Wikipedia:Kahvihuone/Vanha15

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Wikipedian suomalaisuudesta[muokkaa wikitekstiä]

Pidetäänkö tätä wikipediaa suomalaisena vai kansainvälisenä, mutta suomen kielisenä? Ajattelin vain, kun esim. Ahven artikkelissa lukee, että "Ahven on yleisimpiä kalojamme", mutta taas Runeberg artikkelissa lukee: "Johan Ludvig Runeberg on Suomen kansallisrunoilija". Eli toisessa lukijan oletetaan olevan suomalainen ja toisessa ei (mutta tietenkin suomen kieltä ymmärtävä, jotta osaa lukea artikkelin).

Suomenkielinen Wikipedia. Jos tämä olisi suomalainen Wikipedia niin tänne pitäisi varmaan saada kirjoittaa myös ruotsiksi? :) -- Jniemenmaa 21. elokuuta 2005 kello 17.21 (UTC)
Tämä Suomi-sentrismi (tai pikemminkin typeristä olettamuksista ja ajattelemattomuudesta johtuva epätarkkuus) on todellinen ongelma tässä Wikipediassa. Lause Ahven on yleisimpiä kalojamme on huono monella tavalla: 1) Ahven ei ole kalamme yhtään enempää kuin Nokia on yrityksemme; 2) "Me" voi viitata Suomeen, Itämereen, Pohjoismaihin, Eurooppaan tai koko maailmaan; 3) Epätarkkuus — kuinka yleinen ahven sitten onkaan?
Aikaisempi esimerkki tästä päättömyydestä oli Presidentinvaalit, joka kertoi ilmeisesti maailman ainoasta valtiosta, jossa järjestetään presidentinvaalit (se on korjattu uudelleenohjauksella, mikä vain hieman vähentää päättömyyttä), Siviilipalvelus antaa edelleen ymmärtää että systeemi on käytössä ainoastaan yhdessä valtiossa maailmassa, missään muualla maailmassa ei ilmeisesti esiinny totaalikieltäytymistä... ongelma on yleisempi kuin uskoisi. —MikkoM () 22. elokuuta 2005 kello 12.09 (UTC)
Olen samaa mieltä ahven-lauseesta wikiin-sopivuudesta kanssasi, mutta liioittelit mielestäni hieman muuten. Ahven on kalamme merkityksessä 'Suomessa esiintyvä kala' ja Nokia yrityksemme merkityksessä Suomessa perustettu yritys. Yleisyys-lauseessa en näe muuta fibaa kuin sen että se olettaa lukijan olevan suomalainen. Mikä olisi parempi tapa kuvailla jonkun kalan yleisyyttä tietyllä alueella? Onko joku käynyt laskemassa Suomen ahvenet? Asiasta toiseen, pitäisikö tuosta sopia jotenkin eli voiko artikkeliin kirjoittaa jotain nimenomaan Suomeen liittyvää tietoa käsiteltävästä aiheesta vai eikö voi? Kuitenkin ylivoimainen enemmistö suomenkielisistä asuu täälläpäin, mitä ei voi sanoa kaikista muista wikeistä. --Neofelis Nebulosa 24. elokuuta 2005 kello 17.41 (UTC)
Noh, tietenkin voi kirjoittaa nimenomaan Suomeen liittyvää tietoa käsiteltävästä aiheesta, mutta tärkeää olisi eksplisiittisesti mainita mitkä tiedot liittyvät vain Suomeen. Mielestäni usein esim. olisi hyvä kertoa ensin universaalisti aiheesta, sitten Suomi-spesifiset asiat oman alaotsikkonsa alla (ja tarvittaessa omassa artikkelissaan). Wikipediathan tosiaan on jaettu kielten, ei maiden mukaan, mikä saattaa täällä joiltakin unohtua, kun suomen kielen käyttö on niin kovasti Suomeen painottunutta. Maailmankuvan avartamiseksi suosittelen osallistumista myös johonkin kansainvälisempään versioon, kuten es-wikiin :-) Lisäksi useammat ruotsia osaavat (äidinkielenä tai muuten) suomalaiset saisivat kirjoitella juttuja sv-wikiin... Välillä vaikuttaa siltä, että sielläkin turhan moni pitää ko. versiota ruotsalaisena Wikipediana, mitä se ei tietenkään ole. --Jonik 24. elokuuta 2005 kello 18.49 (UTC)

Eikö suomenkielinen wikipedia ole juuri maasta riippumaton kaikkien suomenkielisten Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä ja muualla maailmassa yhteinen projekti? --Nimistömaakari 22. elokuuta 2005 kello 12.30 (UTC)

Näin minäkin toivoisin olevan. Mutta kyllä tämä varsin Suomi-keskeinen on kaikin puolin, mikä on kuitenkin ihan luonnollista. Eihän suomenkieliset painetut tietosanakirjatkaan ole erityisesti Suomen suomalaisille suunnattuja, mutta kylläpä niistä erityisesti Suomen henkilöt ja asiat painottuvat. --SM 24. elokuuta 2005 kello 18.23 (UTC)
Tuo Ahven on yleisimpiä kalojamme edustaa aika usein käytettyä tyyliä, jonka ongelmana on lähinnä hieman koominen vanhahtavuus. Saapi noita korjailla mutta on täällä polttavampiakin ongelmia :-). --ML 22. elokuuta 2005 kello 12.36 (UTC)
Tuollaisia ajattelemattomuuksia pääsee helposti Wikipediaan, kun tietoa ammennetaan Suomen lukijakunnalle suunnatuista tietokirjoista. Jos yleisyyshavainto koskee nimenomaan Suomea, asia kannattaa mainita suoraan. Järkevintä olisi tietenkin kuvailla ahvenen yleisyyttä sen koko levinneisyysalueella. --Hippophaë 22. elokuuta 2005 kello 15.51 (UTC)

Kuitenkin ilmeisesti Suomi-Wikissä kuitenkin hyväksytään enemmän Suomi-aiheista tekstiä? Vai onko niin, että mikä kelpaa fiWikiin, kelpaa enWikiin ja toisinpäin? Olen ymmärtänyt, että ei välttämättä. Kahkonen 22. elokuuta 2005 kello 15.48 (UTC)

Periaatteessa kyllä kelpaa. --Hippophaë 22. elokuuta 2005 kello 15.51 (UTC)
Ei välttämättä, koska fi.wikissä luomme omia käytäntöjämme, jotka eivät aina ole samoja kuin en.wikissä. En.wikin ongelma on sen laajuus, se ei pysty edes kontrolloimaan omia linjauksiaan. Sieltä löytyy Suomeen liittyviä artikkeita, jotka saattaisivat saada kirveestä täälläkin (tyyliin pienen metalliyhtyeen basisti). --TBone 24. elokuuta 2005 kello 18.31 (UTC)
Tulee mietittyä tuota merkittävyys-kriteeriä ja sitä, kenelle asian täytyy olla merkittävä. Suomesta katsottuna epämerkittävän metalliyhtyeen basisti saattaa olla merkittävämpi (tässä: merkitsee jotain suuremmalle pääluvulle ihmisiä) maailmanlaajuisesti kuin joku suomalainen poliittinen elukka tai julkkis. Eli kenelle tätä tehrään...--Neofelis Nebulosa 24. elokuuta 2005 kello 18.42 (UTC)

Tässä ei taidettu päästä puusta pitkään. Eli kannattaako energiaa tuhlata artikkelien muuttamiseen vähemmän suomi-keskeisiksi? Paljon on viime aikoina tullut vastaan artikkeleita, missä on Härmä aika vahvasti framilla...--Neofelis Nebulosa 3. lokakuuta 2005 kello 00:02:39 (UTC)

