Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 51

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Linja-autojen voimasiirto

Nykyisissä linja-autoissa moottori on aivan auton perässä ja takapyörät useamman metrin päässä perästä. Toteutuuko vetovoiman siirto moottorista takapyöriin näissä autoissa moottorin ja sen "oheislaitteiden" muodostamasta kokonaisuudesta suoraan vetoakseleiden kautta pyöriin, vai lähteekö "moottoripäästä" kardaanin omainen pitkittäissuuntainen akseli, joka puolestaan saa vetoakselit ja niiden päissä olevat takapyörät pyörimään?

--213.216.232.80 19. huhtikuuta 2019 kello 22.13 (EEST)

Dieselbussissa moottori on takaosassa ja kyseessä on takavetoinen auto. Se mahdollistaa matalalattiabussin tai tilat matkalaukuille. https://en.wikipedia.org/wiki/Rear-engine,_rear-wheel-drive_layout --Hartz (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 09.21 (EEST)

Ainakin kaikki mitkä googlettelemalla löysin omasivat kardaaniakselin. Lisäksi toteutus on vaikea kuvitella ilman sitä, koska moottori+vaihteisto pitäisi olla auton rungossa kiinni ja taka-akseli (tai teli) ja siinä kiinteästi kiinnioleva tasauspyörästö taasen liikkuu vähintäänkin pystysuunnassa joten niiden välissä tarvitsee olla joku muuttuvapituuksinen/-asentoinen voimansiirron osa. --91.154.10.149 14. toukokuuta 2019 kello 23.04 (EEST)

Disneyn pahikset, jotka selvisivät teoistaan

Onko Pinokkio-elokuvan Ajuri (eng. The Coachman) ainoa tunnettu Disney-elokuvien pahis, joka epävirallisesti selvisi teoistaan ilman rangaistusta? Hänhän sieppasi pikkupoikia Huvitusten saarelle ja muutti heidät aaseiksi. Tosin Descendants-romaanissa kerrotaan, että Ajuri lopulta vangittiin The Isle of the Lostille ja hänen tuli vuoden aikana kerätä kaikki aaseiksi muuttamansa pojat ja palauttaa heidät normaaleiksi. Mutta elokuvassa hän selvisi kuitenkin ilman rangaistusta?--Kruununoksa (keskustelu) 1. toukokuuta 2019 kello 07.47 (EEST)

Kävikös sille Bambin äidin ampuneelle metsästäjälle mitään? --Risukarhi (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 14.10 (EEST)

Youtubessa on esitetty teoria, jonka mukaan Gaston olisi ollut tämä kyseinen metsästäjä, joka ampui Bambin äidin. Jos tämä pitäisi paikkansa, niin hänhän sai rangaistuksensa putoamalla kuolemaansa Pedon linnan katolta. Mutta tämä on vain spekulointia.--Kruununoksa (keskustelu) 14. toukokuuta 2019 kello 10.28 (EEST)

Vaatimukset poliisihenkilöiden ulkoisesta tyylistä Suomessa

Uusimmassa, 2017 käyttöön otetussa Yleisessä palvelusohjesäännössä määrätään sotilashenkilön ulkoisesta olemuksesta mm. seuraavasti:

"Näkyvien tai palvelusta vaarantavien korujen ja lävistysten käyttö sotilaspuvun kanssa on kiellettyä."

"Naiset voivat käyttää pienen juhlapuvun ja juhlapuvun sekä soittokuntien esiintymis- ja edustuspuvun kanssa pukuun sopivia, pieniä, väriltään ja muodoltaan hillittyjä korvakoruja. Ammattisotilaana palveleville naisille sallitaan palvelustehtävissä kevyt päivämeikki."

"Miesten hiusten on oltava lyhyiksi ja siistiksi leikatut sekä kammatut. Parta ja viikset on kielletty. Kasvojen alueen on oltava sileäksi ajeltu. Pulisonkien alaraja ei saa ulottua korvakäytävän yläreunan alapuolelle. Kaikki erikoismallit, kuten ”irokeesi” ja kaikenlaiset hiuskuviot tai muuten huomiota herättävät hiusmallit ja leikkaukset ovat kiellettyjä epäsopivina. [Miesten] hiusten pituus voi vaihdella niin, että päältä ulottuvat hiukset eivät ylitä niskan tai korvan hiusrajaa."

"Naisten hiusten pituutta ei rajoiteta. Palveluksessa pitkät hiukset eivät kuitenkaan saa olla vapaana. Hiukset on pidettävä siististi kiinnitettynä päätä myötäillen (esimerkiksi nuttura tai sidottu letti) siten, että niska jää paljaaksi ja hiukset mahtuvat päähineen alle eivätkä ne haittaa palvelusta. Tietyissä tehtävissä naisten hiusten pituudelle tai käytettäville hiussoljille ja -pidikkeille voidaan asettaa erityisvaatimuksia työ- ja palvelusturvallisuuden varmistamiseksi."

"Miesten ja naisten hiusten räikeä värjääminen esimerkiksi šokkivärein tai neonvärein on kielletty. Hiusten värjäyksen on oltava hillitty ja asiallinen sekä luonnollisen oloinen. Kaikenlaiset irtohiuslisät, hiuspidennykset ja -tuuhenteet sekä lisäkkeet ovat kiellettyjä, ellei niiden käytölle ole lääkinnällistä tarvetta. Kynsien väri ja pituus sekä meikki eivät myöskään saa olla huomiota herättäviä."

"Sotilaiden tatuointien tulisi olla palveluksessa peitettyinä. Sotilaan olemukselta ja sotilaspuvulta edellytetty siisteys, palvelustehtävien luonne tai viranomaistoiminnan puolueettomuus voivat edellyttää sitä, että tietyissä tilanteissa sotilaspuvussa esiinnyttäessä tatuointi on peitettävä. Tatuoinnin poistattamista ei kuitenkaan voida edellyttää."

Näiden määräysten pohjalta nousee mieleeni kysymys, millaisilla säännöksillä rajoitetaan poliisihenkilöiden ulkoista tyyliä Suomessa. Perinteisen lyhyen tukan sijasta joillakin miespoliiseilla näkee nykyään pitkähköjä hiuksia, jotka ovat joko nutturalla tai poninhännällä tai sitten muotoilutuotteiden avulla malliinsa aseteltuja. Korvakoruja tai muita lävistyksiä en miespoliiseilla ole nähnyt.

Vai onko niin, ettei poliiseja varten ole olemassa läheskään niin yksityiskohtaisia ulkoisen tyylin vaatimuksia kuin sotilailla? Edellytetäänkö poliisihenkilöiltä vain "siistiä" ulkoista olemusta, jolloin miespoliisit "tajuavat" pidättäytyä varsin pitkistä hiuksista ja näkyvistä lävistyksistä?

--213.216.232.80 19. huhtikuuta 2019 kello 23.11 (EEST)

Mikään pykälä ei säätele poliisien siisteyttä: [1]. Miesten pitkistä hiuksista ja esim. korvakoruista pidättäydytään (ainakin virallisesti) vain työturvallisuuden takia. -Ochs (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 00.11 (EEST)

Lieneekö olemassa mitään käytännön perusteita sille, että naisille sallitaan Puolustusvoimissa ulkoisessa tyylissä enemmän vapauksia kuin miehille (hiusten pituus, korvakorut ja meikki)? Tahdotaanko armeijassa siis yksinkertaisesti vain pysytellä perinteisissä kaavoissa, joiden mukaan "miehen pitää näyttää mieheltä ja sotilaan sotilaalliselta"? --213.216.232.80 20. huhtikuuta 2019 kello 01.26 (EEST)

Armeija on konservatiivinen laitos ja muuttuu hitaasti: [2]. Uskon, että tulevaisuudessa Puolustusvoimien hiussäännöt tulevat olemaan sukupuolesta riippumattomia, eli miehelläkin saa olla pitkä tukka, kunhan se on kiinni jne. Ruotsissa miessotilaallakin saa olla jo pitkä tukka, jos tämä pitää paikkansa. -Ochs (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 01.42 (EEST)

Muistan nähneeni 1990-luvun lopulla Helsingissä varusmiesseurueen (kaikki miespuolisia), jonka yhdellä, tummaihoisella jäsenellä oli pitkät, vapaina olevat rastamalliset hiukset. Millähän perusteilla tämä oli sallittua? --213.216.232.80 20. huhtikuuta 2019 kello 01.54 (EEST)

Tarkoitat että miehille pitää soveltaa 1930-luvun saksalaismallista hiussääntöä? Hm.--Abc10 (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 08.38 (EEST)

Tarkoitan, että Suomen Puolustusvoimissa palveleville miehille pitää soveltaa kulloinkin voimassaolevaa Puolustusvoimien hiussääntöä. Varusmiehen tummaihoisuus ei tietenkään sinänsä ole mikään oikeutus säännöstä poikkeavaan hiusmalliin, mutta tummaihoisuuden perusteella pystyin näkemään, ettei hän ole kantasuomalainen. Koska monilla ei-kantasuomalaisilla uskonnolliset ja kulttuurilliset käytännöt ja jopa vaatimukset ovat täkäläisistä poikkeavia, epäilen, että hänen kohdallaan oli sallittu hiusmallin suhteen poikkeus esimerkiksi juuri uskonnollisten ja/tai kulttuurillisten syiden perusteella. Onko jollakulla tähän asiaan kunnollista tietoa?--37.130.174.160 20. huhtikuuta 2019 kello 12.00 (EEST)

Omina varusmiesaikoinani eräälle muslimivarusmiehelle sallittiin parran pitäminen, eli jotain uskonnollisia syitä selvästi kuullaan kyllä. --Prospero One (keskustelu) 17. toukokuuta 2019 kello 15.17 (EEST)

Pese aina täysiä koneellisia?

Pyykinpesun ongelmakokonaisuus on jäänyt vaivaamaan meikäläistä. Nyt vuorossa on dogmaattinen ohje "pese aina täysiä koneellisia". Muutama kuukausi sitten luin lehdestä (linkkiä ei ole, kun en muista) kirjoitusta siitä, miten vaatteita kannattaa huoltaa niin, että ne saa kestämään kauemmin ja voi vähentää vaatejätteen määrää. Luettelossa oli ensin paljon hyödyllistä siitä, miten vaatteita kannattaa harjata, tuulettaa, puhdistaa, korjata ompelemalla, uudistaa, muodistaa tai kierrättää vanhaan tyyliin kalsarit vaikkapa jalkaräteiksi. Viimeisenä luettelossa oli, kuin uskonkappaleena jota ei sovi kyseenalaistaa, "pese aina täysiä koneellisia". Se oli ihan irrallinen informaationpala, joka minusta on jopa väärä. On monia vaatteita, joiden pesemiseen sopii parhaiten käsinpesu tai ainakin yksinpesu: väljässä vedessä tai yksin rummussa. Olen luotettavalta taholta saanut kuulla, että esimerkiksi muovi- ja kaariosia sisältäviä vaatekappaleita (rintaliivit) ei kannata pestä täydessä koneessa yhdessä 1950-luvulta peräisin olevan kymmenisen kiloa läpimärkänä painavan täkin kanssa. Toinen seikka on nykyaikaisten pesukoneiden ohjelmistokehitys: olen huomannut, että pesukone ymmärtää, että rummussa on vähän pyykkiä ja ottaa sen huomioon niin, että vettä käytetään pari kahvikupillista. Pesuohjelmankin voi kuluttaja useimmiten valita lyhyeksi, vaikka pesukone olisi tyhmä ja edullinen, kuten monet nykyesineet ovat. Kuluttaja voisi siis suurta syntiä tekemättä pestä shortsinsa ja T-paitansa koneessa, joka on tyhjä tai joka ainakaan ei ole "aina täysi". Tästä pääsemme tietysti yleiseen filosofisen kaltaiseen kysymykseen siitä, kuinka paljon julkisuudessa pyörivät mantrankaltaiset vakiintuneet sanonnat ja ohjeet ovat todellisuudessa ihan täyttä roskaa ja joita on opittu vain toistamaan perässä. --Pxos (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 15.25 (EEST)

Kun tuon "mantran" pani Googleen, näyttää siltä, että olet aika yksin näkemyksesi kanssa. Vedenkulutusta nykyiset koneet osaavat säätää, mutta tyhjemmän ja täydemmän koneen yhden pesukerran energiankulutus taitaa olla samaa luokkaa. Tietenkin käytännössä joutuu välillä vajaampiakin koneellisia pesemään, kun samanväristä pyykkiä ei vain kerry tai kun juhlapaita pitää äkkiä saada uudestaan puhtaaksi. - Yleensä ottaen mantrat ovat tarpeen ja toimivat hyvin niille ihmisille, jotka eivät viitsi ajatella asioita perusteellisemmin. -Ochs (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 16.21 (EEST)

Googlehan on kai maailman suurin gupla eli ihmisten turvallinen aivopesupallo. Kysymykseni ensimmäinen osa kuuluu, miten vaatteiden kangasta säästää ja kestoikää lisää se huolto-ohje, että vaatteet pitää pestä aina täydessä koneessa. Miten "pese aina täysillä" liittyy vaatteiden huoltoon ja kestävyyteen? Jos luetellaan vaikkapa erilaisia tapoja vähentää kotitalouden ruokahävikkiä, voiko luettelon loppuun panna mantran "älä hylkää kesäkissaa"? --Pxos (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 16.30 (EEST)

Karkeana ohjeena olen oppinut näin:

* puuvilla ja pellava: täysi rummullinen, paitsi erittäin likaista pyykkiä pestäessä suositellaan pudottamaan noin 3/4 rummulliseen

• tekokuidut: 3/4 rummullista, paitsi erittäin likaista pyykkiä pestäessä suositellaan pudottamaan noin 1/2 rummulliseen
• hienopesu & villapesu: noin 1/2 rummullista
• käsinpesu & silkki: noin 1/3 rummullista

Ts. Erittäin likaista pyykkiä pestäessä ainakin on pyykin määrän vähennys perusteltua, taikka jos on pakko pestä täysi koneellinen, voidaan laittaa esipesu. Jos taas peruspyykkiä tulee vajaa koneellinen, ohjelmaa kannattaa lyhentää.

