Vaalit yleisödemokratiassa
| Vaalit yleisödemokratiassa: Eduskuntavaalitutkimus 2007 | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Sami Borg, Heikki Paloheimo (toim.) |
| Genre | politiikan tutkimus |
| Kustantaja | Tampere University Press |
| Julkaistu | 2009 |
| Ulkoasu | nidottu |
| Sivumäärä | 391 |
| ISBN | 978-951-44-7568-9 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Vaalit yleisödemokratiassa: Eduskuntavaalitutkimus 2007 on Sami Borgin ja Heikki Paloheimon toimittama kirja, jonka on julkaissut Tampere University Press vuonna 2009.
Kirja on kansallisen vaalitutkimuskonsortion pääjulkaisu vuoden 2007 eduskuntavaaleista. Kirjassa on 13 lukua. Kirjan kirjoittajat ovat Åsa Bengtsson, Sami Borg, Kimmo Grönlund, Anne Maria Holli, Lauri Karvonen, Mikko Mattila, Tom Moring, Juri Mykkänen, Heikki Paloheimo, Esa Reunanen, Kim Strandberg, Pertti Suhonen, Jan Sundberg ja Hanna Wass.
Kirjan analyysit perustuvat vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen koottuun haastatteluaineistoon, mielipidemittauksiin useilta eri vuosikymmeniltä ja vaalitilastoihin vuoden 1945 eduskuntavaaleista alkaen.
Kirjan luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Johdanto
- Vaalikampanja
- Internet vaalikampanjassa – etulinjassa vai marginaalissa?
- Politiikan henkilöityminen
- Sukupuoli ja äänestäminen
- Nuorten poliittinen osallistuminen
- Poliittinen tietämys
- Vaaliliitot eduskuntavaaleissa 1945–2007
- Vaalipiirin koon vaikutus vaaliosallistumiseen
- Kansalaisten edustusodotukset
- Suoran demokratian ja häivedemokratian kannatus Suomessa
- Kansanedustajat ideologisella kartalla
- Eduskuntavaalit yleisödemokratian aikakaudella
Luku 12: Kansanedustajat ideologisella kartalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tampereen yliopiston tutkija Esa Reunanen ja emeritusprofessori Pertti Suhonen tutkivat kansanedustajien ja puolueiden asemaa vasemmisto-oikeistojanalla vuonna 2007 Yleisradion vaalikoneeseen annettujen vastausten perusteella. Reunanen kertoo yllättyneensä, kuinka perinteinen vasemmisto-oikeisto-asettelu vastauksista on nähtävissä. [1]
Kansanedustajia vasemmisto-oikeistojanalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tutkimuksessa selvitettiin väitteet, joilla on eniten aatteellista latausta: oikeistolaisimmaksi väittämäksi osoittautui ”Suomen pitäisi liittyä Natoon” ja vasemmistolaisimmaksi ”Tuloerojen kasvua pitää hillitä”.
Kansanedustajista vasemmistolaisimmaksi osoittautui SDP:n Tero Rönni ja oikeistolaisimmaksi Kokoomuksen Jan Vapaavuori.
- Keskustassa Mauri Pekkarinen ja Kimmo Tiilikainen olivat vasemmiston ja oikeiston välisten erojen keskipisteessä. Matti Vanhanen sijoittui hieman keskiviivan oikealle puolelle. Keskustan oikeistolaisin oli Markku Laukkanen.
- Kokoomuksessa Jan Vapaavuori oli oikeistolaisin. Jyrki Katainen sijoittui vähän oikealle keskustan oikeistolaisimmasta kansanedustajasta. Petri Pihlajaniemi oli vasemmistolaisin.
- Kristillisdemokraateissa Toimi Kankaanniemi oli reilusti eniten vasemmalla. Bjarne Kallis on selvästi eniten oikealla.
- Perussuomalaisissa eniten vasemmalla oli Raimo Vistbacka. Timo Soini asettui lievästi keskiviivan vasemmalle puolelle.
- RKP:ssä eniten vasemmalla oli lievästi vasemmalle sijoittuva Elisabeth Naucler. Selkeästi eniten oikealle sijoittui Astrid Thors.
- SDP:ssä eniten vasemmalle sijoittui Tero Rönni. Liisa Jaakonsaari ja Päivi Lipponen asettuivat keskiviivan oikealle puolelle. Maria Guzenina-Richardson sijoittui lievästi keskiviivan vasemmalle puolelle.
- Vihreissä eniten vasemmalla oli Oras Tynkkynen. Oikeassa laidassa oli Jyrki Kasvi. Vasemmistolaisin oli entinen vihreä Merikukka Forsius, joka sittemmin loikkasi Kokoomukseen.
Lähde: Turun Sanomat[1]
Vasemmisto-oikeisto-ulottuvuus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vasemmisto-oikeisto-ulottuvuus nähdään myös kansanedustajien vastauksissa Yleisradion vaalikoneen kysymyksiin vuoden 2007 eduskuntavaalien alla: perinteiseen tapaan asenteet liittyvät valtion taloudelliseen rooliin, hyvinvointipalveluihin ja maanpuolustukseen. Vahvin aatteellinen jännite vallitsee tuloerojen kasvun vastustamisen ja Suomen Nato-jäsenyyden kannattamisen välillä.
| Oikeistolaisia väitteitä | |
|---|---|
| Väite | Lataus |
| Suomen pitäisi liittyä Natoon | ,83 |
| Työehdoista sopiminen enemmän työpaikoilla | ,70 |
| Veronkevennykset ennen palvelujen parantamista | ,66 |
| Lahjakkaille lapsille enemmän omia luokkia tai erityiskouluja | ,55 |
| Irtisanominen helpommaksi, jos työttömyys turvaa parannetaan | ,54 |
| Kuudes ydinvoimala on rakennettava | ,49 |
| Puolustusvalmius on säilytettävä, vaikka se maksaisi lisää | ,45 |
| Jos vanhempi kotona, lapsella ei oikeutta kokopäivähoitoon | ,42 |
| Pätkätyötä hyväksyttävä osana nykyajan työelämää | ,41 |
| Vasemmistolaisia väitteita | |
| Väite | Lataus |
| Tuloerojen kasvua pitää hillitä | -,82 |
| Verorahat enemmän julkiseen terveydenhuoltoon, ei yksityislääkäreillä käynteihin | -,75 |
| Valtiolle vahvempi rooli talouselämän ohjaamisessa | -,59 |
| Palkkatietoja luottamusmiehille sukupuolten tasa-arvon lisäämiseksi | -,53 |
| Siviilipalvelusaikaa on lyhennettävä | -,43 |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vaalit yleisödemokratiassa: Eduskuntavaalitutkimus 2007-kirja
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Tutkijat asettivat kansanedustajat vasemmisto-oikeisto-janalle Turun sanomat. 31.1.2009. Turun sanomat / STT. [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lisää luettavaa aiheesta Puolueiden vertailua YLE:n vaalikoneen perusteella on Wikiaineistossa