Mielenkiintoinen, joskin vähän antanut keskkustelu. Miksi asioiden pitää olla aina joko / tai, vaan ei juuri koskaan sekä / että? On ihan luonnollista, että pienen kielialueen Wiki keskittyy juuri tuon kielialueen asioihin. Lisänä on tietty kansainvälisyys, mutta usein sekin on hyvin anglosaksista, kielitaidon puutettako? Minusta meillä pitäisi olla hyviä artikkeleita ihan tavallisistakin suomalaisista asioista, päiväjulkut ja -perhot tietty voi jäädä pois. Wiki näet tarjoaa kansainvälisesti hienoja mahdollisuuksia. Esim. ranskalaisille Suomi ja siihen liittyvä ei ole ollut edes marginaalinen juttu, sitä ei oikeastaan ole ollut. Nyt sikäläisessä Wikissä ensimmäistä kertaa Suomi tulee uskomattoman hyvin esille. Ja kysyntää on. Minua pyydettiin tekemään juttu Tiktak-nimisestä yhtyeestä. En edes tiedä mikä se on. Valitettavasti tässä Wikissäme ei ole juuri mitään aiheesta. harmi, se olisi helpottanut asioita tosi paljon. Siis suomalainen ja Suomen asioihin keskittynyt Wiki voi olla perusta hienolle kansainvälisyydelle. Eli tehkää juttuja niistä basisteista yms. ei-tärkeistä asioista. Ne voivat olla sittenkin tärkeitä. Alexius Manfelt 3. lokakuuta 2005 kello 02:46:04 (UTC)
Kyse ei ollut ihan tuosta vaan siitä, pitäisikö artikkelin lähestymistavan tai näkökulman olla suomalainen vaiko ei. Esimerkiksi (vaikkakin toki keskeneräisestä) artikkelista metro Helsingin pötkylä vie noin puolet vaikka on maailman mittakaavassa ei-ihan-suurin. --Neofelis Nebulosa 5. lokakuuta 2005 kello 03:22:42 (UTC)

Käsikassara[muokkaa wikitekstiä]

Mitä tarkoittaa käsikassara?

Kassara = vesuri (ainakin Karjalassa), oksien katkontaan tms. käytetty työväline; käsikassara on tätä pienempi, eräänlainen jokapaikan yleistyökalu. Äidin käskassara on sitten vielä ilmaisu/kehaisu, jota voidaan käyttää avuliaasta lapsesta puhuttaessa. --wm313 23. elokuuta 2005 kello 06.40 (UTC)
Meillä käsikassaraksi kutsuttiin Pohjoismaita kiertävällä junamatkalla sellaista muovikassia tai vastaavaa jota roikotettiin kädessä – roikotettiin sen takia, että se joko ei mahtunut rinkkaan, tai sitä ei edes pitänyt rinkkaan laittaa. Alkuperäisenä tarkoituksena tietenkin oli, että mikä ei rinkkaan mahdu, sitä ei oteta mukaan, mutta matkapäivän mittaan käteen kertyi kaikenlaista eväistä alkaen, ja jossakin niitä piti kantaa. Tässä tapauksessa käsikassara oli itse asiassa se kantamus. Siis käsikassaraa ei otettu mukaan aamulla majapaikasta lähdettäessä, vaan se karttui päivän mittaan. Näin meillä... –– Evakonpoika 16. syyskuuta 2005 kello 14:58:52 (UTC)
Käsikassara voi tarkoittaa kuvaannollisesti (varsinkin politiikassa ym.) "välikappaleena" toimivaa henkilöä tai organisaatiota. Synonyymejä sille ovat juoksupoika ja sätkynukke. Esimerkiksi: Nato on USA:n käsikassara. Lähde: [1] sekä muistikuvat lukion historianopettajan kielenkäytöstä. --Jonik 17. syyskuuta 2005 kello 18:57:56 (UTC)
Eli oma mielikuvani kädessä roikotettavasta käsikassarana ei taida sittenkään olla harhaanjohtava mielikuva, sillä sehän oli eräänlainen välikappale sekin, tavara jota ei ollut tarkoitettu pitempiaikaiseen säilytykseen, mutta jota jossakin vaiheessa oli roikotettava mukana. Kuten päivän eväät, jotka ehkä ostettiin matkan varrelta. –– Evakonpoika 17. syyskuuta 2005 kello 22:46:10 (UTC)

palautetta tahtoisin, oi beibi...[muokkaa wikitekstiä]

Aivan uutena käyttäjänä kirjoitin yhteen tynkään artikkelin, nyt kiinnostaisi tuo tyylipuoli. Lukekaa ja kertokaa, oliko artikkeli informatiivinen, ja Wiki-henkinen noin muutenkin. itse tämä Wiki-aate on hieno ja ideana varsin kehittynyt, mietin vain, onko lukijakunnalle selvää, että artikkeleitten oikeellisuutta ei voi taata siten kuin yleensä tiedon kanssa on tapana.

Omani siis löytyy alaluokasta lääketiede, ja aiheena on MS-tauti. Tiedot aiheesta omakohtaisia kokemuksia vuosien ajalta sekä yleistä tietoutta neurologiasta. Nyt ruotimaan ja roskiin vaan,jos ei kelepaa..=)

Artikkelisi vaikutti ihan mukiinmenevältä. Joitain pieniä tyyliseikkoja korjasin, kannattaa varmaankin lukea Ohje:Kuinka_sivuja_muokataan -sivu läpi. Joitain alaotsikoita voisi varmaankin lisätä lukemisen helpotttamiseksi. Yleisemmin arviointipyynnöt artikkeleista kannattaa laittaa tänne: Wikipedia:Vertaisarviointi. --Joonas 23. elokuuta 2005 kello 08.25 (UTC)

Muut kielet -teksti[muokkaa wikitekstiä]

Vasemmalla lukee "muut kielet". Minusta parempi teksti olisi "muilla kielillä" tai "tämä artikkeli muilla kielillä". Kahkonen 23. elokuuta 2005 kello 09.39 (UTC)

Olen samaa mieltä. Tuosta "muut kielet" saa semmoisen käsityksen, että niistä painamalla saa esiin eri kielisen Wikipedian sivuston.
Kannatan muutosta. --Levil 26. elokuuta 2005 kello 17.48 (UTC)

Muokkaussivu on rikki[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelien muokkaussivu on rikki. Kaikki tavara on hävinnyt muokkaustilan vasemmasta ja yläpuolella olevasta marginaalista lukuun ottamatta Työkalut-laatikkoa. Validaattori http://validator.w3.org/ antaa sivusta 17 virhettä. Ongelma koskee ainoastaan suomenkielistä Wikipediaa ja ilmenee ainakin Operassa. --Hippophaë 23. elokuuta 2005 kello 17.02 (UTC)

Vaihda firefoxiin, tällä näyttää ihan siltä kuin aiemminkin :) –mikko (habla) 23. elokuuta 2005 kello 17.08 (UTC)
Firefox on kyllä asennettuna, mutta sitä ei tule juuri käytettyä, kun Opera on huomattavasti nopeampi toiminnaltaan. --Hippophaë 23. elokuuta 2005 kello 17.52 (UTC)
Pitkällisen käsipelillä tehdyn tarkistuksen jälkeen löysin puuttuvan tagin ja nyt näyttää toimivan Operallakin. —MikkoM () 23. elokuuta 2005 kello 17.38 (UTC)
Kiitos nopeasta korjauksesta. :) --Hippophaë 23. elokuuta 2005 kello 17.52 (UTC)

Pienen tietosanakirjan artikkeleiden käyttö osa 2[muokkaa wikitekstiä]

Pienen tietosanakirjan artikkeleiden käytöstä on ollut puhetta aiemmin, ja nyt ovat ilmestyneet pienestä suoraan otetut pitkät Suomen taide- ja Suomen kirjallisuus-artikkelit. Näiden mukaan Suomen taiteen ja kirjallisuuden viimeistä huutoa edustavat Akseli Gallen-Kallela ja Eino Leino lukuisista nykyisin tuntemattomista aikalaisistaan puhumattakaan. Artikkelit ovat muutenkin sisältönsä puolesta täysin vanhentuneet, eivätkä toimi minään pohjana jos joku joskus näistä vaikeista aiheista aloittaa kunnon artikkelit. Muidenkin pienten artikkeleiden ongelmana on mm. välillä aivan koomisesti vanhentunut kieli. Artikkeleita ei mielestäni pitäisi enää mekaanisesti tuoda pienestä sanakirjasta, vaan vähintäänkin katsoa, etteivät ne ole _täysin_ vanhentuneita ja ajanmukaistaa kieltä. --ML 24. elokuuta 2005 kello 08.43 (UTC)