Oikein ratkaisevana tekijänä voidaan pitää myös sitä, kuinka kovaa linkoat vaatteet. Jos kuvitteellisessa pesukoneessa kovin mahdollinen linkousteho on 1700 rpm, käytätkin korkeintaan 1000 rpm linkoustehoa, sillä linkoaminen luonnollisesti kuluttaa vaatteita. Tätä kannattaa kokeilla erityisesti kesällä, kun on enemmän kuin +21 °C, aurinkoista ja tuulee riittävästi.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 22. huhtikuuta 2019 kello 16.41 (EEST)

Nyt hahmotin monipolvisen kysymyksesi hieman tarkemmin. Siinä olet varmaan oikeassa, että tuskin täyden koneen peseminen säästää mitenkään vaatetta, mutta pesutulos saattaa tietyissä tapauksissa olla yllättäen parempi: "Tietyt tekstiilit peseytyvät parhaiten hankautuessaan toisiaan vasten täydessä pyykinpesukoneen rummussa" ([3]). -Ochs (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 17.24 (EEST)

Pese vaan rintaliivisi käsin pesualtaassa tai -vadissa joka ilta. Jotkut tektiililaadut on sellaisia, että niitä ei kannata säilyttää hikisinä kylpyhuoneen nurkassa viikkokausia vaan ne voivat paremmin, kun ne pestään vaikka päivittäin. Todisteita tai linkkejä ei ole vaan ohje on jäänyt mieleen Pirkan niksipalstalta. --Abc10 (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 18.00 (EEST)

Minä käytän pientä pyykkiämpäriä. Mutta Me Naisista löytyi näppärä vihje eli rintsikat kannattaakin sen mukaan huuhdella suihkussa joka ilta (luulin ensin, että menee käyttäjä ne päällä suihkuun, mutta ei sentään). Tässä on linkki. Suositellaan varsinkin urheiluliiveille.--Htm (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 18.09 (EEST)

Täydessä koneessa pesemistä suosittelee ainakin froteepyyhefirma Finlayson. "... nukka-alue pysyy avonaisempana parantaen imukykyä...". Pitääkin tarkkailla nukka-alueen käyttäytymistä tarkemmin.--Htm (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 18.12 (EEST)

Kiitos vinkistä Abc10. Saan yhä yksityiskohtaisempia pesuohjeita täällä, mikä on tietysti hyvä. Huomaan itse, että kysymykseni rivien välistä sinkoutuu myös se idea, kuinka paljon nuo "perustelemattomat mantrat" hiipivät paikkohin, joihin ne eivät kuulu. Siis jos puhutaan vaatteiden huoltamisesta, on eri asia kiinnittää huomiota erikseen kuluttajan puuhastelujen energiankulutukseen antamalla ohjeeksi "pese aina täyskone". Kaksi hyvää asiaa voivat olla toisistaan riippumattomia ja oikeastaan haitallisia, jos ne yhdistää hyvää tarkoittaen käyttäen vain normaalia journalistista ajattelukykyä, jolla saadaan aikaan palstamillimetrejä, jotka eivät ärsytä ketään. --Pxos (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 18.14 (EEST)

Toistan jo aikaisemmin (7.10.2018) kirjoittamani: "Kysy vapaasti -kahvihuoneen tarkoitus onkin juuri koota jonkun mielestä omituiselta vaikuttavat kysymykset yhteen paikkaan. Me annamme sitten omituisia vastauksia. Win-win -lopputulos.--Htm (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 18.18 (EEST)

Sehän on bra. --Pxos (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 18.23 (EEST)

Täysien koneellisten pesemisen ideana on se, että analysoidaan toiminnan tuloksellisuutta tulos–panos -ajattelulla: täydessä koneessa pyykkimäärän puhtaaksi saattaminen on tehokkaampaa: pyykkiyksikköä kohden kuluu vähemmän sähköenergiaa, pesuainetta, vettä ja pyykkärin aikaa. Sähkön säästön näkee jokainen kukkarossaan, koska sekä energia- että sähkönsiirtokustannus pienenee, pulveripurkki kestää kauemmin ja saastuttaa Itämerta loivemmin ja lisäksi vettä säästyy. Suomessa tosin vedestä ei ainakaan joka paikassa ole pulaa eikä vedensäästö Suomessa suoranaisesti vaikuta siihen, paljonko Afrikassa sataa. Mutta veden puhdistaminen ensin ennen kuin se tulee kraanasta pesukoneeseen ja sen jälkeen, kun se katoaa koneesta jätevesiviemäriin kuormittaa arvatenkin myös ympäristöä. - Miksi "perustelematon mantra" tungetaan joka paikkaan? En tiedä, mutta jotain järkeä siinä on, koska Martatkin tekevät niin [4].--Htm (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 18.35 (EEST)

Ennen vanhaan Länsi-Suomessa kuulemma leivottiin ruisleipiä vain kerran tai kaksi vuodessa (näin sanoo ainakin Matti Sarmela jossain kirjassaan). Samalla logiikalla, että esim. villasukista saisi koneen täyteen, villasukkia pitäisi olla monia kymmeniä pareja, että niistä lopulta tulisi koneellinen, kun niistä sitten kerran pari vuodessa pestäisiin. Kun olen tästä joskus urputtanut, niin on käsketty pesemään lavuaarissa käsin. Urheilijoitten treenivaatteita varten onkin kuulemma erityisiä pikkupesukoneita, missä sen yhden tai muutaman treenivaatekappaleen voi pestä päivittäin.--Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2019 kello 19.11 (EEST)

Vierastava tai kielteinen suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin

Yleinen suhtautuminen ei-heteroseksuaalisuuteen on parantunut maassamme huomattavasti viimeisten vuosikymmenten mittaan. Kuitenkin syrjivää asennoitumista ja kielenkäyttöä esiintyy edelleen - esimerkiksi homoksi nimittely lienee edelleen vaikkapa peruskouluissamme nykyäänkin yhtä yleistä kuin omina kouluvuosinani 1980-luvulla.

Epäilen vahvasti, että kielteinen suhtautuminen seksuaalisesti "erilaisiin" ihmisiin ei lähde pelkästään ympäristöstä opituista arvoista ja asenteista. Uskoisin, että esimerkiksi homoseksuualisuuden karsastaminen lähtee osittain ei-homoseksuaalisten ihmisten luontaisesta, peritystä taipumuksesta hahmottaa seksuaalisuutta. Kun siis vaikkapa poika ihastuu tyttöön tai tyttö poikaan, ei ihastuminen perustu tietoiseen valintaan, vaan synnynnäiseen viettiin, johon ei voi itse vaikuttaa. Tunteet ovat usein syvällisiä ja menevät jollain lailla ihmismielen "pyhälle" alueelle.

Epäilen edelleen, että moni heteroseksuaali ei kaiketi näin ollen pysty ymmärtämään kunnolla sitä, miten joku voi tuntea seksuaalista halua toiseen samaa sukupuolta olevaan ihmiseen. Vaikka tällaisista heteroseksuaaleista suurin osa pystyy järjellään hyväksymään ei-heteroseksuaalisuuden, kokevat he ei-heteroseksuaalisuuden silti siis tunnetasolla epäluonnolliseksi ja jopa epämiellyttäväksi.

Onko siis niin, että oudoksuva tai jopa kielteinen suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin perustuu joka tapauksessa osittain ihmislajin synnynnäiseen ja periytyvään ominaisuuteen hahmottaa asiat normaaleiksi ja epänormaaleiksi tai miellyttäviksi ja epämiellyttäviksi? Jos näin on, niin voiko olettaa, etteivät heteroseksuaalit voi koskaan "oppia" pitämään ei-heteroseksuaalisuutta yhtä luonnollisena seksuaalisena suuntautumisena kuin heteroseksuaalisuutta? --178.55.14.114 4. toukokuuta 2019 kello 14.29 (EEST)

Kai tuossa on pohjimmiltaan kyse sukupuuttoon kuolemista. Yleensä kulttuurit ovat elämää säilyttäviä. --Hartz (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 16.40 (EEST)

Jos kysymys haluaa itse olla myös vastaus, parempi vastaus voi jäädä saamatta. Tämä palsta on tarkoitettu ensisijaisesti tiedonhakukysymyksille tai kysymyksille, joissa pyydetään neuvoa johonkin yksilöityyn ongelmaan. Yleiselle pohdiskelulle ja mielipiteiden ilmaisulle on muita foorumeita. -Ochs (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 17.52 (EEST)

Tampereen seutu osana Satakuntaa

Tampereen seutu kuuluu nykyään Pirkanmaan nykymaakuntaan. Sitä ennen se on kuulunut Satakunnan historialliseen maakuntaan. Suomen maakuntia käsittelevissä tietosanakirjateksteissä ja kartoissa Tampereen seutu on ainakin vielä 1950-luvulle asti merkitty säännönmukaisesti aina sen hetkiseen Satakunnan maakuntaan kuuluvaksi.

Minulla on kuitenkin vahva käsitys siitä, ettei Tampereen seudun alkuperäisväestö yleensä ole koskaan pitänyt aluettaan millään tavoin Satakuntaan kuuluvana, vaan osana Pirkanmaata tai varsinkin Hämettä. Käsitys Tampereen seudun kuulumisesta Satakuntaan on alueen alkuperäisväestön varttuneimmillekin edustajille monesti varsin vieras.

Miten tällainen ristiriitaisuus on selitettävissä? --178.55.152.253 4. toukokuuta 2019 kello 23.27 (EEST)

Tampere ja sitä ympäröivä alue on pitkään kuulunut Hämeen lääniin ja esim. Hämeen läänin pohjoiseen vaalipiiriin. Tämä kai on vahvistanut perinteisesti koettua hämäläisyyttä niin että kuuluminen hoistorialliseen Satakunnan maakuntaan on jäänyt vähemmän hahmotetuksi ja tiedostetuksi. Pirkanmaan maakunta muodostui Tampereen kaupungin vaikutusalueesta vasta varsin myöhäisessä vaiheessa 1900-luvulla, ja aluksi sillä ei ollut edes nimeä. Nimiehdotuksia olivat kai ainakin Tammermaa ja Pirkanmaa, joista Pirkanmaa vakiintui. Symboleiksi tulivat Väinö Aaltosen Pirkkalaisveistokset. Historiantutkija Viljo Rasila on kirjoittanut pirkanmaan maakunnan muodostumisesta ainakin artikkelin sarjassa Tampere, tutkimuksia ja kuvauksia otsikolla Pirkanmaan synty, ja myös koulujen kotiseutuopetukseen oppikirjan jonka nimi muistaakseni oli Pirkanmaan historia. Myös Hämeen historian eri osissa on kerrottu esim. Hämeen läänin historiasta.

