Kasvoja
| Kasvoja | |
|---|---|
| Faces | |
.jpg) |
|
| Ohjaaja | John Cassavetes |
| Käsikirjoittaja | John Cassavetes |
| Tuottaja | Maurice McEndree |
| Säveltäjä | Jack Ackerman |
| Kuvaaja | Al Ruban |
| Leikkaaja |
Al Ruban Maurice McEndree |
| Tuotantosuunnittelija | Phedon Papamichael |
| Pääosat |
John Marley Gena Rowlands Lynn Carlin |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Levittäjä |
Walter Reade Netflix |
| Ensi-ilta | 1968 |
| Kesto | 130 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Kasvoja (Faces) on John Cassavetesin käsikirjoittama ja ohjaama yhdysvaltalainen draamaelokuva vuodelta 1968. Sen pääosia näyttelevät John Marley, Gena Rowlands, Seymour Cassel ja Lynn Carlin. Pienimuotoista avioliittodraamaa pidetään yhtenä Cassavetesin parhaista elokuvista.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maria ja Richard Forstin (Marley ja Carlin) lapseton avioliitto on alkanut rakoilla 14 yhteisen vuoden jälkeen. Vaikka asiat ovat aineellisesti hyvin, kumpikin on alkanut etsiä uusia ihmissuhteita. Kun Maria taas eräänä iltana torjuu Richardin lähentelyt, mies sanoo yllättäen haluavansa avioeron ja soittaa vaimonsa kuullen tutulle prostituoidulle Jeannielle (Rowlands). Richard saapuu Jeannien asunnolle, ajaa pois tämän senhetkiset asiakkaat ja jää yöksi. Samaan aikaan Maria menee kolmen muun avioliittoonsa kyllästyneen naisen kanssa diskoteekkiin, josta he houkuttelevat mukaansa nuoren miehen Chetin (Cassel) jatkoille Marian ja Richardin taloon. Kun Chet herää Marian vierestä seuraavana aamuna, hän huomaa Marian olevan tajuton tämän otettua yliannoksen unilääkettä. Hän yrittää auttaa naista, kunnes aviomies Richard palaa yöjalasta kotiinsa ja Chet hyppää ikkunasta karkuun. Marian ja Richardin välille syntyy sanaharkka, kunnes he molemmat lopulta hiljenevät ja vetäytyvät eri huoneisiin.[1]
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Faces oli näyttelijä John Cassavetesin kolmas pitkän elokuvan ohjaus, ja ensimmäinen omaehtoinen tuotanto siihenastisten studioiden ehdoilla tehtyjen ohjausten jälkeen. Se tehtiin tekijälle myöhemminkin tyypilliseen tapaan hyvin pienellä budjetilla ja cinéma vérité -tyyliin käsivarakuvauksella. Rahoitus tuli Cassavetesin ja näyttelijävaimo Rowlandsin omista varoista ja tarkoitukseen saadusta pankkilainasta. Näyttelijöille ei maksettu, mutta heille luvattiin osa elokuvan mahdollisista tuotoista. Gena Rowlands esiintyy tässä ensi kertaa miehensä ohjauksessa, ja Cassavetesin vakioensembleen valikoitui elokuvasta myös Seymour Cassel.[1][2]
Elokuvan teko kesti kaikkiaan nelisen vuotta[2]. Sitä kuvattiin kahdeksan kuukauden mittaan vuonna 1965, kuvauspaikkoina muun muassa Gena Rowlandsin äidin koti ja pariskunnan oma koti, jossa Rowlands tarinan mukaan teki päivittäin ruoat koko 25-henkiselle tuotantoryhmälle.[1]
Kuvattua materiaalia kertyi niin valtavasti, että ensimmäinen raakaleikkausversio elokuvasta oli noin seitsemän tunnin mittainen. Filmilaboratorio oli vähällä takavarikoida materiaalin, kun isoon filminkehityslaskuun ei tahtonut löytyä rahaa. Lopullinen 130-minuuttinen leikkausversio vaati pari vuotta syntyäkseen, ja elokuva sai lopulta virallisen ensi-iltansa 25. kesäkuuta 1968.[1]
Vastaanotto ja myöhempi arvostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuva tuotti kolme Oscar-ehdokkuutta: Seymour Casselille ja Lynn Carlinille sivuosistaan sekä Cassavetesille parhaan alkuperäiskäsikirjoituksen sarjassa.
Faces on vakiinnuttanut asemansa yhtenä parhaimmiksi arvioiduista John Cassavetesin elokuvista[1]. Se otettiin vuonna 2011 mukaan Yhdysvaltojen National Film Registryyn.[3] The New York Timesin kriitikot valitsivat elokuvan vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta maailmassa.[4]
Elokuvaa ei ole nähty Suomen kaupallisissa elokuvateattereissa eikä televisiokanavilla, mutta sitä on esitetty Suomen elokuva-arkiston näytöksissä nimellä Kasvoja. Se oli ohjelmistossa myös Sodankylän elokuvajuhlilla 2008.[5] Peter von Baghin mukaan Faces on koko maailmankin mittakaavassa yksi 1960-luvun tärkeimpiä elokuvia, ”kokemuksen totaalinen tiivistys, alustava määritys: ihminen ja hänen roolinsa, häiriöön asti – katsojalle merkillinen peilisali”.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Faces (1968) American Film Institute. Viitattu 10.5.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Bagh, Peter von: John Cassavetes uskoi riippumattomaan oman tahdon elokuvaan. Helsingin Sanomat, 12.2.1989, s. 20. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Complete National Film Registry Listing, National Film Preservation Board, Library of Congress. Viitattu 4.5.2019.
- ↑ The Best 1,000 Movies Ever Made (Arkistoitu – Internet Archive). Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004.
- ↑ Kasvoja Elonet.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Claire Clouzot’n analyysiä elokuvasta (Arkistoitu – Internet Archive), (Film Quarterly, Spring 1969), suomennettuna Kavin sivustolla
- Tammi, Eero: ”Faces – merkintöjä elokuvasta”, Filmihullu 1/2008.