Samaa mieltä. Ehkäpä sieltä Pienestä tietosanakirjasta on helppo tuoda tekstiä, mutta olisi mukavaa jos sitä edes jotenkin käsiteltäisiin. Esimerkiksi juuri tuo mainitsemasi Suomen taide-artikkeli on hyvä esimerkki (esimerkki vain, ei mitenkään henkilökohtaisesti ko. artikkelin kirjoittalle). Teksti pitäisi ehdottomasti muotoilla Wikipediaan sopivaksi: E r i s n i m e t yhteen ja viittaukset olemattomiin kuviin pois, enkä panisi pahakseni vaikka vähän avainsanoja linkittäisi. No jopas tuli avauduttua ulkoasusta, se on kuitenkin kovin toissijainen tekijä jos sisältökään ei ole ihan kohdallaan... Anteeksi :) --Tsel 24. elokuuta 2005 kello 09.35 (UTC)
Minustakaan Pienestä tietosanakirjasta ei kannattaisi ottaa suoraan artikkeleita. Suomen kirjallisuus -artikkeli on vähän arveluttava, sillä se ei ole kaikilta osin kovin neutraalia tekstiä: ”Suomen ruotsinkielisen runouden paras loistokausi sattui 1830-1860-lukujen väliin.” ”Seuran parhaat taiteelliset pyrkimykset peri F. M. Franzen”. Tuollainen arvottaminen oli yleistä kirjan ilmestymisaikana, mutta ei varmaan oikein sovi tänne. Kirjoittaisin mielelläni jossakin vaiheessa koko artikkelin uudestaan hyödyntäen siinä uusimman Suomen kirjallisuushistoria -sarjan tietoja, vaikka siinä onkin aika iso homma.
Olen vähän ihmetellyt Pienen tietosanakirjan tekijänoikeudellista tilaa. Projekti Runebergissä sitä pidetään tekijänoikeuksista vapautuneena. Mikähän on tilanne Suomen lain kannalta? Kirjassa kuitenkin mainitaan toimittajat ja avustajat nimeltä. Jos jollakulla on tuosta täsmällistä tietoa, niin se olisi hienoa kuulla. – Nysalor 24. elokuuta 2005 kello 14.05 (UTC)
Kirja on vapautunut tekijänoikeuksista, jos kirjoittajien ja toimittajien kuolemasta on kulunut 70 vuotta, eli jos viimeinenkin kirjan toimittaja on kuollut ennen vuotta 1935. Projekti Runebergin sivuilla perustellaan julkaisua seuraavasti: Project Runeberg considers this work to be in the public domain, since it was first published more than 70 years ago and it is a collective work that cannot be attributed to any single or small group of authors. The digitization was made in February 2005. --Joonas 24. elokuuta 2005 kello 14.10 (UTC)
Pienen tietosanakirjan toimittajista esimerkiksi Ilmari Havu on kuollut vasta 1967. Ihmettelenkin sitä, eikö toimittajien kuolinvuosilla ole mitään tekemistä tekijänoikeuksien vapautumisen kanssa tuossa tapauksessa. Minusta näyttäisi, että vastoin sivuilla olevaa ilmoitusta teoksessa on nimetty tekijäryhmä. Voiko tekstiä silloin käyttää noin vain Wikipediassa? – Nysalor 24. elokuuta 2005 kello 14.28 (UTC)
IANAL, mutta täytyy kyllä myöntää, että perustelu kuulostaa aika oudolta, ottaen huomioon, että esim. Helsingin yliopiston kirjasto on ottanut lähtökohdaksi historiallisen sanomalehtiarkiston digitointiin sen että lehtien aineistojen tekijänoikeudet säilyvät 70 vuotta kuvan ottajan tai artikkelin kirjoittajan kuoleman jälkeen [2] ja asettanut siksi verkkoon julkaistavien aineistojen takarajaksi vuoden 1890, mutta "Kyseessä on pohjimmiltaan melko sattumanvarainen valinta, sillä tätä vanhemmassakin aineistossa saattaa olla mukana joitakin sellaisia kirjoittajia, jotka olivat vielä hengissä 1930-luvun puolivälin jälkeen ja joiden kirjoitukset ovat siten yhä tekijänoikeuden alaisia. Toisaalta jokin rajapyykki on kuitenkin pakko valita, ja käytännössä ongelmat ovat näin vanhan aineiston kohdalla joka tapauksessa hyvin epätodennäköisiä." Joka tapauksessa pieni tietosanakirja kyllä vertautuu aikahyvin sanomalehteen tekijäryhmän puolesta, joten ainakin Projekti Runebergin ja HY:n kirjaston tulkinta tekijänoikeuslaista on todella erilainen. --Joonas 24. elokuuta 2005 kello 15.39 (UTC)
Eivätköhän project-Runebergin työstäjät sen tekijänoikeustilanteen tiedä. Tulee ainakin heti mieleen syitä, miksei tietosanakirja-artikkelia voi rinnastaa lehtiartikkeliin (edellinen on anonyymi, jälkimmäisessä on kirjoittajan nimi yllä yms.). Tosin eipä tuo iso menetys olisi, vaikka pieni-artikkelit jouduttaisiinkin poistamaan. --ML 25. elokuuta 2005 kello 09.33 (UTC)
Niin luulisi Helsingin yliopiston kirjastonkin tietävän. Eikä se tietosanakirjakaan mitenkään anonyymisti ole syntynyt, täällä on toimituskunta heti etusivulla: [3]. hmm.. arveluttavaa.. --Joonas 25. elokuuta 2005 kello 10.18 (UTC)
Tarkoitinkin sitä, että kenties molemmat ovat oikeassa, mutta sinun vetämäsi analogia lehdet = tiedosanakirja on väärä. Muutenkaan noiden tekijänoikeuksien kanssa ei tarvitsisi ihan kauheasti nysvätä. Räikeät tapaukset toki pois, mutta eihän noista rajatapauksista pirukaan tiedä ja mitä järkeä on muutenkaan leikkiä jotain puhdasoppista asioissa, joissa ammattilaisillakin menee sormi suuhun. Tekijänoikeudet ovat niin epämääräinen käsite, että Microsoft voisi varmaankin halutessaan poistattaa koko Wikipedian sisällön palkkaamalla kunnon lakimiesarmeijan syynäämään tekijänoikeuspykälien alamomenttien pilkkujen paikkoja. --ML 25. elokuuta 2005 kello 10.48 (UTC)
Minä olen kyllä sitä mieltä, että rajatapauksissa pitäisi pikemminkin kallistua varovaisuuden suuntaan sen sijaan, että huolettomasti käytetään ainestoa, jonka käyttäminen saattaa olla tekijänoikeusrikos. Suomen tekijänoikeuslaissa sanotaan ylläolevasta asiasta (pykälässä 44): Teokseen, joka on julkistettu tekijän nimeä taikka yleisesti tunnettua salanimeä tai nimimerkkiä ilmoittamatta, on tekijänoikeus voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos julkistettiin. Tässä nimenomaisessa tapauksessa käsittääkseni tekijät tunnetaan (eli yllämainittu toimituskunta). --Joonas 25. elokuuta 2005 kello 11.26 (UTC)
Ja nuo jutut ovat yleensä niin onnettomiakin....kyllähän niillä saa lukumääräisesti artikkelimäärää kasvatettua, mutta sisällöllisesti niistä ei ole iloa. Eräät digitointihankkeet ovat kyllä rikkoneet tuota aikarajaa (esim. periplus-hanke Historiallisen aikakauskirjan osalta), mutta turha rikkoa tekijänoikeuksia edes rajatapauksissa. Vielä kun on niin helppo kirjoittaa teksti uudestaan omin sanoin. MikP 25. elokuuta 2005 kello 11.34 (UTC)
Syyllisenä täytynee kommentoida. Mielestäni olemassa olevan artikkelin faktojen ja kieliasun editoiminen sekä Pienen tietosanakirjan tapauksessa tarvittava suomenmielisen ylistyksen poistaminen ovat helpompia tehtäviä, kuin uuden artikkelin luominen täysin tyhjästä. Jos tuota kaikkea ei jollekin artikkelille ole tehty, se lienee siis kesken? Joka tapauksessa mielestäni esim. artikkeli Suomen kirjallisuus on erittäinkin välttävä, erityisesti verrattuna siihen tyhjyyteen, joka noinkin tärkeästä asiasta vallitsi ennen artikkelin siirtämistä Pienestä tietosanakirjasta. Jos artikkelin luonti saa aikaan edes sen, että joku provosoituu deletoimaan sen ja kirjoittamaan paremman, artikkeli on jo ajanut asiansa.
Joten luulisi olevan melko helppo tehtävä päivittää artikkeleita niin, etteivät Gallen-Kallela ja Sibelius ole ihan uusinta uutta. Hieman enemmän vaatii uudemman tuotannon lisääminen artikkelien loppuun. Kumpikaan puute ei kuitenkaan ole syy siirtää artikkelia esim. nimelle "Täysin vanhentunut ja vajaa artikkeli Suomalaisesta kirjallisuudesta, joka on jostain syystä ilmestynyt tänne, ja jonka oikeastaan haluaisin poistaa, mutta jonka nimeän nyt niin, että se on edes vähän syrjemmällä".
Tekijänoikeuskysymys on eri asia, olen ollut siinä ymmärryksessä, että Pieni tietosanakirja olisi täysin vapaata riistaa.
--Tomisti 25. elokuuta 2005 kello 12.15 (UTC)
Artikkelien pitäisi vastata nimiään. "Suomen taide" ja "Suomen kirjallisuus", jossa itsenäisyyden aikaa ei käsitellä käytännöllisesti katsoen lainkaan, eivät sitä tee. Painotus vanhoihin aikoihin on noissa artikkeleissa suhteeton ja kielessä paljon korjattavaa, joten hyvinkin voisi olla mielekkäämpää aloittaa kokonaan uudet artikkelit. --ML 25. elokuuta 2005 kello 12.40 (UTC)
Runsaasti muokattuna Suomen kirjallisuus -artikkelista voisi saadakin kunnollista aikaan. Siitä esimerkiksi puuttuvat lähes kokonaan 1800-luvun varhaisimmat naiskirjailijat, joita uudempi kirjallisuudentutkimus on nostanut esiin. Nuortenkirjallisuudesta ei puhuta halaistua sanaakaan, ja rakenne on yleisestikin aika epämääräinen ja luettelomainen.
Noita kaikkia asioita voisi korjata artikkelista, mutta avoin tekijänoikeuskysymys on ainakin minulla esteenä. En halua muokata tekstiä, joka mahdollisesti on vielä tekijänoikeuksien suojaamaa. Toistaiseksi kai kukaan ei ole vielä tuonut esiin mitään perustetta sille, miksi Pieni tietosanakirja olisi Suomen lain mukaan tekijänoikeuksista vapaata, vaikka toimittajien nimet mainitaan. Ellei tähän saada kunnollista selvyyttä, niin minusta kannattaisi poistaa kaikki suoraan otetut artikkelit ja sitten vaikka kirjoittaa sama asia omin sanoin. – Nysalor 25. elokuuta 2005 kello 13.22 (UTC)
Lähetin aiheesta Projekti Runebergin ihmisille kysymyksen sähköpostilla, toivottavasti se toisi asiaan jotain selkoa. --Joonas 25. elokuuta 2005 kello 13.32 (UTC)
Hyvä juttu. Odottelen mielenkiinnolla vastausta. Tosin kannattaa muistaa, että Suomen ja Ruotsin tekijänoikeuslaeissa voi ehkä olla eroja. Projekti Runeberg noudattaa kaiketi Ruotsin lakia, kun suomalaisten Wikipedian kirjoittajien täytyy kai noudattaa Suomen lakia ja/tai Yhdysvaltojen lakia.
Pekka Tarkan kirjoittaman Otavan historian toisessa osassa (s. 85) kerrotaan muuten Pienen tietosanakirjan tekijöistä ja kirjoittamisesta seuraavaa: ”Kokenut työryhmä valmisti Pienen tietosanakirjan joutuisasti. Forsmanilla, Wecksellillä, Havulla ja Salovaaralla oli apunaan alkuun vain musiikin, oikeustieteen, luonnontieteiden, teollisuuden, tekniikan ja sotahistorian, myöhemmissä osissa myös maatalouden, lääketieteen ja taidehistorian erikoisasiantuntijat. Toiminta rajoitetuin voimin oli mahdollista, koska toimitustyö voitiin perustaa Tietosanakirjan artikkeleihin. – – kootun hakusanaston pohjalta toimittajat kirjoittivat – lyhentäen, karsien ja korjaten – Pienen tietosanakirjan tekstin.” Tuolla perusteella ainakin minun maallikkotietämykseni perusteella toimittajilla olisi teokseen tekijänoikeus. – Nysalor 25. elokuuta 2005 kello 14.18 (UTC)
&;;quot;Ellei tähän saada kunnollista selvyyttä, niin minusta kannattaisi poistaa kaikki suoraan otetut artikkelit ja sitten vaikka kirjoittaa sama asia omin sanoin". Tuossa onkin tekemistä, kun noita on luokiteltuinakin kertynyt nelisensataa. Vähintäänkin jonnekin voisi laittaa suosituksen, ettei pieni-artikkelien tuominen suoraan enää olisi suotavaa. Ongelmia on muuallakin kuin tekijänoikeuksissa, 80 vuotta vanhat artikkelit eivät sittenkään kiillota wikipedian kilpeä kauheasti :-/. --ML 25. elokuuta 2005 kello 13.39 (UTC)
Jos nyt kävisikin ilmi, että Pienen artikkelit täytyy poistaa, niin ei niitä kannata ruveta sarjassa dellimään. Jokaisen artikkelin kohdalla joutuisi kuitenkin erikseen tarkistamaan kuinka suora kopio se Pienestä on. Tuolla on joukossa paljon tapauksia, joissa Pienestä otetun tekstin osuus on vähäinen. Järkevämpää varmaan olisi poistamisen sijaan kieltää uusien artikkelien tuominen ja alkaa kirjoittaa noita artikkeleita järjestelmällisesti uudestaan omin sanoin. Suurin osa niistä on niin lyhyitä, ettei tuon luokan tyhjentäminen kovin montaa viikkoa veisi. Siis jos on poistettava. (Jos sähköpostiin ei kuulu vastausta, asiaa voi varmaan kysyä myös digitoijan keskustelusivulla.) --Hasdrubal 25. elokuuta 2005 kello 16.34 (UTC)
Ei niitä tietenkään dellittäisi vaan kirjoitettaisiin uusiksi. Melko iso joukko sieltä tuoduista artikkeleista on muutenkin remontin tarpeessa. Itse olen ottanut PTSK-mallineen pois aina kun olen tekstiä sörkkinyt. --TBone 25. elokuuta 2005 kello 17.47 (UTC)