Lisäksi itse Satakunnan maakunta (samoin kuin Uusimaa) taitaa olla historiallisena maakuntana muita nuorempi, eikä se erotu Hämeestä esim. vanhoissa paikannimissä, koska esim. Hämeenkyrö ja Hämeenkangas sijaitsevat historiallisessa Satakunassa. Samoin hämäläismurteiden alue ulottuu suureen osaan Satakuntaa ja myös osaan kymenlaaksoa ja Uuttamaata. Ja kansanomaisina, kansanperinteessä esiintyvinä Suomen heimojen nimissä ei myöskään ole satakuntalaisia eikä uusmaalaisia, esim. Jukolan talokin oli "eteläisessä Hämeessä". Viimeistään Topeliuksen Maamme kirjassa ja muutenkin 1800-luvulla Satakunta ja Uusimaakin vakiintuivat, mutta kun samalla kaupunkien vaikutusalueet alkoivat muodostua, niin läänien ja nykymaakuntien rajat muodostuivat 1800- ja 1900-luvun aikana historiallisista maakunnista poikkeaviksi monissa kohdin. Tästä on Wikipedian artikkelissa Suomen historialliset maakunnat kai karttakin. Samoin artikelissa on hiukan jotain kirjallisuutta, mutta ei kattavasti. Viitatut Eino Jutikkalan, Kauko Pirisen ja Kustaa Vilkunan artikkelit varsinkin antavat hyvän yleiskuvan lyhyessä muodossa.--Urjanhai (keskustelu) 5. toukokuuta 2019 kello 10.26 (EEST)

Niin, vanha Hämehän ulottuu "suolamerestä suolamereen". --Jmk (keskustelu) 5. toukokuuta 2019 kello 10.32 (EEST)

Historiallisissa maakunnissa kaiketi Hämeen ja Satakunnan raja on Tammerkoskesssa eli Messukylä on ollut Hämettä, Ylöjärvi Satakuntaa. --Höyhens (keskustelu) 5. toukokuuta 2019 kello 12.02 (EEST)

Eipä taida olla. Lääninraja on kyllä joskus tainnut mennä Näsijärvessä (kaiketi Kustaa III:nnen korkeimman omakätisesti kartalle piirtämänä, jos oikein muistan!), mutta historiallisen maakunnan raja on tainnut mennä niin, että Sääksmäki on ollut Hämettä, mutta pitäjät siitä pohjoiseen Satakuntaa. Katso yllä mainittu kartta Wikipediassa.--Urjanhai (keskustelu) 5. toukokuuta 2019 kello 13.09 (EEST)

Lähteitä on tietysti monia mutta prof. J. Jaakkola kirjoittaa olemassa olevana asiana Otavan Isossa tietosanakirjassa vuodelta 1936: "S. jakaantuu Turun ja Porin, Hämeen ja Vaasan läänien kesken seuraavasti: 1) Turun ja Porin läänissä Ulvilan, Ikaalisten, Tyrvään ja Loimaan kihlakunnat kokonaisuudessaan, Maskun kihlakunnasta Oripää; 2) Hämeen läänissä Pirkkalan kihlakunta (lukuunottamatta Hämeeseen kuuluvaa Pälkänettä), Ruoveden kihlakunta (lukuunottamatta Hämeeseen kuuluvaa Kuorevettä), Jämsän kihlakunnasta Eräjärvi sekä osa Kuhmalahtea (muu osa kihlakunnasta kuuluu Hämeeseen), Tammelan kihlakunnasta osa Ypäjää (kihlakunnan pääosa on Hämettä); 3) Vaasan läänissä Kuortaneen kihlakunnasta Soini, Virrat ja Ähtäri (kihlakunnan muu osa kuuluu Pohjanmaahan), Laukaan kihlakunnasta Pihlajavesi, Keuru ja Multia (kihlakunnan muu osa kuuluu Hämeeseen)." Keuru tosiaan vain kahdella eikä kolmella u:lla. Sen aikaisten kihlakuntarajojen karttaa ei ole nyt käytössäni, joten tämä viittaisi siihen että olet oikeassa. Toisaalta olen lapsuudessani viettänyt paljon aikaani Tampereella, ja siellä kaikki tuntemani olivat mielestään hämäläisiä. terv. --Höyhens (keskustelu) 6. toukokuuta 2019 kello 09.41 (EEST)

Commonsissa on vuoden 1935 tilastokartta, jossa vaikuttaisi olevan kihlakuntien rajat. Yhdessä yllä olevan kuvauksen kanssa siitä saa erinomaisen käsityksen Satakunnan historiallisen maakunnan rajoista. Viitsisitkö lisätä tuon rajakuvauksen myös sivulle Satakunnan historiallinen maakunta, niin tieto tallentuu sinnekin? --Raksa123 (keskustelu) 6. toukokuuta 2019 kello 22.08 (EEST)

Mikä kaikki on Tampereen seutua? Eräässä tapahtumassa pari vuotta takaperin Sastamalassa oli pieni kriisi, kun tilaisuudessa laulettiinkin Pirkanmaan maakuntalaulu eikä Satakunnan maakuntalaulua. Sillä suunnalla on satakuntalaisuus voimissaan. --Vnnen (keskustelu) 5. toukokuuta 2019 kello 22.01 (EEST)

Läntisellä pirkanmaalla satakuntalaisuus varmaan on vanhempaa. Luulen että tästä on jotain Satakunnankin maakuntahistoriassa, ainakin Hämeen historiassa on. Semmoinenkin käsite esiintyy kuin Hämeen satakunta tai Sata-Häme. Joskus 1800-luvun puolella Keski-Suomen synonyymina saattoi vielä olla Pohjois-Häme.--Urjanhai (keskustelu) 5. toukokuuta 2019 kello 23.05 (EEST)

Olikos muuten Pirkkalassa Satakunnan lennosto? --Tappinen (keskustelu) 5. toukokuuta 2019 kello 22.47 (EEST)

Satakunnan lennosto toimii Pirkkalassa.[5]--Puppe100 (keskustelu) 6. toukokuuta 2019 kello 07.11 (EEST)

Voidaanko asia siis määritellä seuraavasti:

1. Tampere ja sen lähiseutu on ennen Pirkanmaan maakunnan muodostumista ollut virallisesti Satakunnan maakuntaan kuuluvaa aluetta ainakin 1950-luvulle asti.

2. Tampere ja sen lähiseutu on ennen Pirkanmaan maakunnan muodostumista ollut käytännössä - eli alueen asukkaiden mielestä - kautta aikain maakunnallisesti Hämeeseen kuuluvaa aluetta lukuunottamatta Vammalan, Ikaalisten ja Parkanon seutuja, jotka on käytännössäkin katsottu Satakuntaan kuuluviksi.

Eli onko kyseessä hämäläisheimoisten ja hämäläismurteisten ihmisten osaksi Hämettä mieltämä alue, joka vain tietosanakirjoissa ym. virallisluontoisissa yhteyksissä on katsottu kuuluvan nimenomaan Satakuntaan?

Olisi mukavaa saada tietää Pirkanmaata edeltävältä ajalta, mitä alueen maakunnallisesta sijoittumisesta on opetettu esimerkiksi alueen kansakouluissa ja mitä maakuntalaulua kansakoululaisilla on laulatettu.

Mainitsenpa tässä yhteydessä, että syntyperäisenä helsinkiläisenä olen pitänyt Uuttamaata lähestulkoon aina keinotekoisena maakuntana. Perinteisesti ruotsinkieliset Uudenmaan osat olen katsonut omaksi alueekseen, mutta niiden pohjoispuolisia suomenkielisia seutuja (esim. Vihti, Nurmijärvi ja Mäntsälä) olen tottunut pitämään lähinnä eteläisen Hämeen jatkeina. Miten te muut koette tämän asian? --37.136.91.180 6. toukokuuta 2019 kello 16.10 (EEST)

Jotta tämä mielenkiintoinen kysymys tulisi puitua tarpeeksi, on muistettava, että kun minä kävin kouluani 1960-luvulla, asiaa katsottiin lähinnä lääneittäin. Hämeenlinna, jossa asuin, oli läänin pääkaupunki, vaikka sitä suurempia kaupunkeja läänissä olivat Tampere ja Lahti. Vaalipiirit jakaantuivat Hämeen läänin eteläiseen ja pohjoiseen vaalipiiriin. Mutta siten kun ajattelee vanhempia auktoriteetteja, Aleksis Kiven tapahtumat sijoittuivat monesti Hämeeseen Nurmijärvelle, joka siis on nykyään Uuttamaata. Pitäisi miettiä, mikä Sillanpään Taata koki olevansa, hänethän liitetään Hämeenkyröön Turun ja Porin läänin puolelle. Ja taatusti satakuntalaisessa Kankaanpäässä kohtaavat Hämeeenkangas ja Pohjankangas. Enpä enempää osaa tähän sanoa, muutakuin sellaisen hataran muiston, että minua vanhemmat tamperelaiset pitivät Tamperetta ja Poria jonkinlaisina kilpailijaparina, samalla tavalla kuin nykyään pidetään Tamperetta ja Turkua tai Poria ja Raumaa. --Höyhens (keskustelu) 6. toukokuuta 2019 kello 20.18 (EEST)

Sanoisin arvionani, että Hämeen lääniin kuuluminen on vahvistanut tampereen vaikutusalueella hämäläisyyttä, joka toki yhteisen kulttuuriperinnön (kuten hämäläismurteet) kautta on ollut vahva muutenkin, kun satakuntalaiset alun perinkin ovat enimmäkseen olleet varsinaisesti melko lailla samoja hämäläisiä. Jos kaivelee artikkelista Suomen maakunnat ja Suomen historialliset maakunnat lähteinä käytetyn kirjallisuuden lähdeluetteloja niin löytyy aika hyvin tutkimusta muun muassa juuri Hämeestä ja Tampereestakin. 1960-luvulla myös maantieteilijä Mauri Palomäki teki kyselytutkimuksen lähettämällä jokaisen Suomen kansakoulun opettajalle kyselyn, mihin maakuntaan tämä katsoi koulunsa kuuluvan ja piirsi tuloksista kartan.Olikohan tuo tutkimus jossain artikkelissa viitattuna... --Urjanhai (keskustelu) 7. toukokuuta 2019 kello 19.12 (EEST)

Olihan se tässä ainakin.--Urjanhai (keskustelu) 7. toukokuuta 2019 kello 19.12 (EEST)

Ok. Onko tietoa kokiko F.E.S. itsensä hämäläiseksi? --Höyhens (keskustelu) 7. toukokuuta 2019 kello 23.10 (EEST)

Kaipa hän koki itsensä satakuntalaiseksi, mutta asui Hämeenkyrössä. Sillanpään sukuhan oli lähtöisin Kauvatsalta, mitä hän usein korosti.--Urjanhai (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 07.56 (EEST)

Vain yksi X-kromosomi ja Turnerin syndrooma

Miehillä on vain yksi X-kromosomi, joten miten Y-kromosomin olemassaolo miehellä korjaa tuon Turnerin syndrooman? Käytännössähän kaikkien miesten täytyisi olla tällaisia Turner-syndroomalaisia, kun kerran X-kromosomeja on miehellä vain yksi. --Hartz (keskustelu) 6. toukokuuta 2019 kello 23.24 (EEST)

Toisin kuin ennen luultiin, myös Y-kromosomissa on aktiivisia geenejä. --Höyhens (keskustelu) 7. toukokuuta 2019 kello 10.02 (EEST)

Baddingin kioski Paratiisi

Mitä Baddingin kioski Paratiisissa voi oikeasti tehdä? Ainakin kuvien perusteella se näyttää olevan täysin miehittämätön, pelkkä tyhjä puurakennus. Toimiiko se oikeasti kioskina vai onko se vain paikka jossa voi istua penkillä ja muistella Baddingiä? JIP (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 14.06 (EEST)

Googlettamalla löytyy kuvia, joissa se näyttää ihan normaalilta kioskilta. Wikipedian kuvassa kioski on kiinni ja luukut suljettu. --Sblöbö (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 16.22 (EEST)

Jotakin tietoa aiheesta löytyi: tappiollisesta toiminnasta kertova juttu syyskuulta 2015, aukiolojat vuodelta 2016 ja tieto siitä, että kioski on ollut ilmeisesti tämän vuoden aikana 30.4. ja 1.5. jonkin aikaa auki. Viimeksi linkittämästäni jutusta ei selviä, onko sitä tarkoitus pitää auki muulloinkin. –Ejs-80 11. toukokuuta 2019 kello 03.08 (EEST) EDIT: Yliviivattu jälkimmäinen päivämäärä, koska paikallislehti Someron jutussa mainittu konsertti oli 30.4.. –Ejs-80 11. toukokuuta 2019 kello 05.06 (EEST)

Ainakin 24.5.–26.5.2019 kioski on avoinna Nostalgiaviikko-nimisen tapahtuman yhteydessä perjantaina klo 16–19, lauantaina klo 9–16 ja sunnuntaina klo 12–18 Someron Vesihuolto Oy:n Someron kunnan sivuilla olevan tiedon mukaan. –Ejs-80 11. toukokuuta 2019 kello 03.16 (EEST) EDIT: –Ejs-80 11. toukokuuta 2019 kello 03.24 (EEST)

Matkakohteen esittelysivulla otsikon Somerjoki-kioski alapuolella todetaan muun muassa näin: ”Kesäviikonloppuisin voit – – juoda – – kupposen kahvia edesmenneen laulajan muistokohteessa.” Samaisella sivulla on myös esillä puhelinnumero, johon soittamalla saisi mahdollisesti selville, milloin kahvit pitää tuoda paikalle itse ja milloin juomatarkoituksen toteuttamiseksi riittää mukana kuljetettu maksuväline. –Ejs-80 11. toukokuuta 2019 kello 05.21 (EEST)

Se, missä asussa kioski on kuvassa riippuu tietenkin siitä, onko kuvaaja osunut paikalle kiosikin ollessa auki vai kiinni. Niin kuin yllä kommentoijat olivat kaivaneet esiin, niin kioski on viime vuosina ollut auki tapahtumaviikkoina ja kesäviikonloppuisin. Samaan tapaan monet pienet kotiseutumuseotkin ovat auki vain osan vuotta ja osan viikkoa ja kaikkein pienimmät vain sopimuksen mukaan. Tässäkin tapauksessa aukiolo lienee (pienten paikallismuseoiden tapaan) voittoa tuottamatonta kulttuurityötä. Joskus myyjänä kai päivysti sittemmin Tiisu-yhtyeestä tunnettu Henrik Illikainen.

