelemään, että OV luultavasti tarkoittaisi "ohjeen vastainen" ja yritin vain arvailla, mistä sanasta se P tulee. En ota kantaa siihen, onko POV parempi kuin NNPOV; vielä parempi joka tapauksessa olisi kirjoittaa selväkielellä mitä tarkoitetaan, ilman tuollaisia salaperäisiä lyhenteitä. Niitä täällä on kyllä näkynyt muitakin. Esimerkiksi jos poistolokilla näkyy merkintä HOK, se tarkoittaa ilmeisesti "Hauki on kala". Mutta monelle se tuonee ensimmäiseksi mieleen Helsingin Osuuskaupan tai nykyisen HOK-Elannon, jolloin he saattavat ihmetellä, miten se tuohonkin poistettuun artikkeliin liittyy. KLS 25. tammikuuta 2008 kello 07.44 (UTC)

Ainakin suomenkieliset pitäisi kirjoittaa pienellä: hok, eikä apinoida englannin tapaa kirjoittaa versaalilla. Eihän meillä kirjoiteta myöskään JNE., YM. eikä JAA. vaan jne. ym. ja jaa. Lisään vielä että yhteenvedossa lyhenteet ovat paikallaan, mutta normaali kommentoinnissa ei, koska vain harva - lähinnä ylläpitäjät - on perehtynyt wikislangiin, tavallisista käyttäjistä ei kukaan.--Ulrika 25. tammikuuta 2008 kello 16.37 (UTC)

Miten dokumentoidaan jos lähteessä on virheitä

Kun käytän kirjaa Timo Pennanen: Sisältää hitin - levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1972, Otava 2006 lähteenä ja siellä olevaa taulukkoa auomen albumilistan ykköset aikajärjestyksessä niin olen havainnut ainakin parissa kohtaa painovirheen.

sivulla 342 on

• 6/86 Topi Sorsakoski and Agents: In beat
• 6/86 Peer Gunt: Backseat
• 6/86 Jean Pierre Kusela: Naurava kulkuri

Mutta kun katson esiintyjän kohdalta tietoa niin oikea muoto olisi

• 4/86 Topis Sorsakoski and Agents: In beat
• 5/86 Peer Gunt: Backseat
• 6/86 Jean Pierre Kusela: Naurava kulkuri

Miten pitäisi lähteissä laittaa tällaiset havainnot näkyviin--Musamies 26. tammikuuta 2008 kello 11.55 (UTC)

Vaikkapa viitteisiin, kuten tässä on tehty. Tekstiksi esimerkiksi "Lähteen sivulla 342 virheellinen tieto, oikea löytyy sivulta xxx." --Lax 26. tammikuuta 2008 kello 12.04 (UTC)

Ja jos pitää kirjoittaa pitkästi, niin pistää viitteeseen maininnan ja siitä viittauksen keskustelusivulle jossa olen täsmentänyt asiaa. --Zache 26. tammikuuta 2008 kello 12.12 (UTC)

Tarkemmin ajatellen keskustelu-sivu ei liene oikea paikka yhteisöllisesti muokattaville muistiinpanoille lähteistä tai artikkelista ylipäätänsä (esim), mutta ilmeisesti mitään parempaakaan meillä ei ole? --Zache 26. tammikuuta 2008 kello 12.22 (UTC)

turhia huomautuksia minulle

haluaisin nyt keskustella yleisesti täällä.

olen yrittänyt muokata wikipediaa niin hyvin kuin osaan, mutta se ei käy. äskenkin käyttäjä tiikeri8 antoi mulle aiheettoman huomautuksen eli varotuksen vandalismista vaikka en ollu vandalisoinu. kun laitoin tiikeri8:n sivulle sitten saman huomautuksen syynä se että se laitto sen mun sivulle niin käyttäjä johnney antoi mulle ton varoitus vakavasta vandalismista huomautuksen. en halua nyt poistaa sitä etten saa porttikieltoa mutta voisiko joku muu poistaa koska en ole vandalisoinut! -Basa (risut ja ruusut) 29. tammikuuta 2008 kello 15.17 (UTC)

Vaikka olisikin saanut aiheettoman varoituksen, ei sitä tule laittaa sen antaneen käyttäjän keskustelusivulle. --MiPe ^(wikinät) 29. tammikuuta 2008 kello 15.21 (UTC)

mutta eikö turhien huomautusten laitto ole vandalismia?? ja jos joku laittaa mulle sen niin kai saan laittaa takaisin?? ja voisiko joku vaikka katsoa muokkaus historiaani tämän päivän ajalta niin näkisi etten ole vandalisoinut. -Basa (risut ja ruusut) 29. tammikuuta 2008 kello 15.22 (UTC)

Se voi olla yhtä lailla kokemattomuutta kuin se, että itse vastaat turhaan huomautukseen turhalla huomautuksella. Tosin noissa tapauksissa kannattaa miettiä, mistä yhteydestä tuo huomautus tuli? Mutta nyt lähteiden kera tekemään uusia artikkeleja eikä kunnostautumaan keskustelusivuilla... ohjeiden lukemisen jälkeen.Tetopa 29. tammikuuta 2008 kello 15.44 (UTC)

Tutki muokkauksiasi tarkemmin. --Johney 29. tammikuuta 2008 kello 15.23 (UTC)