Tekijänoikeusasiasta, on tietysti harmillista, että se nousee esille vasta nyt, vaikka pienempiä Pienestä tietosanakirjasta tuotuja tynkiä on ollut olemassa jo vaikka kuinka kauan ja jo ennen kuin itse aloitin niitä tekemään. Tavallaanhan sillä ei ole väliä, kuinka iso artikkeli sieltä on kopioitu, jos se on kopioitu luvatta. Tällöin artikkelit tulee tietysti poistaa. Muuten seuraavat kommentit eivät ota huomioon tekijänoikeusasiaa, koska se on erillinen asia.

Käytän esimerkkinä juuri artikkelia Suomen kirjallisuus, koska se on selvästi parempilaatuinen kuin vastaavat Suomen taide ja Suomalainen musiikki, jotka ovatkin enemmän roskaa. Mielestäni on suorastaan huvittavaa arvostella artikkelia sellaisilla perusteilla kuin "siitä esimerkiksi puuttuvat lähes kokonaan 1800-luvun varhaisimmat naiskirjailijat, joita uudempi kirjallisuudentutkimus on nostanut esiin. Nuortenkirjallisuudesta ei puhuta halaistua sanaakaan", kun ottaa huomioon 1) taidetta käsittelevien artikkelien yleisen tason ja ns. "kattavuuden" suomenkielisessä Wikipediassa, esimerkkeinä vaikka taide, kirjallisuus ja runous; 2) sen, että koko aiheesta (yleisesitys suomalaisen kirjallisuuden kehityksestä) ei ollut halaistua sanaakaan ennen tätä artikkelia; 3) sen, että 95% henkilöistä, jotka kirjoittaisivat vastaavan artikkelin "tyhjästä", eivät myöskään olisi kuulleet noista asioista, vaan luulisivat Minna Canthin olleen ensimmäinen naiskirjailija; 4) 25% artikkelin "tyhjästä" kirjoittajista unohtaisivat jopa Minna Canthin artikkelin ensimmäisistä versioista; jne.

Artikkeli vastaa hienosti nimeään, koska se yltää esihistoriasta nykykirjallisuuteen. Jos nykykirjallisuuden osa on vajaa, kaikki tietänevät, mitä silloin pitäisi tehdä? Samasta syystä artikkeli on myös merkitty tyngäksi, vaikka onkin melko pitkä.