Paitsi kioskilla, mahdollisuus istuskeluun on myös muistomerkillä Badding-pysäkki.--Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2019 kello 18.58 (EEST)

On lottovoitto tarkkailla Wikipediaa

Liittyy löyhästi Wikipediaan mutta enemmän todennäköisyyslaskentaan, joten laitetaan tänne. Mikä mahtaa olla todennäköisyys sille, että tarkkailulistalleni ilmestyvät peräkkäin artikkelit Facel ja Faces? Tai kuten pari vuotta sitten, Boyfood ja Boyhood? Jos mitään muistan todennäköisyyslaskennasta, olisiko se 1/artikkelimäärä × 1/artikkelimäärä, siis tämän hetken tilanteessa 1/458746 × 1/458746 = 0,00000218 × 0,00000218 = 0,000000000004752. Miten tuo edes sanotaan sanallisesti? Pitäisikö vielä ottaa huomioon, montako artikkelia minulla on tarkkailulistallani sattuman hetkellä? Muuta huomioon otettavaa, eli miten tämä lasketaan oikein? – Kotivalo (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 09.52 (EEST)

"Pitäisikö vielä ottaa huomioon, montako artikkelia minulla on tarkkailulistallani sattuman hetkellä?" Tuo on ainut, mikä pitää ottaa huomioon.--MAQuire (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 14.11 (EEST)

Artikkelit eivät päädy tarkkailulistallesi satunnaisesti vaan valinnoistasi riippuen, joten todennäköisyyksien laskeminen on vähän kyseenalaista. Kysymyksesi on myös hieman epätäsmällisesti asetettu. Tarkoitatko tilannetta, jossa artikkelien nimet poikkeavat toisistaan vain yhdellä kirjaimella, vai tilannetta, että kun kaikki Wikipedian artikkelit asetetaan aakkosjärjestykseen, niistä mitkä hyvänsä kaksi peräkkäistä ovat listallasi? Vai jotain muuta? Tilanteesta riippuen laskelmaan vaikuttavat ainakin tarkkailulistasi artikkelien lukumäärä ja kaikkien artikkelien lukumäärä. -Ochs (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 18.16 (EEST)

En oikein muista itsekään mitä aamulla ajattelin, jos mitään. En ainakaan kumpaakaan noista vaihtoehdoista. Kiitos vastauksista, tähän ei kannata tuhlata enempää aikaa. Jos nimittäin joku oikeasti alkaisi pohtia tätä matematiikan menetelmin, en luultavasti ymmärtäisi vastauksesta sanaakaan. – Kotivalo (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 19.01 (EEST)

Eipä kyllä. Jälkitoteamuksena, että artikkkelien kokonaismäärällä ei ole mitään merkitystä, koska niistä tarkkailulistallesi päätyy vain ne, jotka ovat tarkkailulistallasi. Todennäköisyyteen vaikuttaa tarkkailulistasi suuruus ja noiden artikkelien muokkausmäärän suhde muihin listalla oleviin.--MAQuire (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 20.45 (EEST)

Näkyvätkö sivut tarkkailulistalla niin, että ensin ovat eniten muokatut? Siinä tapauksessa ymmärsin alkuperäisen kysymyksen väärin ja vastaukseni yllä on hieman asian vierestä. En itse juuri listaa käytä, ja muistin artikkeleiden olevan listalla aakkosjärjestyksessä. -Ochs (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 23.59 (EEST)

Itselläni ovat viimeisen muokkauksen mukaan, johon muokkaustiheys vaikuttaa epäsuorasti, koska useammin muokatut ovat listan kärjessä useammin. Enpä tiedä, mitä muilla tuossa on. En edes tiennyt, että tuon saa järjestettyä myös muokkausmäärien mukaan.--MAQuire (keskustelu) 11. toukokuuta 2019 kello 00.07 (EEST)

En ainakaan itse löydä etsimälläkään asetuksista tuollaista mahdollisuutta. Enwikin watchlist-ohjesivu sanoo, että tekniseltä kannalta tarkkailulista on vain tuoreiden muutosten filtteröintiä. Toisin sanoen tarkkailulista vastaa pohjimmiltaan tuoreet muutokset -toimintosivua paatuneen änkyrädeletionistin päiväunissa esiintyvässä pienois-Wikipediassa, jossa on vain hänen omasta mielestään tärkeitä sivuja. Siltähän se erehdyttävästi näyttääkin, jos asetuksista ruksaa kohdan ”Laajenna tarkkailulista näyttämään kaikki tehdyt muutokset, eikä vain viimeisimmät”. –Ejs-80 11. toukokuuta 2019 kello 04.39 (EEST)

Tarkkailulistan oletusasetuksilla käyttäjän itse omalle tarkkailulistallaan valitsemien sivujen joukossa ylimpänä näkyy se sivu, johon on viimeksi tullut jokin muutos, toiseksi ylimpänä on sivu, johon on tullut toiseksi viimeisin muutos, kolmanneksi ylimpänä näkyy kolmanneksi viimeisimpänä muokattu sivu ja niin edelleen. Esimerkiksi kysy vapaasti -kahvihuone näkyy omalla tarkkailulistallani ylimpänä äskeisen muokkaukseni takia ja Julius Caesar toiseksi ylimpänä Ukasin muokkauksen seurauksena. Tuohon Facel/Faces-peräkkäisyyteen on voinut vaikuttaa esimerkiksi sekin, että Kotivalo on mahdollisesti nähnyt Mustavin 10. toukokuuta 2019 kello 00.50 Facel-artikkeliin tekemän muokkauksen tarkkailulistallaan, mikä on saattanut tuoda hänen mieleensä tietoisesti tai alitajuisesti lähes samannimisen elokuvan, minkä innoittamana hän on 10. toukokuuta 2019 kello 09.18 luonut artikkelin Kasvoja ja muokannut täsmennyssivua Faces 10. toukokuuta 2019 kello 09.20. Jos näin on käynyt, kyseessä ei ole kovinkaan satunnainen ilmiö. Muitakin mahdollisuuksia ihmisen aivotoiminnan tai botin mekaanisesti suorittaman massaoperaation merkittävällä myötävaikutuksella tapahtuvaan aakkosjärjestysvalikoitumiseen on olemassa. Jokuhan voisi esimerkiksi käydä syystä tai toisesta tietyssä luokassa olevia sivuja järjestelmällisesti läpi (luokkasivullahan ne ovat nimenomaan aakkosjärjestyksessä), jolloin kyseisestä aihepiiristä kiinnostuneen ja siksi luokkaan kuuluvia artikkeleita tarkkailuunsa ottaneen muokkaajan tarkkailulistalla saattaisi hyvinkin herkästi näkyä peräkkäin aakkosellisesti toisiaan lähekkäin olevia sivuja. –Ejs-80 11. toukokuuta 2019 kello 04.10 (EEST) EDIT: Tarkennettu kommentin alussa olevan kuvauksen koskevan oletusasetuksia. Asetuksia rukkaamalla tarkkailulista on mahdollista laajentaa näyttämään kaikki tehdyt muutokset eikä ainoastaan viimeisimpiä. –Ejs-80 11. toukokuuta 2019 kello 04.22 (EEST)

Tunnen avanneeni aivan turhan keskustelun aivan väärällä foorumilla ja toistan pyyntöni alkuperäisen kysymykseni ignoroinnista. Eli suomeksi: yrittäkää saada keskustelu lakkaamaan. – Kotivalo (keskustelu) 11. toukokuuta 2019 kello 08.32 (EEST)

Kun kannen on kerran avannut, sitä ei saa kiinni ennen kuin se itse sulkeutuu. Kun minun aloituksestani joskus jatkuu keskustelu ei-toivottuun suuntaan, suljen lippaan omalta osaltani niin että poistan sen tarkkailulistalta, ettei tule seuratuksi mitä siellä tapahtuu. Suosittelen. Tämä kahvihuone ei muutenkaan olen mielestäni tarpeen olla tarkkailulistalla, koska pääosa on turhaa leukojen louskutusta, kuten valkoposkihankikysymys alla. Niiden tyyli on helposti tunnistettavissa. --Abc10 (keskustelu) 11. toukokuuta 2019 kello 08.43 (EEST)

Torrakon kantaminen

Luin kirjasta että talvisodassa jotkut venäläiset kantoivat torrakkoa ylösalaisin selässä antautumisen merkiksi. Miten päin torrakkoa sitten kuuluu kantaa oikein selässä, piippu ylöspäin vai alaspäin? JIP (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 12.04 (EEST)

Kaikki muutetut pysäkkien nimet pääkaupunkiseudulla

Hei, mistä löytäisi listan kaikista pääkaupunkiseudulla nimeään vaihtaneista pysäkeistä? Tämä on ainoa paikka, missä voin tätä kysyä. --40bus (keskustelu) 24. huhtikuuta 2019 kello 20.06 (EEST)

Ei toki ole ainoa, kysy vaikka täältä. -Ochs (keskustelu) 24. huhtikuuta 2019 kello 20.18 (EEST)

Sieltä ei pysty, koska sillä sivustolla ei ole SSL-suojausta. Sieltä voidaan varastaa tietoja ym. Minulla ei siksi ole tunnusta siellä, enkä luo ennen kuin sillä on suojaus. Täältä siis joutuu kysymään. --40bus (keskustelu) 4. kesäkuuta 2019 kello 21.14 (EEST)

Täysien pullojen palauttaminen

Olin eilen vähällä palauttaa täysiä, avaamattomia pulloja pullonpalautauskoneeseen. Mitä olisi tapahtunut jos olisin tehnyt sen? Ainakin itse juomat olisivat menneet hukkaan, mutta olisinko rikkonut palautuskoneen tai jotain? JIP (keskustelu) 13. toukokuuta 2019 kello 03.06 (EEST)

Vain alumiinitölkit rutistetaan mahdollisesti, muutoin ne pakataan suuriin säkkeihin rutistamatta. Rutistamattomat tölkit ja lasi- että muovipullot jäävät liukuhihnan päässä olevaan laariin samalla tavalla kuin ostokset ruokakaupan kassalla jäävät laariin. Siitä linjasta ne pullot sitten käsin lastataan sellaisiin koreihin (~"kaljakoreihin") jotka ovat muovia: 0,33, 0,5 ja 1,5 litran pullot eri koreihin. Laaria käydään tyhjentelemässä muutamia kertoja päivässä, siihen laariin kun mahtuu satoja pulloja. Työntekijä varmistaa että pullot ovat tyhjiä kun pakkaa ne koreihin. Panimot/virvoitusjuomatehtaat tuovat juomat tällaisilla koreilla ja vievät tyhjät pullot tällaisilla koreilla pois. Ne ovat kasattuina puisten trukkilavojen päälle. Muuten rekan paluulasti olisi tyhjä - takaisinpäin kannattaa viedä siis, menee ilmaiseksi takaisin tehtaalle. Ruokakaupassa tämä pullologistiikan osa on helposti 40-50 neliömetrin kokoinen tila täynnä trukkilavojen päälle kasattuja koreja. Viime aikoina on ollut siirtymä paksuista muovipulloista ("vanha Jaffa-pullo") ohkaisiin muovipulloihin. Kuulemma tätä uutta muovipulloa voi kierrättää sulattamalla loputtomasti, kun taas vanhaa pestiin 100 kertaa ja ne olivat harmaita kuluneen näköisiä pulloja. --Hartz (keskustelu) 13. toukokuuta 2019 kello 04.30 (EEST)

Ainakin kerran katselin, kun edellä olva asiakas yritti palauttaa muovipulloa, jossa oli hiukan nestettä sisällä ja korkki kiinni. Automaatti ei ottanut pulloa vastaan, vaan tekstillä kehotti tyhjentämään sen ja yrittämään uudestaan. Eli luultavasti sinulle olisi käynyt samoin.--Htm (keskustelu) 13. toukokuuta 2019 kello 06.00 (EEST)

Juuri noin käy. Ei anna palauttaa, jos nestettä pullossa.--MAQuire (keskustelu) 13. toukokuuta 2019 kello 14.51 (EEST)

Hattulan Sotkajärven LS-alue?

Tietääkö kukaan mikä on Sotkajärven kaakkoisnurkassa oleva luonnonsuojelualue? Mitä erikoista siellä esiintyy? --Styroks (keskustelu) 13. toukokuuta 2019 kello 09.15 (EEST)

Jos kyseessä on Niininiemi, siellä kasvaa metsälehmuksia ([6]). -Ochs (keskustelu) 13. toukokuuta 2019 kello 20.19 (EEST)

Järven koillisnurkassa Taipaleenlahdessa näyttäsi olevan myös pieni suojelualue. Lieneekö sielläkin metsälehmuksia?--Puppe100 (keskustelu) 13. toukokuuta 2019 kello 20.26 (EEST)

Niiniemessä näyttäis olevan tuo luonnonsuojelualue. Onko metsälehmus sitten niin harvinainen tai vaarantunut kasvi että näin tulee menetellä? --Styroks (keskustelu) 15. toukokuuta 2019 kello 05.22 (EEST)

Aiemmin viitatussa julkaisussa lukee näin: "Poikkeuksena Niininiemen alue, jossa on metsälehmusesiintymä joka on ls-lain mukaisena luontotyyppialueena rauhoitettu." Ilmeisesti riittävän suuri luonnonvarainen metsälehmusesiintymä tulisi suojella.--Puppe100 (keskustelu) 15. toukokuuta 2019 kello 07.16 (EEST)

Tämä selvä. Taas yks mysteeri ratkaistu! :D --Styroks (keskustelu) 15. toukokuuta 2019 kello 07.19 (EEST)

Jalopuumetsikkö.--Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2019 kello 18.48 (EEST)

Vanhoja suomenkielisiä tietokirjoja ilmaiseksi netissä?

