Volvo S80

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Volvo S80 on Volvon vuodesta 1998 valmistama edustusluokan sedan, joka korvasi Volvo S90:n.

Volvo S80 1. sukupolvi (1998–2006)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Volvo S80 (1. sukupolvi)
Volvo S80
Valmistustiedot
Valmistusmaa Ruotsin lippu Ruotsi
Valmistaja Volvo
Valmistusvuodet 1998–2006
Tuotantomäärä 243 000 kpl
Korimalli 4-ovinen sedan
Luokka E-segmentti
Edeltäjä Volvo S90
Seuraaja Volvo S80 2. sukupolvi
Teknisesti samankaltaisia Volvo 850
Volvo C70
Volvo S60
Volvo S70
Volvo V70
Iskutilavuus 2,0–2,9 l
Teho 140–272 hv
Polttoaine bensiini
diesel
Vetotapa etuveto
neliveto
Vaihteet 4–5
Henkilöluku 4–5

Takavetoisten Volvojen historia päättyi keväällä 1998, kun S90:n seuraajaksi esiteltiin Volvo S80. Perusrakenteeltaan auto oli täysin uusi, mutta 5-sylinteriset moottorit oli otettu suoraan 850:stä. S80 oli suunniteltu erityisesti Pohjois-Amerikan markkinoita varten. Ulkomuodon ohella myös sisätiloissa oli uudenlainen pyöreämpi tyylisuunta. Myöhemmin esitellyissä pienemmän kokoluokan S60- ja V70-malleissa on hyödynnetty samaa muotoilukieltä. Erilaisia sisustusmateriaaleja ja -värejä[1] oli tarjolla kattavasti. Värivalikoimassa[2] oli monia helmiäisvärejä. Uusia Volvo S80:ssä esiteltyjä turvallisuusratkaisuja olivat peräänajosuoja WHIPS ja turvaverhot.[3]

Euro NCAP -kolaritestissä S80 ansaitsi neljä tähteä vuonna 2000.[4]

Suomen tuontiohjelmassa ei ollut turboahdettuja 5-sylinterisiä, vaan meillä perusmoottoreina olivat 2,4-litraiset (140/170 hv). Niiden yläpuolella oli vapaastihengittävä 6-sylinterinen 2,9 (204 hv), ja malliston huipulla 2,8-litrainen (272 hv) T6. Dieselmoottoriksi tarjottiin Audin 2,4-litraista (140 hv) TDI:tä. 6-sylinteristen yhteydessä automaattivaihteistona oli GM:n 4-portainen, joka oli jo vanhahtava. 5-sylinterisissä bensiinimoottoreissa sen sijaan oli Aisin-Warnerin valmistama 5-portainen automaatti. Keväästä 2000 lähtien tarjolla oli myös 2,4 T (200 hv) -moottori.[3]

Vakiovarusteluun sisältyi 5 turvatyynyä (matkustajan etuturvatyyny lisävaruste), ABS-jarrut, turvavöiden esikiristimet ja voimanrajoittimet, kauko-ohjattava keskuslukitus, 2-osainen takaselkänoja, automaattiset ajovalot, etuistuinten korkeus- ja ristiseläntuen säätö, ohjauspyörän korkeuden- ja etäisyyden säätö, lukuvalot edessä ja takana, lämmitettävät sähköpeilit, sähköikkunat edessä ja takana, lämmitettävät etustuimet ja valonpesimet.

Comfort 1 -paketin mukana sai monitoimiohjauspyörän, vakionopeudensäätimen ja sumuvalot. Comfort 2:ssa oli lisäksi manuaali-ilmastointi. Comfort 3 lisäsi varusteluun vielä automaattilämmityksen.[3]

Värivalikoima[5] uusittiin mallivuodelle 2001.

Syksyllä 2001 tulivat kaikkiin kolmeen mallisarjaan (S80/S60/V70) Volvon ensimmäiset omat dieselmoottorit 2,4 D (136 hv) ja D5 (163 hv). S80-malliston huipulle esiteltiin Executive, jossa oli takana kaksi erillisistuinta. Ylelliseen vakiovarusteluun kuului nahkaverhoilu, sähkötoiminen aurinkoverho ja lämmitettävät takaistuimet. Lisävarusteina sai myös DVD-soittimen, television ja jopa jääkaapin. Ainoa Executiven moottorivaihtoehto oli aluksi T6, mutta myöhemmin saataville tuli myös 2,9 ja D5. Halutessaan Executiven sai kevyesti tai vaihtoehtoisesti raskaammin panssaroituna.[3]

Vuosimallin 2002 autoihin lisättiin vakiovarusteiksi ajotietokone, vakionopeudensäädin, luistonesto ja sumuvalot.