On myös itsestään selvää, että sellaisesta artikkelista kuin "Suomen kirjallisuus" tulee loppujen lopulta luettelomainen runkoartikkeli, josta on linkit pääartikkeleihin "Suomen keskiajan kirjallisuus", "Suomen 1800-luvun kirjallisuus", "Nykykirjallisuus" jne., mutta näinhän aiheesta kirjoitettu artikkeli aloitetaan.

Artikkelin vanhanaikaisuudesta, mielestäni on tärkeintä se, että faktat pitävät paikkansa, ja ne näissä kuitenkin enimmäkseen pitävät paikkansa, lukuunottamatta yksittäisiä suomenmielisiä ylistyksiä. Eli mielestäni on parempi, että jostain asiasta on mitä tahansa tietoa, kuin jos tietoa ei olisi lainkaan. Myös muunkielisissä wikipedioissa on vanhoista tietosanakirjoista tuotuja artikkeleita.

No, ilmeisesti joidenkin mielestä artikkelien tyhjästä väsääminen on niin helppoa, ettei ilmaiseksi saatu (ja jälleen, miinus tekijänoikeusasia) runko kelpaa. Olisi kiva nähdä, kuinka kauan olisi mennyt, että joku olisi sellaisen tehnyt tästäkin aiheesta. Pääasia kuitenkin on, että kiinnostus suomalaiseen kirjallisuuteen on vihdoinkin herännyt, katulamppujen ja tietokonepelien sijasta ;) Ei mitään noita aiheita vastaan sinällään.

Lopuksi sanon, että tässä on haistettavissa hieman sellaista "hitsi kun olisin halunnut kirjoittaa tuonkin itse, mutta joku ehti ensin, ja teki roskaa" -henki. Wikipediassa artikkeleita ei kuitenkaan omista kukaan, ja siksi niitä saa editoida kuka vain ja kuinka vain, mutta vain jos tekee parempaa jälkeä. Normaalisti artikkelit tietysti kasvavat hitaammin ja niihin puututaan vaiheittain, joten sikäli on ymmärrettävää, että tällaiset rykäisyt raskasta, vanhahtavaa tekstiä shokeeraavat ja editointikynnys pysyy turhankin korkeana. --Tomisti 25. elokuuta 2005 kello 15.25 (UTC)

Olin itse asiassa ilahtunut, kun huomasin, että joku oli viitsinyt kirjoittaa Suomen kirjallisuudesta artikkelin. Sitten havaitsin, että artikkeli olikin suora kopio Pienestä tietosanakirjasta, jonka tekijänoikeudellista puolta olin jo jonkin aikaa ihmetellyt. Olisin ollut valmis parantelemaan artikkelia, mutta koska tekijänoikeuksista oli ja on vieläkin epäselvyyttä, en sitä voinut tehdäkään. Editointikynnyksen korkeus johtuu siis minun osaltani nimenomaan mahdollisista tekijänoikeusongelmista.
Suomen kirjallisuus -artikkelissa on minusta muutakin vikaa kuin vain ”suomenmielisten ylistys”. En tiedä, olisiko tyhjästä kirjoittamalla mutta artikkelia varovaisesti lähteenä käyttämällä päässyt helpommalla kuin vanhaa artikkelia suuresti muokkaamalla. Ehkä tai sitten ei.
Ihan hienoa, jos tämä keskustelu innostaa yhä useampia ihmisiä kirjoittamaan kirjallisuuteen liittyviä artikkeleita. Itse olen kirjoittanut tai muokannut vieraskielisistä teksteistä koko joukon melko pitkiä kirjailija-artikkeleita. – Nysalor 25. elokuuta 2005 kello 18.27 (UTC)
"Artikkelin vanhanaikaisuudesta, mielestäni on tärkeintä se, että faktat pitävät paikkansa, ja ne näissä kuitenkin enimmäkseen pitävät paikkansa, lukuunottamatta yksittäisiä suomenmielisiä ylistyksiä.". Etenkin tällaisessa artikkelissa ovat faktojen lisäksi tärkeitä painotukset ja näkökulmat, ja ne taas ovat ajan saatossa muuttuneet. --ML 26. elokuuta 2005 kello 12.49 (UTC)

Pienen tietosanakirjan tekijänoikeudellisesta tilanteesta[muokkaa wikitekstiä]

Lähetin kysymyksen Projekti Runebergiin heidän näkemyksestään pienen tietosanakirjan tekijänoikeudellisesta tilasta ja projektin koordinaattori vastasi, että projektissa myönnetään, että mahdollisesti tiukan juridisesti teos ei vielä ole tekijänoikeudellisesti vapaa, mutta koska julkaisijalla eikä alkuperäisillä teoksen luojilla ole enää 70 vuoden jälkeen taloudellisia intressejä teokseen niin käytännössä teosta voidaan pitää vapaana. Pyysin lupaa lainata koko vastausta täällä sivustolla ja laitan koko vastauksen näkyviin kun/jos saan luvan.

Tämä luonnollisesti mielestäni vaatii jonkinlaista pohdintaa teoksen käyttämisestä Wikipedia-projektissa, jossa voidaan katsoa tekijänoikeudellisten vaatimusten olevan suuremmat kun vain teoksen digitointi ja julkiseen jakeluun laittaminen, kaiken wikipedian aineistonhan pitää olla GFD-lisensoitua. --Joonas 26. elokuuta 2005 kello 08.17 (UTC)

Project Ruebergin koordinaattorin näkemys pienen tietosanakirjan tekijänoikeuksista:

Terve Joonas,
Thank you for your letter and your interest in Project Runeberg!
>> I am curious on your view that "Pieni tietosanakirja" is no 
>> longer under copyright. The books title page says
>> 
>> "Project Runeberg considers this work to be in the public 
>> domain, since it was first published more than 70 years ago and 
>> it is a collective work that cannot be attributed to any single 
>> or small group of authors."
>> 
>> However, the editors of the work are listed on the same page and 
>> I have received information that atleast of of the editors died 
>> as late as in the 60's. At least the current Finnish copyright 
>> law states that only books that can not be attributed to any 
>> author are released into public domain 70 years after their 
>> publication but works whose contributors are know are under 
>> copyright for 70 years after the contributors death.
Your observations are fully correct, and Finnish law is no 
different from Swedish or Danish law in this respect.  We still 
consider this work to be in the public domain, because this is the 
only sustainable interpretation of copyright law.  We also have 
not heard any complaints or claims of copyright from publishers or 
relatives to the contributing authors.  The same is true for all 
the Swedish and Danish dictionaries and encyclopedias that we have 
also digitized.  In a Swedish proverb, which I am sure has a 
Finnish equivalent, we are "walking on thin ice" here, but our 
feet are not wet yet.
If I understand you correctly, you are just a curious third party, 
is this right?  If you have any copyright claims or complaints in 
this case, you are writing to the right address.
Our principal stance is that copyright is a time-limited privilege 
for authors and other creators of works.  For works with 
enumerable and identifiable contributors, this protection lasts 
throughout their lifetime and for 70 more years.  For anonymous 
works, the protection lasts only 70 years after the year of first 
publication.  However, encyclopedias, newspapers and similar works 
have a potentially indefinite number of contributors and it is 
practically impossible to know who wrote what.  Some contributors 
might be mentioned in the work itself, but it is likely that many 
more contributed some parts.  For example, "Pieni" gives no credit 
at all to photographers.
No matter how long we wait before digitizing such a work, the 
relatives of one unnamed photographer could put claims against us 
at some point in the future.  This violates the principle of 
copyright as a time-limited privilege.  So, there is little point 
in waiting and instead we treat encyclopedias and newspapers just 
like anonymous works.
This means we wait 70 years after the first publication, which is 
far longer than the economic lifespan of any such work.  No 
publisher has any economic gain from starting a legal process 
against us.  We are not violating the non-economic 
(droit-de-auteur) part of copyright, since we attribute authors 
and contributors in just the same way as the printed work.  Thus 
(to paraphrase Johannes Kepler), for all practical purposes, the 
world works just as if the copyright law had our interpretation 
written in clear text.
Project Runeberg is an open and voluntary initiative to publish Nordic
literature on the Internet.  The project started in December 1992.  We
have a small editorial office at Linköping University in Linköping,
Sweden, and hundreds of volunteers all over the Internet.