Netissä ovat luettavissa vapaasti esimerkiksi Tietosanakirja ja Pieni tietosanakirja. Mitä muita vanhoja suomenkielisiä tietosanakirjoja, tietokirjoja, oppaita, käsikirjoja jne. vaikkapa ajalta ennen 1980-lukua on netissä luettavissa ilmaiseksi? Historia, yhteiskunta, armeija, tosielämän rikokset, vankeinhoito yms. kiinnostaisivat.--37.136.57.96 19. toukokuuta 2019 kello 23.46 (EEST)

Niitä on vähitellen hiljaksiin tullut ja tulossa, mitä on tullut huomattua. Muun muassa eräiltä kunnallisilta ja maakuntakirjastoilta, samoin kuin Museovirasto ja GTK ovat laittaneet vanhoja inventointirportteejaan nettiin. En nyt muista ulkoa kunnallisten kirjastojen valtakunnallisen portaalin nimeä tai osoitetta, mutta siellä esim. on jonkin verran historiallisia kotiseutujulkaisuja. Myös jotkut yhdistykset (kuten luonnonsuojelu- ja kotiseutyhdistykset) ovat saattaneet laittaa julkaisujaan ja/tai niiden sisällysluetteloita nettiin, mutta hyvin vaihtelevasti. Kansalliskirjastollakin on vanhoja sanomalehtiä netissä, vaikka kai uudemmasta päästä tekijänoikeus rajoittaa ja uudempia voi lukea kai vain kirjastossa paikan päällä. Myös yliopistot julkaisevat sekä väitöskirjoja että alempia opinnäytteitä netissä. Oikeastaan jonnekin wikipedian alle, joko artikkeli- tai wikipedia-avaruuteen olisi mukava koota näistä tietoa. Yksittäisten Wikipedian artikkelien lähdeviitteissä tällaisiin on joskus myös viittauksia. --Urjanhai (keskustelu) 20. toukokuuta 2019 kello 06.15 (EEST)

Digi - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa sisältää joitakin historiateoksia ainakin Satakunnasta ja Digitoituja aineistoja muualla linkeistä voi löytyä lisää. --Raksa123 (keskustelu) 4. kesäkuuta 2019 kello 16.54 (EEST)

"Täysi lista" vaaleissa

Kun puhutaan, että jollain puolueella on täysi lista vaaleissa, niin se tarkoittaa vissiin sitä, että puolue asettaa yhtä monta ehdokasta kuin se voi. Mikä taho sen päättää, kuinka monta ehdokasta puolueet voivat asettaa? Näyttäisi olevan Eurovaaleissa 20. --82.203.144.141 20. toukokuuta 2019 kello 10.38 (EEST)

Pääosin noi perustuu vaalilakiiin eli eduskunta, osin valtioneuvosto. [7] --Höyhens (keskustelu) 20. toukokuuta 2019 kello 10.59 (EEST)

Pykälät 109 ja 166 (ehdokkaiden enimmäismäärä). --Lax (keskustelu) 20. toukokuuta 2019 kello 11.13 (EEST)

Miten Docplayerista haetaan julkaisuja?

Osoitteessa docplayer.fi olevassa palvelussa vaikuttaa olevan runsaasti julkaisuja kaikenlaisista aiheista. Ongelmanani on se, etten osaa hakea sieltä kunnolla juuri sellaista sisältöä, kuin haluaisin. Kun esimerkiksi hakee sisältöä sanalla Niinistö, tulee hakutuloksia 9416 kappaletta eli aivan liikaa läpikäytäväksi. Kirjoittamalla hakukenttään Sauli Niinistö, löytyy ainoastaan kolme hakutulosta, joista yksikään ei vaikuttaisi koskevan Sauli Niinistöä. Miten homma siis toimii?--176.93.112.111 20. toukokuuta 2019 kello 21.15 (EEST)

Haulla Niinistö Sauli tulee 4568 tulosta, jotka tuntuvat osuvan aika hyvin presidenttiin. On kyllä vaikea ymmärtää tuon hakukoneen logiikkaa, kun Sauli Niinistö ei tosiaankaan anna järkevää tulosta, kuten sanoit. Kummallisuudet jatkuvat: haku presidentti Niinistö antaa 0 tulosta ja Niinistö presidentti 4836. -Ochs (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 17.02 (EEST)

Haut Niinistö presidentti 2019, 2019 Niinistö presidentti ja Niinistö 2019 presidentti antavat myös 0 tulosta, vaikka 2019 antaa yli 100 000 tulosta. -Ochs (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 17.07 (EEST)

Tuntuu vaikuttavan myös sanajärjestys hakutuloksiin. "Niinistö 2019" antaa 1120 tulosta, "2019 Niinistö" nolla tulosta. Helpointa taitaa olla käyttää Google sitesearchia, eli Googleen hakusanoiksi esim. "site:docplayer.fi 2019 niinistö". edit: näköjään huomasitkin jo sanajärjestyksen vaikutuksen --Otrfan (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 17.18 (EEST)

"Jokainen sukupolvi uskoo olevansa viimeinen"

Viime aikoina olen yrittänyt kaivaa tietoa otsikon lauseen alkuperästä, tuloksetta. Ainakaan englanninkielinen käännös ei ankaran googletuksen tuloksena paljastanut yhtään mitään. Onko mahdollisesti jostain muunkielisen filosofin tai kirjailijan pyörittelyistä tms. peräisin? --Mononesia (keskustelu) 21. toukokuuta 2019 kello 21.10 (EEST)

Tuolla on lentäviä lauseita sukupolvista. Suosikkini noista on tuo Orwellin "Jokainen sukupolvi uskoo olevansa älykkäämpi kuin edellinen ja viisaampi kuin seuraava". Mieleen tulee myös "Meidän jälkeemme vedenpaisumus". Yksi syy, miksi niin monet haluavat uskoa lopun aikojen olevan käsillä, saattaa olla, että jokainen ihminen haluaisi olla jotain erityistä. Jos ei sitten muuta, niin edes elää viimeisten koskaan eläneiden ihmisten joukossa. -Ochs (keskustelu) 21. toukokuuta 2019 kello 23.59 (EEST)

Kuparinen

Mistä "kuparinen" merkityksessä nolla maalia on tullut?--RicHard (keskustelu) 25. toukokuuta 2019 kello 17.49 (EEST)

Pari selitystä kuparisen rikkomiselle: http://www.sci.fi/~sut/kesa2011/kupari.html, http://www.kysy.fi/kysymys/mista-juontuu-sanonta-kuparinen-rikkirikkoi-kuparisen-kun-joukkue-tekee. --Anr (keskustelu) 25. toukokuuta 2019 kello 18.03 (EEST)

Rannekipu

Liiallinen wikityöskentely (siis kannettavan tietokoneen ohjauslevyn ja näppäimistön käyttö) on aiheuttanut oikeaan ranteeseeni minkä lie jännetuppitulehduksen, jota yritän hoitaa pitämällä rannetta suorassa idealsiteen avulla. Kipua on ollut jo kuukausia parinkymmenen sentin matkalla ranteen sisäsyrjästä peukalonhankaan. Koska lääkäriin näin epäakuutin vaivan vuoksi pääsee työtön osa-aikaeläkeläinen vasta parin kolmen kuukauden kuluttua, kysynpä täällä mahdollisia neuvoja asiassa. –Kotivalo (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 09.40 (EEST)

Kuulostaa rannekanavaoireyhtymältä. En-wikissä aiheesta on enemmän. --Hartz (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 09.48 (EEST)

Åboteekissa myydään rannetukia - beige trikooputkilo, joka kiristetään tarranauhoilla ja jossa on muotoiltu metallinen lasta sisällä. Käy molempiin käsiin, pitää ranteen jäykkänä ja tukee ehkä paremmin kuin idealiside. Käytin menestyksellä omaan rannekipuuni (joka tosin oli eri ranteessa kuin hiiri, mistä lie tullut). Toinen vaihtoehto on opetella käyttämään toista kättä tai mahdollisimman paljon näppäinyhdistelmiä (miten onnistuu, en osaa sanoa, jos sulla on Mac). Lienee turha ehdottaa wikityöskentelyn välttämistä, koska mitään vieroitusoireisiin auttavaa purkkaa tai laastaria ei ole.--Htm (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 09.56 (EEST)

Myös ihan soppakauhan tai paistinlastan voi köyttää käteensä. --Hartz (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 10.00 (EEST)

Omasta kokemuksesta (pitkäaikainen lievä ranteen rasitusvamma): kineesioteippikin saattaa auttaa. Tärkeintä on kuitenkin opetella uudet työasennot, joissa ranne ei rasitu niin paljon. Ranteen pitäisi pysyä mahdollisimman paljon rennossa keskiasennossa ja kirjoitustyö tehdä rannetta vääntämättä, eli ota koko käden ja selänkin lihakset avuksi. -Ochs (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 10.22 (EEST)

Joo, tuo ranneliike on pahinta. Ehkä minun pitäisi palata pöytäkoneeseen tai ainakin erilliseen hiireen, jolloin ranteen kääntely siirtyisi merkittävältä osin kyynärniveleen. Ensin käyn apteekissa hakemassa tukea, kiitos neuvoista. – Kotivalo (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 10.41 (EEST)

Erillinen hiiri on muutenkin näppärämpi. Kannattaa myös harkita käyttäjäkäden vaihtoa. Käsi (aivot) oppii aika nopeasti, ehkä muutamassa päiväss', ehkä viikossa, toimimaan automaattisesti. Itse olen jonkin aikaa käyttänyt vuorotellen oikeaa ja vasenta, kun lääkäri suositteli olkapäätäni tutkittuan. (Hiiren asetuksia ei pidä muuttaa vasenkätiseksi, siitä tulee pelkkää sotkua, jos joutuu käyttämään konetta vaikka kirjastossa.) --Abc10 (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 10.50 (EEST)

Tenniskyynärpää on tosiaan seuraava uhka, jos siirtyy irtohiireen (siitäkin on tullut kärsittyä, ja siihen ei tainnut olla mitään punttiohjelmaa), mutta siihen saattaa taas voi auttaa käden vaihtelu. Ranteen rasitusta se ehkä voi vähentää. --Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 10.56 (EEST)

Ergonomiaakin voi koettaa parantaa. Monet käyttävät läppäreissäkin erillistä näppäimistöä, hiirtä ja näyttöä, ja vaikka erilliset näytöt ovatkin kalliita (tai käytetyn ehkä voi saada halvemmallakin), niin erillinen hiiri ja näppäimistö eivät ole kovin kalliita. Joskus on myös ollut pöytäkoneen näppäimistöihin jotain geelitäytteisiä rannetukialustoja, mutta luultavasti nuo käteen pistettävät tuet ovat parempia. Kuitenkin myös kunnollisemmalla irtonäppäimistöllä ja kunnollisemmalla hiirellä työasennot saattaa muuten saada ergonomisemmiksi. Itse käytän läppärissäkin hiirtä pelkästään mukavuuden takia oikeastaan aina paitsi jos läppäri on esim. junassa tai bussissa sylissä. Jos lääkäriin pääsee, niin kannattaa pyytää lähetettä myös fysioteraupeutille. En tunne juuri tätä rannevaivaa, mutta esim. yli vuoden kestäneestä olkapäävaivasta pääsin muutamassa viikossa fysioterapeutin punttiohjelmalla. Ensimmäinen lääkäri jolle menin, käski vain venyttelemään mutta toinen antoi heti ensimmäiseksi fysioteraupeutin lähetteen. Eri vaivoissa on kuitenkin eroa, ja toisiin löytyy kuntouttavia liikkeitä helpommin, toiset ehkä vaativat myös lepoa. Hiirikäden vaihtoakin voi yrittää.--Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 10.52 (EEST)

Kiitän kaikkia neuvoista. Täytyypä kokeilla olisiko isävainaani molempikätisyys yhtään periytynyt. Ergonomian parantaminen on esteetikolle vaikeaa, valtaosa viime vuosien tuotannostani on nimittäin syntynyt tällaisessa työpisteessä. Billnäsin kirjoituspöydästä luovuin jo vuosia sitten, mutta ehkä asioita täytyy punnita uudelleen. – Kotivalo (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 12.46 (EEST)

Ei ihme jos vähän kipuilee. Tuon työpisteen voi siirtää parevekkeelle ilta-auringon suuntaan. Oma Billnäsini on palvellut jo kymmeniä vuosia, vain istuimet ovat vaihtuneet. --Abc10 (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 12.59 (EEST)