1. sukupolven facelift-malli

Volvo S80:n uudistetut facelift-mallit saapuivat Suomeen toukokuussa 2003. Suurimpia muutoksia olivat uudet sivupeilit ja maski sekä kylkilistojen muuttuminen korinvärisiksi. Sisällä uudistuivat mittaristo ja ovipaneelit. 2,4 T:n korvasi 210-hevosvoimainen 2,5 T. Executiveen oli nyt saatavilla kaikki moottorit. Uusi lisävaruste oli mukautuva Four-C -alustajärjestelmä, jossa oli kaksi eri asentoa: Comfort ja Sport.[3]

Uusiksi varustepaketeiksi tulivat Concept, Symphony ja Selecive.

Concept-paketin mukana sai automaatti-ilmastoinnin, 16” kevytmetallivanteet ja osittain nahkaverhoillut istuimet. Symphonyssa oli lisäksi tuulilasinpyyhkijöiden sadetunnistin, täysnahkaverhoilu ja ulkopeilien maavalot. Selective tarjosi 17” kevytmetallivanteet, Bi-Xenon -ajovalot, sähötoimisen kuljettajan istuimen muistilla sekä urheiluistuimet.[3]

Elokuussa 2004 nimet muuttuivat seuraaviksi: Kinetic, Momentum ja Summum. Varustelu oli lähes ennallaan, mutta ESP oli nyt vakiovarusteena koko mallistossa.

Kesäkuussa 2005 markkinoille tulivat mallisarjan päättävät Classic-mallit, joiden rinnalle jäi ainoastaan Executive. Classic-varustelu vastasi suunnilleen aiempaa Summumia, mutta lisänä oli Radio/CD -soitin.[3]

Volvon tapaan mallisarjasta oli vuosien varrella lukuisia erikoismalleja ja -varustepaketteja. Näissä oli tyypillisesti Comfort-varustepakettien ja myöhemmin Summum-tason mukainen varustus ja ulkonäöllisiä erikoisuuksia.[6]

  • Premium-paketti: sähkösäätöinen kuljettajan istuin, sähköisesti taittuvat ulkopeilit maavaloin.
  • Design-paketti (useita erilaisia): verhoiluna nahka/kangas, nahka, softnahka/alcantara tai softnahka, 15/16/17” kevytmetallivanteet. Kaikissa nahka- tai nahka/puujäljitelmäohjauspyörä sekä alumiini- tai puujäljitelmäkoristelu.
  • Graphite Edition (11/04): 16/17” kevytmetallivanteet, Bi-Xenon -ajovalot, tuulilasinpyyhkijöiden sadetunnistin, CD-vaihtaja ja 9 kaiutinta, nahkaverhoillut urheiluistuimet sekä automaattivaihteisto.

Volvo S80 2. sukupolvi (2006–2015)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Volvo S80 (2. sukupolvi)
Volvo S80
Valmistustiedot
Valmistusmaa Ruotsin lippu Ruotsi
Valmistaja Volvo
Valmistusvuodet 2006–2015
Korimalli 4-ovinen sedan
Luokka E-segmentti
Edeltäjä Volvo S80 1. sukupolvi
Teknisesti samankaltaisia Ford Galaxy
Ford Mondeo
Ford S-Max
Volvo V70
Iskutilavuus 2,0–4,4 l
Teho 109–315 hv
Polttoaine bensiini
diesel
flexifuel
Vetotapa etuveto
neliveto
Vaihteet 6–8
Henkilöluku 4–5

Toisen sukupolven S80 esiteltiin Geneven autonäyttelyssä helmikuussa 2006 ja se tuli markkinoille saman vuoden kesäkuussa. Tasan vuotta myöhemmin farmarikoriseksi rinnakkaismalliksi esiteltiin kolmannen sukupolven V70. Mallia markkinoitiin termillä Scandinavian luxury (suom. skandinaavinen ylellisyys)[7]. S80 oli myös Suomen EU-puheenjohtajuuskauden virallinen ajoneuvo ja Volvo luovutti puheenjohtajiston käyttöön 82 uutta autoa. Pohjalevy oli kehitetty yhteistyössä Fordin kanssa, ja sitä käyttivät myös kyseisen valmistajan Mondeo- S-Max- ja Galaxy-mallit.

Vuoden 2009 Euro NCAP -kolaritestissä S80/V70 saavutti täyden viiden tähden tuloksen.[8]

Bensiinimoottoriksi oli aluksi tarjolla 2,5 T (200 hv), 3,2-litrainen (238 hv) vapaastihengittävä sekä 4,4-litrainen (315 hv) V8, joka oli saatavana ainoastaan nelivetoisena. Dieseleitä oli kolme: 2,0 D (136 hv) sekä 2,4-litraiset D (163 hv) ja D5 (185 hv), johon sai halutessaan nelivedon.