Lars Aronsson,
coordinator.
-- Project Runeberg - free Nordic literature - http://runeberg.org/ 
Ehdotus: suositetaan, ettei Pienestä tietosanakirjasta enää tuotaisi artikkeleita. Olemassaolevia joitakin satoja pieni-artikkeleita varten aloitetaan projekti niiden muuttamiseksi itsenäisiksi. Esimerkiksi pieni-mallinteeseen voi lisätä huomautuksen: "artikkeli saattaa olla tekijänoikeusloukkaus, voit auttaa wikipediaa uudistamalla artikkelin" tms. Pieni-artikkeleita ei selvästikään kannata tuoda enää lisää, mutta tekijänoikeusrikos ei varmaankaan ole niin räikeä, että jo olemassaolevat tarvitsisi suoraan delliä. --ML 26. elokuuta 2005 kello 11.43 (UTC)
Joo mä olen periaatteessa samaa mieltä. Ko. mallinteeseen voisi laittaa vain lisäksi luokan [[Luokka:Tekijänoikeusongelmat]] ja lyhyt selitys tilanteesta ja pikkuhiljaa kirjoitetaan noi pienestä tietosanakirjasta tuodut artikkelit pois projektista. --Joonas 26. elokuuta 2005 kello 11.52 (UTC)
Kannatettava ehdotus. Pienestä tietosanakirjasta tuotuja artikkeleita tosiaan on hyvä alkaa muuttaa omin sanoin kirjoitetuiksi, jotta tekijänoikeusongelma poistuu. – Nysalor 26. elokuuta 2005 kello 13.20 (UTC)
Haiskahtaa vähän siltä, että tuo on hyvä päätös. Olisi tietysti mahdollista esittää tekijänoikeuksien omistajalle anomus sisällön vapauttamisesta Wikipedialle sopivalla lisenssillä. Kulttuuriteko tai jotain... Mutta jos oikeudet ovat jollain kustantamolla, he eivät välttämättä halua auttaa kilpailevaa tietosanakirjaa :) Pienestä siirretyt artikkelit eivät kuitenkaan ole Wikipedian kannalta kovin merkittäviä, joten niiden menettäminenkään ei olisi mikään katastrofi. Pieni on kuitenkin oikeasti hyödyllinen vaivattomassa ihan käypien tynkien teossa, jos ei pidemmissä artikkeleissa olekaan — esimerkkeinä vaikka Piae Cantiones ja Carl Johan Adlercreutz — joten sikäli sen menettäminen on hieman ikävää. --Tomisti 26. elokuuta 2005 kello 13.50 (UTC)
Ongelmalliseksi tuon sinänsä hyvän ehdotuksen tekee se, että tekijänoikeudet pitäisi pyytää kaikilta pienen tietosanakirjan tekoon osallistuneilta henkilöiltä (mukaan lukien valokuvaajat yms) ja käytännössä tänä päivänä jo kyseisten henkilöiden perikunnilta, joka käytännössä on täysin mahdoton tehtävä. Pientä tietosanakirjaa saa tietenkin edellenkin käyttää lähteenä siinä missä mitä tahansa muutakin painotuotetta, ainestoa ei vaan saisi kopioida suoraa --Joonas 26. elokuuta 2005 kello 13.57 (UTC)
Tynkiä pystyy tekemään aika nopeasti muutenkin. Pienellä tietosanakirjalla ei sen ikäkään huomioiden ole mielestäni sellaista arvoa, että sieltä varsinaisesti kannattaisi tuoda artikkeleita suoraan, vaan parempi vaihtoehto on tehdä uusi artikkeli, jos suinkin viitsii. Pieni tietosanakirja tuntuu saaneen turhaakin nostetta ajatusmallista "jos sen voi tehdä, se kannattaa tehdä". Ainakin minua lyhyet, monin tavoin vanhahtavat ja vanhuuttaan avoimesti mainostavat pieni-artikkelit ovat aina lähinnä harmittaneet eteen osuessaan. :-/ --ML 26. elokuuta 2005 kello 15.16 (UTC)
Hei. Toteat, että tynkiä pystyy tekemään aika nopeasti... No, itse syyllistyin moiseen rikokseen antaakseni itselleni motivaatiota artikkelien kirjoittamiseen. Sain osakseni kuitenkin sellaisen moiteryöpyn, että meni motivaatio melkoiseksi ajaksi. Eikö siis tynkien tekeminen ole "rikos" jota tulis välttää kuin ruttotautista? Alexius Manfelt 26. elokuuta 2005 kello 20.16 (UTC)
Minitynkien, eli yhden lauseen määritelmien yms. tekeminen on ei-suotavaa. Tynkiä saa kyllä tehdä. --ML 27. elokuuta 2005 kello 07.31 (UTC)
Eli selvennetäänpä vielä: Lars Aronsson toi tuossa vastineessaan esille sen, että anonyymeille töille tekijänoikeussuoja on se 70 vuotta julkaisuajankohdan jälkeen. Pienen tietosanakirjan tapauksessa artikkelit ovat hänen mielestään anonyymejä, koska ei voida tietää (eikä kukaan asianomainen välttämättä muistakkaan) kuka kirjoitti minkäkin kohdan. Sama pätee valokuville, joille ei annettu kuvaajan nimeä lainkaan. Eli noita on käytännössä mahdoton selvittää jälkikäteen, kuten hän kirjeessä mainitsee.
Pienen artikkeleita voisi tämän tulkinnan mukaan käyttää vapaasti myös Wikipediassa, vaikka tekijänoikeustilanteesta ei olekaan kuin ehkäpä 99% varmuus. Onko tämä sen luokan riski, että sen takia tällaisen resurssin käyttäminen kielletään täysin?
Minusta ei ole. Ehdottaisin, ettei Pienen artikkeleita tuotaisi suoraan sellaisenaan, vaan teksti Wikipedioidaan (muotoilut, kieliasu, otsikointi) riittävän laadukkaasti. Valokuvat olisivat myös vapaasti tuotavissa. Normaalin wikitysprosessin tuloksena tuodut artikkelit lopulta muuttuvat artikkeleiksi, joista huomaa niiden Pieni-pohjaisuuden vain lähdemerkintänä. --Rdnk 30. elokuuta 2005 kello 15.38 (UTC)
Eihän Pienen tietosanakirjan käyttöä lähteenä kukaan ole kieltämässäkään, sitä saa käyttää siinä missä mitä tahansa muutakin lähdettä. Suora kopiointi pienestä tietosanakirjasta sen sijaan ei ole hyvä ajatus, ensinnäkin siitä syystä, että kirjalle on merkitty toimituskunta ja siksi asia ei ole aivan yksiselitteinen (varsinkaan kun Wikipedian tapauksessa kysessä on uudelleenlevitys uusilla lisenssiehdoilla) ja toiseksi siksi, ettei teksti enää välttämättä täytä "moderneja" vaatimuksia (vanhahtava kieli, fennomaaninen henkim jne). --Joonas 30. elokuuta 2005 kello 17.56 (UTC)
Itsekään en ole ihan varma tuosta tekijänoikeudesta: tietysti jos halutaan olla ihan 100% puhdasoppisia niin sitten. Sen sijaan olen täysin eri mieltä Pienen arvosta "suurena resurssina". 80 vuotta vanha tietosanakirja on aikansa elänyt. --ML 31. elokuuta 2005 kello 12.46 (UTC)

Mitäs me tehdään Pienestä tuoduille kuville? Niitä on muutamia täällä ja jonkin verran Commonsissa. Niihinhän ei ole merkitty kuvaajaa ja niiden tila on (jos mahdollista) vieläkin epäselvempi kuin tekstin. --Hasdrubal 27. elokuuta 2005 kello 20.25 (UTC)

Minusta olisi hyvä asia, jos joku jaksaisi tehdä esim. Pienestä tuotujen piirrosten tilalle uusia. Ne ovat muutenkin huonolaatuisia (usein mustavalkoskannauksia). Esimerkkinä Lappo-artikkelissa oleva kuva on varsin havainnollinen. Piirtäisin mielelläni itse sen pohjalta uuden kuvan, mutta graafikon peukaloni on keskellä kämmentä. --Teemu M. 28. syyskuuta 2005 kello 10:47:51 (UTC)

Miksi ei saa linkittää kaikkea mahdollista asiayhteyteen kuuluvaa[muokkaa wikitekstiä]

Miksi ei saa lisätä artikkeleihin esim. horoskooppimerkkeihin liittyviä linkkejä ilman että kirjoittaa sinne muuta kuin nimen ja syntymä ajan ?