Tuota.. työterveyspuolella joskus vuonna luu ilmaisivat, että hallintalaitteiden tulisi olla suhteellisen alhaalla ja näyttöjen ylhäällä. Hiirtä ei varmaan silloin ollut keksitty. Sitäpaitsi silloin puhuttiin sitäkin, että näytön taustan tulisi olla musta ja kirjoituksen keltaista että rasittaisi silmiä vähiten mutta teksti erottuisi kunnolla. Viimeksimainitun väriyhdistelmän suosio on kadonnut, mutta edellisiä jaksan edelleen suositella. --Höyhens (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 01.51 (EEST)

Nykyäänhän on pelikaupoissa hammaslääkärin tuolin näköisiä työasemia, joilla pelaamisen pitäisi olla hieno kokemus, ja jotain vastaavia voi olla toimistopuolellakin. Käyttäjä:Vesa Linja-aho joskus muutama kuukausi sitten kirjoitti Hesariin mielipidekirjoituksen, että läppäriä tulisi käyttää vain tilapäiseen muistiinpanojen tekoon kirjastoissa ym. ja muuten käyttää kunnon pöytätyöasemaa. Jos ei ole hirveitä tehovaatimuksia niin kelvollisia pöytälaitteita saa varmaan myös käytettyimä tai näytön ja irtonäppiksen läppäriin. --Urjanhai (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 09.17 (EEST)

Demareiden O- ja E-ryhmät

"Myöhemmin 1960-70-luvulla Helsingin demareilla oli tiukkaa jakoa ns. O- ja E-ryhmiin, oikeistoon ja edistysmieliseen vasemmistoon." https://helsinki.sdp.fi/historia/ Mitä tämä tarkoittaa? --Hartz (keskustelu) 3. kesäkuuta 2019 kello 08.11 (EEST)

O ja E tulevat kaiketi sanoista oikeisto ja edistysmielinen tjsp. Oikeistodemarit suosivat aseveliakselia eli yhteistyötä lähinnä kokoomuksen suuntaan, edistysmieliset vasemmiston yhteistyötä eli SKDL:n ja SKP:n suuntaan. Tyypillinen Helsingin oikeistodemari oli Väinö Leskinen, vasemmistodemari Arvo Salo. --Höyhens (keskustelu) 3. kesäkuuta 2019 kello 10.08 (EEST)

Traktorien rekisterikilvet

Miksi kaikissa traktorien rekisterikilvissä on keskimmäisenä kirjaimena A tai B? En ole koskaan nähnyt muita kirjaimia. --40bus (keskustelu) 4. kesäkuuta 2019 kello 21.11 (EEST)

Omassa traktorissani rekisterikirjaimet ovat IR, mutta se on vuosimallia 1971. Ilmeisesti vuodesta -82 lähtien traktorit ovat saaneet kolme kirjainta aikaisemman kahden sijaan. (http://www.kilpipaja.com/paja/Traktori.html) --Seegge^sup? 4. kesäkuuta 2019 kello 22.34 (EEST)

Perhosen tunnistusapua?

Hei! Näin tänään aamulla meiän pihalla voikukassa sellaisen nokkosperhosen kokoisen ruskean perhosen, jolla oli 4 oranssia pilkkua kummassakin siivessä. Niiden oranssien pilkkujen sisällä oli mustat pienemmät pilkut. Tietääkö kukaan mikä semmoinen perhonen on lajiaan? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 5. kesäkuuta 2019 kello 13.06 (EEST)

Oliko jompi kumpi noista Metsäpapurikko tai Tummapapurikko? Googlella voi löytää parempia kuvia. --Linkkerpar™ 5. kesäkuuta 2019 kello 13.39 (EEST)

Metsäpapurikolta näyttää aika paljon, tosin ne oranssit pilkut olivat siiven ulkoreunassa. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 5. kesäkuuta 2019 kello 15.35 (EEST)

Valkoposkihanhien tiiviit pariskunnat

Mihin perustuu valkoposkihanhien tiiviit pariskunnat? Linnut näyttävät keskenään samanlaisilta ja erityisempää luonnetta johon tykästyä ei näillä linnuilla ole. Miksi valkoposkihanhet siis pitävät puolisostaan kiinni? Nämä jos mitkä näyttävät ohjelmoiduilta japanilaisilta tekolinnuilta. Tunnistavatko valkoposkihanhet kenties puolisonsa hajun perusteella? Tämän lajin urokset selvästi valvovat naaraan turvallisuutta ja ovat valmiita sihisemään ja hyökkäämään. Perustuuko pariskunnat mahdollisesti tällaiseen työnjakoon, jossa uros on kuin liimattu naaraan kylkeen puolustuksellista syistä? Tästä minulle huomautettiin, että joutsenilla on vielä tiiviimmät pariskunnat, mutta en asiaa tunne. --Hartz (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 20.05 (EEST)

Mihin perustuu ihmisen tiiviit pariskunnat? Ihmiset näyttävät keskenään samanlaisilta ja erityisempää luonnetta johon tykästyä ei ihmisillä ole. Miksi ihmiset siis pitävät puolisostaan kiinni? --Urjanhai (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 11.17 (EEST)

Raha ratkaisee. Eläimillä ehkä paras pesäpaikka on vastaava. --Höyhens (keskustelu) 6. heinäkuuta 2019 kello 21.19 (EEST)

MyMaps ja mobiililaitteet

Hei, voiko MyMaps-karttaan tehdä viivoja mobiililaitteilla? Jos voisi, se olisi suuri helpotus Onko tämä siis mahdollista Vastaa todella pian. Kiitos jo etukäteen. --40bus (keskustelu) 5. kesäkuuta 2019 kello 19.30 (EEST)

En tiedä.--MAQuire (keskustelu) 5. kesäkuuta 2019 kello 19.36 (EEST)

Nykyisenkaltaiset mobiililaitteet olisi paras poistaa käytöstä. Niistä on enemmän riesaa kuin hyötyä. Perustelut jääkööt tuonnemmaksi. --Höyhens (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 01.45 (EEST)

Mikä musiikki?

Mikä musiikki soi tässä ohjelmassa kohdassa 7:58?--91.155.64.33 6. kesäkuuta 2019 kello 07.15 (EEST)

Jokin ohjelmaa varten tehty. Tietokoneella tehty varmaan muutamassa minuutissa. --Hartz (keskustelu) 6. kesäkuuta 2019 kello 08.02 (EEST)

Se on ollut muutamassa muussakin ohjelmassa eikä vain tässä.--91.155.64.33 6. kesäkuuta 2019 kello 08.44 (EEST)

Urakoitsija meni konkurssiin

Mikä urakoitsija meni konkurssiin viime päivinä? --40bus (keskustelu) 24. toukokuuta 2019 kello 14.25 (EEST)

Tähän pitäisi vastata äärimmäisen pian. Äärimmäisen suuri kiitos jo etukäteen. --40bus (keskustelu) 8. heinäkuuta 2019 kello 17.27 (EEST)

Omera, [8] oli uutisissa ainakin. --Zache (keskustelu) 8. heinäkuuta 2019 kello 17.44 (EEST)

Puolikkaat ja kurssiarvosanat lukiossa

Yleisesti hyväksytyssä systeemissä kurssiarvosanat ovat 4–10 ja ne muodostuvat eri opettajilla eri tavoin. Yleinen metodi on kokeeseen pohjautuva arviointi. Koearvosanoja on mahdollisuus tarkentaa symboleillä + (plus), ½ (puolikas) ja − (miinus). Jos tuli puolikas, tuli yleensä mutka matkaan niin, että nostetaanko kurssiarvosanaa ylöspäin vai lasketaanko alaspäin. Miten omilla lukioajoillanne on ollut praksis? Minulla on ollut monia tapoja, yleisimpänä puolikas ylöspäin, mutta joillakin maikoilla saattoi olla sellainen toimintamalli, jos tuli esimerkiksi 9½, maikka saattoi syynätä kokeen vielä läpi ja miettiä, voiko antaa kymppiä. Jos ei voinut, maikka saattoi jostain nipistää pisteen pois ja tiputtaa 9+:aan, jolloin jäi ysi kurssiarvosanaksi. Monella oli myös eroavaisuus siitä, voiko päästä läpi arvosanalla 4½, 5− vai peräti 5.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 6. kesäkuuta 2019 kello 11.35 (EEST)

Jostakin historian kokeesta tuli ainoastaan 6½ (en muista ihan tarkkaan), mutta jaksotodistukseen merkittiin kahdeksan, yleensä todistukseen tuli kuitenkin parempia numeroita. Laajan matematiikan kokeita piti toisinaan uusia. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 7. kesäkuuta 2019 kello 23.57 (EEST)

Tarkoitatko koulua? Tuntiaktiivisuus nosti numeroa, passiivisuus laski. Plussa oli vähän semmoinen merkki että hyvällä työllä siinä on nousumahdollisuuksia, miinus taas oli pelote että numero voi laskea jollei meininki parane. Kerran yks kaveri jäi luokalleen kun kolme nelosta riitti siihen, maantiedon, eläinopin ja kasviopin nelosilla, jotka kirjoitti sama opettaja. Sitten taas viimeisellä keskikoululuokalla nousi hyvien urheilijoiden terveysoppinumerot kummasti jotta parhaat urheilijat pääsivät lukioon. Mutta tämä tarina on siis 60-luvulta. Ei kai vuosisataa tartte sanoa.. --Höyhens (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 01.27 (EEST) EDIT Yhden tapauksen muistan kun itsellä laski historia ysistä kutoseen kun vastasin kysymykseen "Millaista oli opetus 1800-luvulla" että "Vanhanaikaista". --Höyhens (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 01.30 (EEST)

Tulipa kouluaikoina sitten laiskoteltua tai ahkeroitua, niin Kiinassa on kaikki toisin. Matikainen, Jenny: Kiinan kuuluisassa ylioppilastehtaassa voi saada kepistä, mutta moni haluaa lapsensa juuri sinne – Li Ding käy koulua 17 tuntia päivässä Yle Uutiset. 8.6.2019. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 22.26 (EEST)

Milloin tiedostettiin maankohoaminen?

Turun linna oli ennen saarella. Kun linnoja keskiajalla rakennettiin, ymmärsivätkö rakentajat maan kohoavan jatkuvasti ja että linna olisi joskus mantereella? –Kommentin jätti 193.64.221.25 (keskustelu) 7. kesäkuuta 2019 kello 10.46 (EEST)

Kirjallisuudesta tai googlaamalla voisi löytyä tietoja. En osaa sanoa, ymmärrettiinkö tai huomattiinko asiaa jo keskiajalla (varmaan kansa huomasi, etenkin rannikolla asuvat, mutta viisaat herrat sitten erikseen). Jossain muistan lukeneeni, että 1700-luvulla tjsp ilmiö Ruotsissa oli huomattu ja siitä käytettiin silloin nimitystä "Vattuminskning" (eli "veden väheneminen"). - Maankohoaminenhan on voinmakkainta pohjanlahdella ja pienenee sieltä kauemmas mentäessä kunnes itämeren reunamilla jo menee nollaan. Ja kun 1700-luvulla tehtiin isojakoja niin siitä alkoi loputon vesijättöjen jako. Näistä vesijättöjen jaoista Pohjanmaalla on brittiläislähtöinen maantieteilijä Michael Jones tehnyt aikoinaan suomessa julkaistun väitöskirjan.--Urjanhai (keskustelu) 7. kesäkuuta 2019 kello 14.47 (EEST)

Arttu Räsäsen gradussa [9] s. 6 kerrotaan jotain. Rantaviivan siirtyminen on tunnettu "jo kauan", mutta syy selvisi vasta 1800-luvulla. Aiemmin epäiltiin merenpinnan alenemista. Thomas Jamieson esitti 1865 jääkauden lommolle painaman maan kohoavan takaisin. 1800-luvun lopulla tutkittiin vanhoja karttoja ja ilmeni, ettei merenpinnan aleneminen ole mahdollinen selitys. (Gradu ei kerro miten se ilmeni, mutta melko ilmeinen syy voisi olla, että maankohoamisen nopeus on erisuuri eri paikoissa, mikä ei selittyisi merenpinnan laskulla). --Jmk (keskustelu) 7. kesäkuuta 2019 kello 15.05 (EEST)

Varmaan huomattiin se, mikä tiedetään nyt: maankohoamista tapahtuu koko maapallon mitassa voimakkaasti vain paikoin, siis juuri Pohjanlahti ja Hudsoninlahti Kanadassa, jotka jotka sattumalta ovat myös ne alueet, joissa jääkauden aikaan oli laaja mannerjää. Samalla tavoin 1800-luvulla pääteltiin myös jääkauden olemassaolo. (Siitä erittäin hyviä yleisesityksiä Suomessa.) Päätelmään jääkaudesta tultiin, kun huomattiin samanlaisia pinnanmuotoja olemassa olevien jäätriköiden liepeillä ja toisaalta laajoilla alueilla hyvin kaukana nykyisistä jäätiköistä. Ja samoin varmaan viimeistään 1800-luvulla arvatenkin opittiin mittamaan meriveden korkeuksia eri puolilla maailmaa ja rinnastamaan niitä, millä havainto arvattavasti lopullisesti varmistui.--Urjanhai (keskustelu) 7. kesäkuuta 2019 kello 15.33 (EEST)