Aiheettomia ne eivät ole, kuten sen Johneykin tietää. --Tiikeri8 laskiaispulla-tarjoilu 29. tammikuuta 2008 kello 15.24 (UTC)

huomautuksenne ovat täysin aiheettomia! kertokaa nyt, mitä olen vandalisoinut? ai kun laitoin tiikerin sivulle sen huomautuksen? oliko se aiheeton? laitoin sen siksi koska tiikeri laittoi ensiksi minun sivulleni vaikken ollut tehnyt mitään! -Basa (risut ja ruusut) 29. tammikuuta 2008 kello 15.26 (UTC)

Kävin läpi muokkauksiasi, ja mm. roskamerkintäsi Vaya Con Dios- artikkeliin ja sitten pienen palauttelusodan, jossa olit maininnut lähteeksi, että "tiedät asian olevan näin ja näin" jonkun portugalilaisen saippuasarjan osalta, useaan otteeseen. Itse en pitäisi esim. noita muokkauksiasi vandalismina vaan kokemattomuutena. Samaten olit räpeltänyt toisten käyttäjien sivuilla ja keskustelusivuilla tarpeettomin muokkauksin, mitkä helposti tulkitaan vandalismiksi. Omalta osaltani suosittelisin sinulle, että tutustut rauhassa wikipedian ohjeisiin, ennen kuin muokkailet - mieti myös, ennen kuin alat kumoamissotiin pitkäaikaisten käyttäjien kanssa - heillä voi olla joku ihan oikea syy kumota muokkauksesi. Kysy asiaa mieluummin heidän keskustelusivullaan.Tetopa 29. tammikuuta 2008 kello 15.31 (UTC)

no tein ne sillon kun olin just alottanu tän käytön. mutta tänään kun tulin vaan muokkaamaan wikipediaa niin tiikeri laitto mulle heti aiheettoman huomautuksen ja sit johhney perään. voisiko joku poistaa ne, kiitos! katsokaa vaikka muokkaus historiaani niin en ole tehnyt mitään asiatonta ainakaan tänään. -Basa (risut ja ruusut) 29. tammikuuta 2008 kello 15.34 (UTC)

Kumpikaan heistä ei ole ylläpitäjä ja ylläpitäjä puolestaan tarkistaa noiden perusteella, oletko "vandalisoinut" vai ei. Tuo malline kertoo vain sen, että tiikerin ja johneyn mielestä olet käyttäytynyt asiattomasti. Yleensä emme sitten poistele keskustelusivujen sisältöä.Tetopa 29. tammikuuta 2008 kello 15.38 (UTC)

Ellet ole vieläkään tutkinut muokkauksiasi, niin annappa todisteet sille, ettet ole tehnyt epämääräisiä muokkauksia ja turhia huomautuksia toisten keskustelusivuille useista varoituksista huolimatta. --Johney 29. tammikuuta 2008 kello 16.00 (UTC)

etkö tajua?!?!?!?!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! KUN TULIN VAIN EILEN TÄNNE MUOKKAAMAAN TÄTÄ WIKIPEDIAA, NIIN TIIKERI8 LAITTOI MULLE TURHAN HUOMAUTUKSEN KESKUSTELUSIVULLENI, VAIKKEN OLLU TEHNY MITÄÄN! KUN LAITOIN TIIKERILLE VAROITUS VANDALISMISTA MALLINEEN TUON TURHAN HUOMAUTUKSEN TAKIA, KOSKA SEHÄN ON VANDALISMIA KUN LAITTAA TURHIA HUOMAUTUKSIA, NIIN SITTEN SÄ TULIT ANTAMAAN MULLE TON VAROITUS VAKAVASTA VANDALISMISTA MALLINEEN!! NYT JOKU YLLÄPITÄJÄ VOISI POISTAA NE! EILEN EN TEHNYT MITÄÄN ASIATONTA! KATSOKAA VAIKKA MUOKKAUS HISTORIASTANI!!!!!!!! -Basa (risut ja ruusut) 30. tammikuuta 2008 kello 17.26 (UTC)

Huomauttaisin myös, että ISOILLA KIRJAIMILLA kirjoitettu teksti voidaan ottaa henkilökohtaisena hyökkäyksenä. Mutta suosittelen itsekkin, että lukisit ohjeet. Siliamaav 31. tammikuuta 2008 kello 07.43 (UTC)

Siliämaan sanoin: rauhoittukaa molemmat ja lukekaa ohjeet. Keskinäistä kinasteluanne ei tule levittää kahvihuoneeseen. Kuten olen molempien keskustelusivuilla huomauttanut, seuraavasta käytäntöjen rikkomisesta seuraa muokkausesto, koska aikaisemmat varoitukset eivät ole vaikuttaneet käytökseenne mitenkään. --albval 31. tammikuuta 2008 kello 09.03 (UTC)

Olit kopioinut viestejäsi Tiikeri8:n keskustelusivulle. Tiikeri8:n huomautukset ovat aiheellisia. Lisäksi muistutan, että edelleenkin kaps lokilla kirjottamista pidetään epäsoveliaana. --Johney 30. tammikuuta 2008 kello 17.31 (UTC)

Minä olen samaa mieltä capsista. --Tiger8 (kahvit) 6. helmikuuta 2008 kello 16.12 (UTC)