Kirjoittamasi artikkelit olivat tulkinnasta riippuen joko roskaa tai minitynkiä. Kuten noilta sivuilta selviää kumpiakaan ei pitäisi kirjoittaa, niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. (Lisäksi kannattaa tutustua tyylioppaaseen.) --Hasdrubal 27. elokuuta 2005 kello 22.30 (UTC)

Linkityksestä[muokkaa wikitekstiä]

Minusta on hyvä kun joku ahkera nuori lisää linkkejä tekemiini artikkeleihin. HYVÄ! Kuitenkin järki pitäisi olla mukana kun moista tekee. Esimerkki: artikkelissa kuningas Rudolfista mainitaan hänen puolisonssa Emme, joka on kuninkaan tytär ja siksi saa liitteen de France (myöhäistä perua toki moinen ja ehkä tarpeetonkin), lisäksi tiedetään hänen veljensä. Miksi laittaa linkki tällaiseen nimeen, josta varmasti ei olen enempää tietoa ja josta ei voi tehdä kuin taruartikkelin tai kertoa sadun ko. hekilöstä? Olisiko järkevää, että linkki laitetaan vain sellaiseen asiaan, josta voisi itse kirjoittaa artikkelin ja josta itse löytäisi riittävästi tietoa artikkelin kirjoittamiseksi? Niin ja voisi kysyä kirjoittajalta, että uskooko tämä jostain asiasta löytyvän riittävästi tietoa artikkeliksi asti. Alexius Manfelt 29. syyskuuta 2005 kello 07:03:22 (UTC)

Lähteiden merkitseminen[muokkaa wikitekstiä]

Tulisiko kyseeseen jonkinlainen yleinen Wikipedian käytäntö lähteiden merkitsemiseen? Tietyissä asioissa vaaditaan lähde pienimpäänkin yksityiskohtaan. Suurimpaan osaan artikkeleista ei kuitenkaan ole lainkaan ilmoitettu minkäänlaisia lähdeteoksia! Periaatteessa kai voisi kuka tahansa ryhtyä tyhjentelemään Wikipediaa, kun ei ole lähteitä mainittu - eikä siitä enää paljoa jäisi jäljelle. --SM 29. elokuuta 2005 kello 16.40 (UTC)

Käytäntö lienee tämä: Wikipedia:Merkitse_lähteet. -- Panu 29. elokuuta 2005 kello 18.58 (UTC)
Eipä tuota näytetä noudattavan kuin murto-osassa artikkeleita. Mielestäni lähteiden merkitseminen on olennaisen tärkeää, jotta Wikipediaa voisi edes jossain määrin pitää vakavastiotettavana ja ennen kaikkea luotettavana tietolähteenä. --SM 29. elokuuta 2005 kello 21.27 (UTC)
Monikaan ei tosiaankaan merkitse lähteitään, enemmän tuntuu artikkeleissa esiintyvän ==Kirjallisuutta== otsikon alla luettelo hyvistä teoksista asiaan liittyen, tästä voisi tehdä maininnan sivulle Wikipedia:Tyyliopas/Artikkelin_rakenne. Olisivatko ihmiset haluttomia kertomaan lähteitään, koska niiden merkitseminen on työlästä? Tai että omia lähteitä ei vain kehdata paljastaa, näin muokkaukset näyttävät olevan käyttäjien omaa tietoa? Jokatapauksessa vaatimus lähteiden merkitsemisestä tuntuu olevan ns. kuollut kirjain, joten virallinen käytäntökin vaatinee päivitystä. --Rdnk 29. elokuuta 2005 kello 22.58 (UTC)
Käytäntöä ei tarvitse päivittää (paitsi ehkä jotain kosmeettisia muutoksia). Tuota käytäntöä ei ehkä sovelleta tällä hetkellä kovin tiukasti, mutta jokaisen muokkaajan on hyvä tietää, että ilman lähteitä altistaa muutoksensa poistolle joskus tulevaisuudessa. Vielä tärkeämpää kuin lähteiden merkitseminen on oikeus pyytää lähteitä, ja tuo käytäntö takaa sen.
Hyvä tapa lisätä lähteiden käyttöä on alkaa vaatia niitä, etenkin suositellut-äänestyksissä ja vertaisarvioinnissa. Itse olen ainakin viime aikoina urputtanut niistä ja alkanut pikku hiljaa vaatia ainakin tuollaisen kirjallisuutta-kohdan. Kun lähteiden ilmoittaminen vähä vähältä yleistyy, voidaan myös vaatimuksia alkaa kiristää ja parantaa näin artikkelien laatua. Toistaiseksi Wikipedia on vielä niin nuori, että lähteiden puuttuminen on ymmärrettävää, joskaan ei suotavaa. --Hasdrubal 30. elokuuta 2005 kello 07.02 (UTC)
Kyllä, lähteitä kannattaa vaatia, mutta nykyisin monetkaan eivät niitä jaksa merkitä yleisessä tiedossa olevien asioiden osalta. Jotenkin vain epäilen, että tämän asian osalta vaatimustason kiristäminenkään auttaa. --Rdnk 30. elokuuta 2005 kello 15.26 (UTC)
Pakko myöntää, etten edes muistanut tuollaista vaatimusta. Mitenköhän pidempään muokattavina olleilla artikkeleilla, joilla on kymmeniä eri muokkaajia - lähdeluettelosta tulee vähemmän kätevä kun se kasvaa ja siellä on mukana yksittäiset uutislähetykset ja nyt-liitteet tms. --Neofelis Nebulosa 30. elokuuta 2005 kello 03.05 (UTC)
entäs omien luentomuistiinpanojen pohjalta tehdyt artikkelit, omaan vuosia sitten hankittuun tietopohjaan perustuvat artikkelit ja niin edelleen? Miten niitten lähteet merkitään? Onko niitä merkittävä? Onko painetuissakaan tietosanakirjoissakaan merkitty lähteitä? --Myrtti 30. elokuuta 2005 kello 04.58 (UTC)
Sanotaanko, että mielestäni lähteet olisi hyvä merkitä, mutta en itsekään niitä aina merkitse, kun en vaivaudu kaikkia tietoja erikseen kirjoista etsimään. Ja esimerkiksi luentomuistiinpanoista tekemäni artikkelit olen kyllä yleensä jättänyt ilman lähteitä, sillä ajatuksella, että joku ehkä etsii tiedoille lähteet joskus tulevaisuudessa. Lähteiden ideahan on varmistaa tietojen tarkistettavuus, ja luentomuistiinpanot eivät oikein sovellu siihen. Mitä "oikeisiin" tietosanakirjoihin tulee, on esimerkiksi Encyclopaedia Britannicassa artikkelien lopussa yleensä aika hyvä ja kattava kirjallisuusluettelo. --Hasdrubal 30. elokuuta 2005 kello 07.02 (UTC)
Oleellsinta lähteiden merkitseminen on varmaankin silloin, kun esittää jonkin kiistanalaisen/arvottavan väitteen. Eli artikkelissa "Jean Sibelius" ei varmaankaan ole oleellista laittaa lähdettä lauseelle "Jean Sibelius oli suomalainen säveltäjä", mutta sen sijaan esim. "Musiikkitieteilijä XYZn ([www.lähde.fi]) mukaan viulukonsertto on Sibeliuksen merkittävin sävellys" voisi olla jo ihan hyvä käytäntö. --Joonas 30. elokuuta 2005 kello 07.11 (UTC)
Minä olen noudattanut hyvällä omalla tunnolla sitä, että merkitsen lähteet ainoastaan kiistanalaisiin tai "hämäriin" tietoihin ("Voiko Aurajoen yli todella kävellä Nummen kohdalta?" "Tarkoittaako byrokratia todellakin tuota? ). Anneli Jäätteenmäki -artikkelissa on ensimmäisen kappaleen osalta menty liiankin pitkälle. -Samulili 30. elokuuta 2005 kello 07.13 (UTC)
Olisikos käytäntö muotoiltavissa asiaankuuluville sivuille tähän tapaan, että käytetyt lähdeteokset on hyvä mainita ==Aiheesta muualla== (tai ==Muualla verkossa==, kumpaan käytäntöön nyt siirrytäänkään) ja ==Kirjallisuutta== osiossa, ja (numeroituja) lähdeviittauksia käytetään vain kohdissa, jotka ovat kiistanalaisia, tai muuten vaikeasti todennettavissa? --Rdnk 30. elokuuta 2005 kello 15.26 (UTC)
Jos Wikipedia haluaa olla missään määrin vakavastiotettava julkaisu, tulisi lähteet ilmoittaa samaan tapaan kuin missä tahansa muualla. --SM 31. elokuuta 2005 kello 12.54 (UTC)
Wikipediasta ei nykymuodossaan vain saa saman veroista lähdettä kuin jotkut muut lähteet (toisaalta yleiseen webtasoon wikipediakin on lienee kohtuullisen luotettava). Lähteiden maininta auttaa vain vähän, kukaan ei takaa vastaavatko tiedot lähteitä: artikkeli on voitu lähteiden laittamisen jälkeen vaikka muokata ihan toiseksi. Useimmat käyttänevät täällä lähinnä nettilähteitä ja niiden mainitsemisessa on se ongelma, että urlit yleensä muuttuvat ajan myötä. Muita wikipedioita taas ei liene mielekästä merkitä lähteiksi. --ML 31. elokuuta 2005 kello 13.05 (UTC)
Niinpä. Siksi välillä tulee ajatelleeksi, onko koko Wikipedia, vaikka niin hieno ajatus noin periaatteessa onkin, oikeasti kirous. Internetistä asiasta tietoa etsiessä usein lähes ensimmäisenä törmää Wikipedia-artikkeliin, ja veikkaanpa että hyvin harva ihminen ymmärtää kyseenalaistaa vaikka siellä lukisi minkälaista hömppää tahansa. Lähteiden aktiivinen käyttö ja niiden merkitseminen tuskin ainakaan veisi kehitystä huonompaan suuntaan. Esimerkiksi Suur-Suomi -artikkeli on suurimmilta osin täysin tavallisten wikipedistien omien päättelyn ja mielipiteidenvaihdon tulos, eivätkä he ole sen korkeampia auktoriteettejä asian tiimoilta kun kuka tahansa Suur-Suomesta tietoa etsivä, jolla saattaisi olla taas ihan omat näkemyksensä asiasta. --SM 31. elokuuta 2005 kello 13.11 (UTC)
Nykymuodossaan Suur-Suomi näyttää tietosisällön puolesta kohtuulliselta. Mielipiteet on enimmäkseen poistettu ja olemassaoleva teksti sellaista, joille on näytetty lähde keskustelusivuilla (ei kuitenkaan mainittu artikkelissa). Artikkelin jäsentely on kehnonpuoleista, mutta ei tuollaista artikkelia viitsi alkaa kunnolliseksi muokkaamaan, kun joku tulee ennenpitkää taas sotkemaan mielipiteineen. --ML 31. elokuuta 2005 kello 13.39 (UTC)
Tulisiko Wikipediassa ilmoittaa lähteet samaan tapaan kuin muissa tietosanakirjoissa? Vai samaan tapaan kuin tieteellisissä julkaisuissa? Wikipedia on kuitenkin ensisijaisesti tietosanakirja. Olen samaa mieltä siitä, että lähteiden merkitsemisen lähtökohta tulee olla Wikipedian tarpeet, mutta minun mielestäni siitä ei voi vetää esittämääsi johtopäätöstä. -Samulili 31. elokuuta 2005 kello 19.38 (UTC)