Tetrakromaattinen värinäkö miehellä

Voiko miehellä olla tetrakromaattinen värinäkö? 109.240.230.95 10. kesäkuuta 2019 kello 18.20 (EEST)

Ei kai edes teoriassa, jos kyseessä on XY-kromosomiston omaava mies (ei siis XXY). Se X-kromosomin mutaatio, joka aiheuttaa neljännen tappisolutyypin, saattaa olla naisella vain toisessa X-kromosomissa, jolloin molemmat voivat modifioida tappisoluja ja täten aiheuttaa tetrakromaattisen värinäön. En tiedä onko tämä ihan lopullinen vastaus. --Höyhens (keskustelu) 10. kesäkuuta 2019 kello 19.53 (EEST)

Voiko XXY-miehellä (katso Klinefelterin oireyhtymä) olla tetrakromaattinen värinäkö? 109.240.230.95 10. kesäkuuta 2019 kello 20.29 (EEST)

Tai miehellä, jolla on jokin xxy:täkin harvinaisempi kromosomiyhdistelmä, jossa on kaksi X-kromosomia –Kommentin jätti 109.240.230.95 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2019 kello 21.49 (EEST)

Periaatteessa voi, mikäli päättelyni yllä on oikea. En tiedä onko asiaa tutkittu. --Höyhens (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 18.36 (EEST)

Räjähdykset Ruotsissa

Miksi Ruotsissa nykyisellään räjähtelee niin paljon pommeja? Viime yönä jopa kaksi kertaa eri paikoissa. --Ruotsiaa (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 17.33 (EEST)

Vaikea kysymys. Olisiko ilmoituskynnys siellä madaltunut? --Jmk (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 22.22 (EEST)

Vaikka tänä vuonna räjähdyksiä onkin ollut enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona, toisaalta esim. Malmössä räjähdysten lukumäärä on vuodeta 2016 vuoteen 2018 vähentynyt ([10]). Eli kyseessä voi olla sattumanvarainen vaihtelu. Syistä ei tuossa esitetä mitään arveluja. Ilmoituskynnys voi tietysti madaltua, jos ihmiset pelkäävät terrorismia, mutta luulisi, että taajamassa tapahtuvat räjähdykset tulisivat joka tapauksessa poliisin tietoon. -Ochs (keskustelu) 12. kesäkuuta 2019 kello 23.10 (EEST)

Käsikranaatit ovat ilmeisesti alamaailman trendi: [11]. -Ochs (keskustelu) 12. kesäkuuta 2019 kello 23.15 (EEST)

Eri kielten välimerkkikäytännöt

Missä kielissä on suomesta selkeästi poikkeavia välimerkkikäytäntöjä? --40bus (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 18.47 (EEST)

Ensimmäisenä tulee mieleen espanja, jossa huuto- ja kysymysmerkit kirjoitetaan myös lauseen alkuun ylösalaisin. -Ochs (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 19.00 (EEST)

Mites saksa? Entä piste tuhaterottimena? --40bus (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 21.21 (EEST)

Saksassa pilkkuna toimii pilkku ja tuhaterottimena piste. Englannissa on toisin päin.--Puppe100 (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 21.39 (EEST)

Saksan pilkkusäännöt ovat melko lähellä suomen pilkkusääntöjä. Ilmeisesti suomen kieliopillinen pilkutus onkin saksan perua, jos tämä blogiteksti pitää paikkansa. -Ochs (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 21.56 (EEST)

Ranska? Siellä ainakin jätetään huuto- ja kysymysmerkkien eteen välilyönti. --40bus (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 22.02 (EEST)

Totta, paitsi kanadanranskassa. -Ochs (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 22.55 (EEST)

Lainausmerkit ovat hyvinkin monennäköisiä eri kielissä (en:Quotation_mark#Specific_language_features) ja myös niiden sijoittelu muihin välimerkkeihin nähden vaihtelee. Kreikkalaisten kysymysmerkki (en:Question_mark#Greek_question_mark) näyttää puolipisteeltä. Pilkun käyttösäännöt vaihtelevat kovasti, englannissakin pilkutetaan aika eri tavalla kuin suomessa, alkaen Oxfordin pilkusta. Noin aluksi muutamia. --Jmk (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 19.53 (EEST)

Tartun hieman kysymyksen muotoiluun. Mitä tarkoittaa "selkeästi poikkeava"? Ei oikein mitään. Mikä tahansa ero välimerkkikäytännössä saa aikaan sen, että jos toiseen kieleen soveltaa suomen sääntöjä, saa aikaan virheen eli selkeän poikkeaman oikeasta tavasta kirjoittaa. Ilmeisesti jokaisessa kielessä on selkeästä suomesta poikkeavia käytäntöjä. Ruotsissa esimerkiksi yhdysmerkkiä käytetään eri lailla. Sitä ei panna samojen vokaalien väliin (esim. högskoleexamen tai lantmäteriingengör) ja mitään välilyöntisääntöjä ei tarvita (esim. Galna ko-sjukan, Anders Hammarskiöld-stiftelsen). Kaiken kukkuraksi Suomessakin on lukuisia ihmisiä, jotka käyttävät välimerkkejä selkeän poikkeavasti. --Pxos (keskustelu) 1. toukokuuta 2019 kello 10.41 (EEST)

Kun englannissa käytettään ajatusviivaa tai puolipistettä, suomessa käytetään pilkkua tai sen voi toisinaan kääntää myös pisteellä. En.wikin artikkelien kääntäjien pitäisi ottaakin huomioon kielten väliset välimerkkierot ja välttää ajatusviivan ja puolipisteen käyttöä viimeiseen asti, sillä niille on tarvetta äärimmäisen harvoin. --Abc10 (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 15.30 (EEST)

Ja tärkein: Suomen kielessä, ei laiteta pilkkua näin.--Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2019 kello 19.03 (EEST)

Englannissa, lähinnä kai amerikanenglannissa, on joku ihme sääntö että kun lauseen viimeinen sana on lainausmerkeissä, myös lauseen loppuvälimerkki tulee lainausmerkkien sisään vaikkei kuuluisikaan itse lainaukseen. Esimerkiksi: How do you like Shakespeare's "Hamlet?" eikä paljon loogisemmin How do you like Shakespeare's "Hamlet"?, koska näytelmän nimi on "Hamlet" ilman kysymysmerkkiä. Tuohon ei ole mitään kieliopillista perustetta, ainoa peruste jonka olen nähnyt on "se näyttää paremmalta painetussa tekstissä". JIP (keskustelu) 13. toukokuuta 2019 kello 00.02 (EEST)

Käytetäänkö englannissa joissain sanoissa yhdysmerkkiä? Kyllä kai yhdysmerkki englannissakin tunnetaan. Onkohan englannissa yhtään vähintään kolmiosaista yhteen kirjoitettavaa yhdyssanaa. Lisäksi lainausmerkit voi järjestää 41:llä eri tavalla, joista tavat 1-16 ovat kaareville kokolainausmerkeille, 17-32 kaareville puolilainausmerkeille, 33-36 kulmakokolainausmerkeille, 37-40 kulmapuolilainausmerkeille ja 41 on japanilainen tapa järjestää ne. --40bus (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 15.08 (EEST)

Toki englannissa yhdysmerkkiä käytetään, kuten voit lukea vaikka nyt aluksi wikipedia-artikkelista en:Hyphen#Use in English, ja googlaamalla hyphen in english löydät lisää. Täsmäkysymykseesi kolmiosaisista sanoista mainittakoon em. wikiartikkelista ice-cream-flavored candy. Ilman yhdysmerkkiä kolminkertaiset yhdyssanat ovat harvinaisempia ja lähinnä kiteytyneitä ilmauksia kuten whatsoever, nevertheless tai highwayman. --Jmk (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 15.20 (EEST)

@Jmk: Onko englannissa sitten yhtään neliosaista yhdysmerkitöntä yhteen kirjoitettavaa yhdyssanaa? --40bus (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 16.45 (EEST)

Ainakin outdoorsmanship. -Ochs (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 19.47 (EEST)

Onks toi manship yhdyssana? --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 21.34 (EEST)

Ehkä tuo -ship on tosiaan paremminkin suffiksi, vaikka sivulla, jolta tuon alun perin löysin, sana miellettiin neliosaiseksi yhdyssanaksi. Erikoisalojen sanastossa on kyllä kaikenlaista: [12]. -Ochs (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 00.00 (EEST)

Käytetäänkö yhdysmerkkiä englannissa ollenkaan sellaisissa yhdyssanoissa, joiden toinen osa on erisnimi ja toinen yleisnimi, kuten Eiffel-tower, mikä on oikeasti Eiffel Tower. --40bus (keskustelu) 7. kesäkuuta 2019 kello 17.09 (EEST)

Eipä juuri. Erisnimen kanssa voi kyllä tulla yhdysmerkki esim. sellaisissa kuin un-British, pro-Nazi, America-loving. --Jmk (keskustelu) 10. kesäkuuta 2019 kello 14.17 (EEST)

Kolme tai useampia kirjaimia peräkkäin ilman yhdysmerkkiä

Onko joissain kielissä sanoja, joissa on vähintään kolme samaa kirjainta peräkkäin? Englannissakaan näin ei ole, sillä see + -er = seer eikä seeer ja bell + like = bell-like eikä belllike. Ruotsissakin on nattrafiken ja fullastad eikä natttrafiken ja fulllastad. Tavuttaessa kirjoitetaan kuitenkin kolme kirjainta. --40bus (keskustelu) 10. kesäkuuta 2019 kello 09.46 (EEST)

Saksassa on vuoden 1996 oikeinkirjoitusuudistuksesta lähtien. Esim. ennen kirjoitettiin Schiffahrt, nykyään suositellaan Schifffahrt, tosin voi kirjoittaa myös Schiff-Fahrt ([13]). -Ochs (keskustelu) 10. kesäkuuta 2019 kello 13.54 (EEST)

Virossa on bändi nimeltä Jäääär, suomeksi ’jään reuna', tosin sana pitäisi suosituksen mukaan kirjoittaa yhdysmerkillä. -Ochs (keskustelu) 10. kesäkuuta 2019 kello 14.00 (EEST)

Koska romaniassa määräinen artikkeli liitetään suffiksina sanan loppuun, sana "lapset" (määräisessä muodossa) on romaniaksi copiii. -Ochs (keskustelu) 10. kesäkuuta 2019 kello 14.09 (EEST)

Copiii tuli täälläkin mieleen ekana kun kuulin, ei ole edes yhdyssana. --Höyhens (keskustelu) 6. heinäkuuta 2019 kello 21.17 (EEST)

Täällähän näitä oli vielä lisää. -Ochs (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 00.17 (EEST)

Kadunnimistä tulee mieleen vain ”Schlossstrasse”, joka on sekin mahdollinen vain Sveitsissä tai Leichstensteinissä, kun Saksasa ja Itävallassa sen nimi on Schloßstraße johtuen ß: n käytöstä. --40bus (keskustelu) 6. heinäkuuta 2019 kello 18.28 (EEST)

Schlossstrassestraße on oikein koko kielialueella. Koska sanan Schloss o on lyhyt vokaali, sen jälkeen kirjoitetaan koko kielialueella nykysääntöjen mukaan kaksi ässää. -Ochs (keskustelu) 19. heinäkuuta 2019 kello 18.08 (EEST)

"Schlossstraße" Saksassa ja Itävallassa. Straßessa on pitkä vokaali, jolloin käytetään ß:ää.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 19. heinäkuuta 2019 kello 18.55 (EEST)

Olet aivan oikeassa. Minulle tuli sanan loppuosassa lapsus, kun kiinnitin huomioni vain alkuosaan ja kolmen peräkkäisen s:n esiintymismahdollisuuteen. -Ochs (keskustelu) 19. heinäkuuta 2019 kello 19.55 (EEST)

Hollannissa on esimerkiksi verbissa eren, joka taipuu eert, eerde, geëerd. Tuossa partisiipinperfektissä on toisen een päällä treema osoittamassa sen, että ko. e-kirjaimesta alkaa jälkimmäinen tavu. Suomen kieliopillahan se kuuluisi kirjoittaa "ge'eerd" tai "ge-eerd".--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 19. heinäkuuta 2019 kello 18.53 (EEST)

Laajimmalle levittäytyneet kaupungit

Hei, haluaisin lista 20 laajimmalle levittäytyneestä kaupungista. Google ei löydä mitään. Vastaa mahdollisimman pian. Kiitos jo etukäteen. --40bus (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 12.21 (EEST)

Tuota on hirveän vaikea määritellä, kun kaupunkien hallinnolliset rajat ovat kiveen hakattuja, kun taas kaupunkiseutu voi olla hyvinkin laaja. Sinun varmaan täytyy tarkastella "urban area" -hakusanalla https://en.wikipedia.org/wiki/Urban_area eikä "city"-sanalla (tai "city proper"). https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_urban_areas_by_population Tämä tällainen luettelo ei ole oikea vastaus kysymykseesi https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_largest_cities_by_area --Hartz (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 12.28 (EEST)