Vuonna 2007 moottorivalikoimaan tehtiin useita muutoksia. Uutuuksina oli aina nelivetoinen 3,0 T6 (285 hv), 4-sylinterinen 2,0-litrainen (145 hv) ja sen flexifuel-versio 2,0 F. Nyt myös 3,2 litran moottori oli saatavana nelivetoversiona. Vuonna 2008 esiteltiin turboahdettu flexifuel: 2,5 FT (200 hv).

Seuraavat suuret moottoriuudistukset tulivat mallivuodelle 2009. 2,5 T:n teho kasvoi 231 hevosvoimaan, samoin kuin FT-version. Samoin D5 kehittyi 205-, ja 2,4 D 175-hevosvoimaiseksi. Täysin uusi dieselmoottori oli 1,6 D DRIVe (109 hv).

Eniten uudistuksia tuli mallivuoden 2010 aikana. 1,6 D, 2,0 D ja 2,4 D korvattiin uudella D3-moottorilla (163 hv), ja D5 kasvoi 215-hevosvoimaiseksi. Bensiinimoottoripuolella T6:n teho nousi 304 hevosvoimaan ja 3,2:n 243:een. 2,0-litraisen korvasi turboversio 2,0 T (203 hv) ja V8 poistui valikoimasta. 3,2-litraisesta ei ollut enää nelivetomallia. Flexifuel-mallistoa supistettiin poistamalla 2,0 litran versio.

Vuosimallin 2011 moottorivalikoimaan tuli kaksi uutta bensiiniturboa: 1,6-litrainen T4 (180 hv) ja 2,0-litrainen T5 (204 hv).

Geneven autonäyttelyssä keväällä 2013 esiteltiin uudistetut S80- ja V70-mallit. S80 sai faceliftissä uudelleenmuotoillut puskurit ja maskin, jossa komeili nyt uusi aiempaa suurempi Volvon logo. Tarjolle tuli uusia sisustuspaketteja, sekä V40-mallissa esitelty mukautuva digitaalinäyttö. 50 km/h asti toimiva City Safety -järjestelmä kuului vakiovarustukseen. Saatavilla oli myös jalankulkijoiden havaitsemistoiminto automaattisella täysjarrutuksella, joka tarkkailee auton reitille kulkevia ihmisiä.

Mallivuodelle 2014 S80-mallit toimitettiin D4-turbodiesel- tai T5-turbobensiinimoottorilla. Uuden D4-moottorin teho oli 181 hevosvoimaa ja T5:n 245. Moottoreiden polttoaineensyöttöjärjestelmässä käytettiin uutta i-Art -teknologiaa, jonka avulla polttoaineenkulutusta saatiin pudotettua. Järjestelmän ominaisuuksiin kuuluu mm. polttoainepainetiedon mittaaminen jokaiselta suuttimelta erikseen, perinteisen yhden polttoainekiskolta painetta mittaavan tunnistimen sijaan. Näin i-Art mahdollistaa polttoainepaineen tarkemman suihkutuksen sylintereihin.

Vuonna 2015 tarjolle tulivat perinteen mukaan erikoisvarustellut mallisarjan päättävät Classic-mallit. Classicin varustukseen S80:ssä sisältyivät muun muassa mukautuvat Bi-Xenon -ajovalot, nahkaverhoilu, sähkötoiminen kuljettajan istuin, Sensus Audio High Performance -äänentoistojärjestelmä ja pysäköintiapu taakse.[9] (värivaihtoehdot,[10] sisustus ja koristelistat,[11] vanteet[12])

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. S80 2000 – sisustusvaihtoehdot Ajovalo.net. Viitattu 25.7.2015.
  2. S80 2000 – ulkovärit Ajovalo.net. Viitattu 25.7.2015.
  3. a b c d e f g Autoesittely Volvo S80 1998–2006 Ajovalo.net. Viitattu 25.7.2015.
  4. S80 2000 Euro NCAP Euro NCAP. Viitattu 25.7.2015.
  5. S80 2001 – ulkovärit Ajovalo.net. Viitattu 25.7.2015.
  6. S80 – vakiovarusteet malleittain Ajovalo.net. Viitattu 25.7.2015.
  7. Volvo S80 2.5T: Tyynen arvokkaasti 5.12.2006. Ilta-Sanomat. Viitattu 26.7.2015.
  8. S80/V70 2009 Euro NCAP Euro NCAP. Viitattu 26.7.2015.
  9. S80 Classic -mallisto Volvocars.com. Viitattu 26.7.2015.
  10. S80 Classic 2015 – ulkovärit Viitattu 26.7.2015.
  11. S80 Classic 2015 – sisustusvaihtoehdot ja koristelistat Viitattu 26.7.2015.
  12. S80 Classic 2015 – vanteet Viitattu 26.7.2015.