Eric-Emmanuel Schmitt[muokkaa wikitekstiä]

Olen pohtinut pääni puhki,voiko Eric-Emmanuelin osa teoksia luokitella posmoderniin tyyliin kuuluviksi.Toisaalta sopisi ehkä hyvinkin, mutta.... Ottakaa kantaa ja perustelkaa. E-E.S. ihailija

Notre Dame[muokkaa wikitekstiä]

Wikipediassa on artikkeli Notre Damen katedraali. Hienoa! Ongelma on vain siinä, että nimike ei vastaa todellisuutta. Pitäisi olla Pariisin Notre Damen katedraali tai vain Pariisin Notre Dame, sillä lähes jokainen, ja niitä on tosi monta, ranskalainen katedraali on nimetty Notre Dameksi. Lisäski suurin osa kylienkin kirjoista on Neitsyt Marialle pyhitettyjä. Eli, voisiko nimen vaihtaa paremmin todellisuutta vastaavaksi? Alexius Manfelt 1. syyskuuta 2005 kello 22.05 (UTC)

Tietenkin. Ehdotan muotoa Notre Damen katedraali (Pariisi) tyylioppaan mukaisesti. Siirtonappi löytyy tuolta yläriviltä, jokainen voi siirtää sivun. --Harriv 1. syyskuuta 2005 kello 22.09 (UTC)
Siirsin sen tuolle nimelle (Notre Damen katedraali (Pariisi)). -- Ism 1. syyskuuta 2005 kello 22.36 (UTC)
KIITOS! Alexius Manfelt 2. syyskuuta 2005 kello 03.39 (UTC)
En.wikissä Notre Dame uudelleenohjaa sivulle Notre Dame de Paris ja sen lisäksi on Notre Dame (täsmennyssivu). Tämä lienee järkevää meilläkin, jos muista merkityksistä alkaa tulla artikkeleita. --TBone 2. syyskuuta 2005 kello 04.17 (UTC)

Asennevammani?[muokkaa wikitekstiä]

Onkohan minulla asennevamma, vai mikä tökkii? Kun tein itse minitynkiä tai tynkiä, niin niiden kirjoittaminen artikkeleiksi on ollut hauskaa. Mutta on uskomattoman vaikea lähteä tekemään jonkun toisen minityngästä artikkelia, vaikka aihe kiehtoo ja voi olla jopa jotain, tosin aina hyvin vaatimatonta, tietoa ko. artikkelin aiheesta. Ovatko muut kokeneet samaa, sillä tynkiä ja minitynkiä olisi kirjoitettavaksi vaikka kuinka paljon. Niin ja kun mieli tekis joskus kirjoittaa kaikki uusiksi, mutta kun haluaa kuitenkin kunnioitaa toisen tekemää työtä. HUH! Alexius Manfelt 4. syyskuuta 2005 kello 19.07 (UTC)

Kyllä sinulla on asennevamma. Toisen tekemän tyngän pitäisi päinvastoin saada sinut innolla laajentamaan sitä asenteella: "ei perhana, tostahan mäkin tiedän vaikka mitä ja artikkeli on tuollainen olematon tynkä". Kunnioitus pois ja töihin! (Ja aika usein se tynkä on niin surkea, että kannattaakin kirjoittaa kokonaan uusikai) --TBone 4. syyskuuta 2005 kello 19.15 (UTC)
Wikipedia:Muokkaa sivuja rohkeasti. --Harriv 4. syyskuuta 2005 kello 19.25 (UTC)
Kiitos neuvoista, mutta ei se noin vaan toimi... Vaikka kuinka yrittäisin olla rohkea, niin joku toinen on kuitenkin nähnyt vaivan kirjoittaa homman alulle ja ehkä hänellä on ajatus sen ajtkamisesta ja miten se pitäisi tehdä... No katsotaan nyt... Alexius Manfelt 4. syyskuuta 2005 kello 20.46 (UTC)
Jos artikkeli on minitynkä tai tynkä, niin ei siinä ole vielä paljoa asiaa. Rohkeasti vaan uusiksi koko artikkeli! Näinhän saa tehdä isommillekin artikkeleille, kunhan ei tee paljoa huonompaa :) Ja mitä luulen, että jos artikkeli on tynkä, niin joku on halunnut vain saada punaisen linkin pois joltain muulta sivulta. -- Jokkex 4. syyskuuta 2005 kello 20.54 (UTC)

Runo[muokkaa wikitekstiä]

Onko tekijänoikeuksien loukkaamista sikäli, mikäli minä kopioin Suomi24:n keskustelualueilta aiheeseen liittyviä runoja käyttäjäsivulleni? --Pekka-95 5. syyskuuta 2005 kello 10.14 (UTC)

Riippuu siitä kuka runot on kirjoittanut. Mutta muistathan ettei wikipedia ole paikka säilyttää omia kotisivujaan. Wikipedia:Mikä Wikipedia ei ole: Wikipedia ei ole webhotelli. Sinulla ei ole lupaa pitää kotisivua tai blogia Wikipedian palvelimella. Jos haluat käyttää wiki-teknologiaa, suosittelemme vierailua seuraavilla sivuilla: SeedWiki ja Riters.com. --Joonas 5. syyskuuta 2005 kello 10.22 (UTC)