Tuosta https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_urban_areas_by_population siis sarakkeen "Area" sisältämää nuolta painamalla saa järjestettyä suuruusjärjestykseen pinta-alan mukaan. Tällöin ykkönen on New York ja kakkonen yllättäen Boston. --Hartz (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 12.51 (EEST)

@Hartz: Tarkoitin taajaman, en kaupungin hallinnollisten rajojen sisäpuolella olevan alueen pinta-alaa. Tällä laskutavalla New Yorkin kaupunkiin kuuluvat myös mm. Nassau, Suffolk ja New Jersey. Washington DC:n kaupunkiin kuuluu tällöin osia Marylandista ja Virginiasta. Tällöin USA:n ykkönen on Atlanta. --40bus (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 17.55 (EEST)

Artikkeli New York metropolitan area kertoo heti alussa, että New Yorkin metropolialue on maailman suurin metropolialue kaupunkialueen alassa mitattuna (11 640 km²). Lisäksi artikkelista löytyvät pinta-alat 34 493 km² ja 17 405 km², jotka ovat peräisin jonkinnäköisistä metropolialueiden tilastoalueista, mutta näissä pinta-alaan taitaa olla laskettuna muukin kuin kaupunkimaiset alueet. –Samoasambia ✎ 15. kesäkuuta 2019 kello 18.12 (EEST)

Tieto oli lähteistetty tutkimuksella, jonka sivulta 42 löytyy lähes parikymmentäsivuinen luettelo maailman kaupunkialueista kaupunkimaisen alueen pinta-alan mukaan. –Samoasambia ✎ 15. kesäkuuta 2019 kello 18.16 (EEST)

Maailmassa ei taida olla mitään sellaista taajaman tai muun vastaavan määritelmää, jota sovellettaisiin yhtenäisesti kaikissa valtioissa. Listaukset väkiluvultaan tai pinta-alaltaan suurimmista ei-hallinnollisista kaupungeista eivät sen takia ole vertailukelpoisia eri maiden välillä. Hallinnollisten kaupunkien väkiluvut ovat selkeitä määritellä, mutta nekin riippuvat vastaavasti siitä, mihin kaupungin hallinnolliset rajat on aikanaan asetettu. --Raksa123 (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 18.44 (EEST)

Vegetarismi?

Mietin tuossa, kun luin kasvissyönnistä, että mistä kielestä nämä vegetarismiin liitetyt etuliitteet tulevat? Eli siis nämä lakto, ovo, pesco ym.? Ilmeisesti jostain romaanisesta kielestä, mutta ainakaan latina-sanakirja ei tunnistanut kaikkia liitteitä. --ProoMatti (keskustelu) 19. kesäkuuta 2019 kello 10.21 (EEST)

Varmaan ns. lääketieteellisestä latinasta. --Höyhens (keskustelu) 19. kesäkuuta 2019 kello 10.28 (EEST)

Italiaksi kala on pesce, ja sanakirjakin vahvistaa italian lähteeksi tuossa tapauksessa. Kana puolestaan on italiaksi pollo, joten sama sylttytehdas lienee lähteenä siinäkin. Nämä kumpikin ovat uudehkoja sanoja, ja nykyään monet italiankieliset ruokasanat ovat muuallakin maailmassa tuttuja ruokalistoista. Ovo- ja lakto- sen sijaan tulevat aika suoraan latinasta. -Ochs (keskustelu) 19. kesäkuuta 2019 kello 13.40 (EEST)

Jos syö hunajaa, mutta ei maitoa, munaa tai lihaa tai kalaa, niin onko silloin vegaani, vai onko sillä joku oma nimityksensä? Mielovegetaristi? --Sumppamara (keskustelu) 22. kesäkuuta 2019 kello 11.48 (EEST)

Arvelisin että tuotteen ollessa eläinperäinen ei ole vegaani (vrt. esim. maitotuotteet). Joku nimitys voi ehkä ollakin.--Urjanhai (keskustelu) 22. kesäkuuta 2019 kello 13.59 (EEST)

Hunaja on suurimmaksi osaksi kasveista peräisin. Pitäisin sitä enemmän kasvikunnan tuotteena mutta vaikea sanoa että onko sillon vegaani jos syö vain kasveja ja hunajaa. --Linkkerpar™ 22. kesäkuuta 2019 kello 15.59 (EEST)

Asiasta löytyy useita kirjoituksia.[14][15] Itse vertaisin hunajaa maitoon. Maito on tarkoitettu vasikoille ja hunaja mehiläisille. Kumpaakaan tuotetta ei olisi ilman eläimiä. Toisaalta vegaanituotteiksi miellettyjä marjoja ja hedelmiä ei olisi ilman hyönteisiä.--Puppe100 (keskustelu) 22. kesäkuuta 2019 kello 22.29 (EEST)

Itse en pidä kasvipölytteisiä saati sitten eläinten virtsalla lannoitettuja kasveja vegaanisina. Jotkin ystäväni eivät hyväksy myöskään ensimmäisen sukupolven vegaanikasveja. Onneksi kasvimullalla kasvatetut kasvit ovat yleistymässä.--MAQuire (keskustelu) 22. kesäkuuta 2019 kello 23.10 (EEST)

Kyllähän koko ekosysteemi on lukemattomien vuorovaikutusten verkko. Kasvit esimerkiksi kasvavat mullassa, jota eläinkuntaan kuuluvat lierot ym. ovat karikkeesta hajoittaneet. Jos eläimet kuolisivat, niin kasveistakin suuri osa kuolisi. Millä ihmeellä hyönteisten luonnossa pölyttämän hedelmän syöminen voi olla jotenkin epäeettistä sen takia, että hyönteinen on sen pölyttänyt? Ja jos jotain kasvia tuotetaan apulannalla ja hyönteiset myrkyttämällä tai rahdataan tänne öljyä poittaen valtameren yli, niin sekö ei ole epäeettistä? Mutta tämä nyt menee jo alkuperäisestä kysymyksestä sivuun. --Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2019 kello 09.41 (EEST)

Jos käytämme hyönteispölytteisiä tuotteita, niin riistämme hyönteisiä hyödyntämällä heidän työpanostaan ilmaiseksi. Toki tähän on ollut kehitteillä erilaisia korvausjärjestelmiä, mutta käsittääkseni ne ovat vielä niin suppeita, ettei hyönteispölytteisiä tuotteita suositella ostettavaksi.--MAQuire (keskustelu) 23. kesäkuuta 2019 kello 23.16 (EEST)

Ymmärtääkseni "he" (hyönteiset) tekevät pölyttäessään vapaaehtoistyötä, josta hyötyvät itsekin. Mutta varmasti joku eettinen tuottaja olisi valmis "heille" korvaamaan "heidän" työpanoksensa. Olisiko sinulla ehdotusta, miten tämä tapahtuisi reilusti niin, että korvauksen saisi juuri se hyönteinen, joka on työn tehnyt? -Ochs (keskustelu) 24. kesäkuuta 2019 kello 12.32 (EEST)

Pitääkö mehiläiskloonia katsoa yksilönä vai mehiläispesää vai ehkä yksittäistä kuusijalkaista? --Höyhens (keskustelu) 24. kesäkuuta 2019 kello 12.55 (EEST)

Osoitekartta hakusessa

Hei, mistä löytyisi kartta, jossä näkyisi kaikki osoitenumerot? OpenStreetMap ei näytä kaikkialla. Mihin Google Mapsin osoitenumeroiden näyttömahdollisuus on kadonnut? Vastaa mahdollisimman pian. Kiitos jo etukäteen. --40bus (keskustelu) 26. kesäkuuta 2019 kello 21.36 (EEST)

Karttapaikka, taustakartta. --Geohakkeri (keskustelu) 26. kesäkuuta 2019 kello 22.24 (EEST)

Entä ulkomailta? Vaikkapa Yhdysvalloista. --40bus (keskustelu) 26. kesäkuuta 2019 kello 22.34 (EEST)

OpenStreetMap (linkki: Valkoinen talo)--Dieharder (keskustelu) 18. heinäkuuta 2019 kello 14.06 (EEST)

Haluttu artikkeli

Terve taas. Kun etusivua katsoo, kohdassa punaiset linkit löytyy punainen linkki, kalastusalus. Siitähän on jo jonkinlainen artikkeli tässä: Troolari. Mitähän tämä oikein meinaa? --Maantietäjä (keskustelu) 29. kesäkuuta 2019 kello 12.46 (EEST)

Aijaa anteeksi, se ei liitykään kauheasti kalastusalukseen. Sorry... --Maantietäjä (keskustelu) 29. kesäkuuta 2019 kello 12.47 (EEST)

Nettiongelma

Mulle tuli nettiin joku outo ongelma. Google, wikipedia, youtube ja facebook toimii ongelmitta, mutta oikeestaan melkein mikään muu nettisivu ei toimi (olen kokeillut mm. yle, hesari, ilmatieteenlaitos, turun yliopisto). Voisiko olla joku virus? --Matti Moro (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 11.46 (EEST)

Viruksia tulee sivuilta, missä ei kannata käydä. Esimerkiksi kaikki tuntemattomat lataus, -tai mukamas verkkokauppa-sivustot. Oletko käynyt sellaisilla? --Maantietäjä (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 11.51 (EEST)

Koneessa kannattaa aina olla virussuojaus. Ja mahtaisiko virus edes aiheuttaa tuollaista? (Ehkä voikin, ainakin yleisen jumituksen.) Maallikkona veikkaisin jotain tilapäistä ongelmaa joko omassa koneessa (jos on vanha tai tehoton) tai nettiyhteydessä (tai sitten tosiaan virus, jos virussuojausta ei ole tai jos se on pettänyt). Kun äsken koetin osaa samoista sivuista niin ei ainakaan vaikuttanut olevan mitään ongelmaa noilla sivuilla yleisesti.--Urjanhai (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 12.03 (EEST)

Jep. Ei ollut ongelmia, meikäläinenkin piipahti sivuilla, YouTubessa jopa yhden videonkin katsoin - eli ei ole sellaista ongelmaa. Yleensä tietokoneisiin tulee jo oston yhteydessä viruksentorjunta, ainakin itselle tuli. Mutta sellaisia voi ostaa myös jälkikäteen, vaikka F-Securelta. En sitten tiedä, onko ne ilmaiset viruksentorjunta- taikka virus check- sovellukset niin luotettavia. Mutta suosittelen myös sitä viruksentorjunaa, koska ainahan ne hakkerit yrittävät saada pahaa tuhoa aikaan. Ja joillain sivuilla myös Google antaa varoituksen, että sivusto ei ole turvallinen - itselle näin käynyt monestikin. --Maantietäjä (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 12.22 (EEST)

Ilmeisesti ulkomaalaiset sivut toimivat, kaikki suomalaiset eivät. Oma veikkaus, että reititys- tai nimipalvelinongelma. --Otrfan (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 12.26 (EEST)

Muutaman vuoden vanha MacBookPro. Ongelma on sama selaimesta riippumatta (Firefox tai Safari). Ja siis esim. youtube toimii ihan nopeastikin. En ole kyllä lataillut mitään kummallista viime aikoina, mutta en tiedä virussuojasta, kun eivät ilmeisesti Applen koneita samalla tapaa kiusaa kuin Windowsia tms. Eivät juuri mitkään ulkomaisetkaan sivut toimi, mutta sitten taas foreca.fi näyttäisi toimivan. --Matti Moro (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 15.06 (EEST)

Tuo yllä arvailtu reititys- tai nimipalvelinongelma kuulostaisi järkeenkäyvältä. Mutta mistä se sitten johtuisi (satunnaisista olosuhteista tai esim. ongelmasta palveluntarjoajalla) en osaa maallikkona sanoa. Täällä vain pienehkö osa käyttäjistä on tekniikkaguruja (niin kuin arvatenkin esim. Käyttäjä:Otrfan yllä).--Urjanhai (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 15.32 (EEST)

Operaattorilla tai runkolinjoissa voi olla ongelmia. Ihan noita samoja oireita esiintyy kerran pari vuodessa itselläkin. Menevät sitten itsestään ohi. Eipä siinä paljon muuta itse voi tehdä, kuin korkeintaan käynnistää kaikki laitteet (myös verkkolaitteet, eikä pelkästään tietokonetta) uudestaan ja toivoa parasta. Jos ei kohtuullisessa ajassa korjaudu, niin sitten voi pirauttaa operaattorille ja kysyä, onko heillä tiedossa jotain ongelmia yhteyksissä. Virukseen en oikein usko. Mikä operaattori on muuten kyseessä ja onko mobiili vai lankayhteys? --Otrfan (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 16.00 (EEST)

Voit kokeilla pingata suoraan palveluiden ip-osoitteita, niin selviää onko vika dns-palveluissa vai jossain muualla. Tuossapa on ip-osoitteet: yle (CloudFront) 13.32.43.114, hs (CloudFront) 13.32.43.123, utu 130.232.202.152, fmi 193.166.221.20. Ja pingaamaan pystyt esim. windowsilla avaamalla cmd:n ja kirjoittamalla komennon ping <ip-osoite> esimerkki: ping 13.32.43.114. Sama onnistuu macilla avamaalla terminaalin ja kirjoittamalla komennon samaan malliin. --4shadoww (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 17.01 (EEST)