Siirry sisältöön

Heikki Paloheimo

Lisää linkkejä
Wikipediasta
Heikki Paloheimo
Henkilötiedot
Syntynyt7. maaliskuuta 1946 (ikä 80)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi suomalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Valtiotieteen tohtori
Instituutti Tampereen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu ja Turun yliopisto
Tutkimusalue poliittinen osallistuminen, päätöksenteko, poliittiset instituutiot, vertaileva politiikan tutkimus

Heikki Mauri Osmo Paloheimo[1] (s. 7. maaliskuuta 1946 Helsinki)[1] on valtio-opin emeritusprofessori Tampereen yliopistossa.

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paloheimo toimi valtio-opin opetus- ja tutkimustehtävissä Turun yliopistossa vuosina 1972-2004 ja sen jälkeen valtio-opin professorina Tampereen yliopistossa vuodesta 2004 vuoteen 2012. Hän on valtio-opin dosentti sekä Turun yliopistossa että Tampereen yliopistossa ja taloussosiologian dosentti Turun kauppakorkeakoulussa. Paloheimo toimi Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaanina vuosina 2005–2007, yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajana vuosina 2004–2007, politiikan tutkimuksen laitoksen johtajana vuosina 2007–2009 ja politiikan tutkimuksen valtakunnallisen tutkijakoulun johtajana vuosina 2007–2009.[1] Politiikka-lehden päätoimittajana hän toimi vuosina 1983 ja 1991–1992.[1] Vuodesta 2008 vuoteen 2013 hän toimi The Open Political Science Journal -lehden päätoimittajana.[1] Vuonna 2010 Suomalainen Tiedeakatemia kutsui Paloheimon jäsenekseen. Turun yliopiston Politiikan tutkimuksen klubi nimesi Paloheimon kunniajäsenekseen vuonna 2000 ja Valtiotieteellinen yhdistys vuonna 2019.

Paloheimon vetämät tutkimushankkeet koskevat poliittista osallistumista ja päätöksentekoa. Hän on toiminut vuosien 2003 ja 2007 kansallisten vaalitutkimushankkeiden johtajana. Monissa hankkeissa vertaillaan Suomen poliittista järjestelmää ja poliittisia instituutioita muiden maiden järjestelmiin ja instituutioihin.

Eduskuntavaaleissa 1987 ja 1991, kunnallisvaaleissa 1988 ja 1992 sekä presidentinvaaleissa 1988 Paloheimo toimi Yleisradion TV 1:n vaalitulospalvelun asiantuntijana. Vuosien 1995 ja 1999 eduskuntavaaleissa hän toimi vastaavassa tehtävässä MTV3:n vaalitulospalvelussa.

Julkaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Party Identification. (with Sami Borg). In Åsa von Schoultz and Kim Strandberg (eds.): Political Behaviour in Contemporary Finland. Studies of Voting and Campaigning in a Candidate-Oriented Political System. Routledge 2024. ISBN 978-1-032-58953-4. p. 119-136.
  • Puoluevalinta eri äänestäjäryhmissä. Teoksessa Elina Kestilä-Kekkonen, Lauri Rapeli ja Peter Söderlund (toim.): Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella. Eduskuntavaalitutkimus 2023. Oikeusministeriön julkaisuja: selvityksiä ja ohjeita 2024:10, ISBN 978-952-400-875-4, s. 124-162.
  • Toinen toistamme tukien. Turun kansalliset seniorit 1971-2021 (yhdessä Irmeli Helinin, Eila Jylhän, Seppo Leivon, Pertti Saaren, Seppo Sarimon ja Aila Seikolan kanssa). Turku 2021. ISBN 978-952-94-5443-3.
  • Sosiaalidemokraattisten puolueiden kannatuspohjan muutos Länsi-Euroopassa. Teoksessa Politiikan ilmastonmuutos. Eduskuntavaalitutkimus 2019. ISBN 978-952-259-834-9. s. 500-525.
  • Valitsijoiden korostamat asiakysymykset ja hallituksen toimien arviointi (yhdessä Sami Borgin kanssa). Teoksessa Politiikan ilmastonmuutos. Eduskuntavaalitutkimus 2019. ISBN 978-952-259-834-9. s. 148-168.
  • Hallitus- ja oppositioaseman yhteys kansalaisten puoluevalintoihin (yhdessä Sami Borgin kanssa). Teoksessa Politiikan ilmastonmuutos. Eduskuntavaalitutkimus 2019. ISBN 978-952-259-834-9. s. 124-147.
  • Eurooppalaisen sosiaalidemokratian alamäki - syyt ja seuraukset. Teoksessa Antti Ronkainen ja Juri Mykkänen (toim.): Vapiseva Eurooppa. Mitä seuraa eurooppalaisen politiikan kaaoksesta. Tampere: Vastapaino 2019. ISBN 978-951-768-711-9. s. 65-87.
  • Valtio-oppi. Politiikan, poliittisten järjestelmien ja päätöksenteon tutkimusta (yhdessä Antti Pajalan kanssa), teoksessa Timo Soikkanen, Timo Toivonen ja Timo Niitemaa (toim.): Tehtävänä yhteiskunta. Turun yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1967-2017. Turku: Turun yliopisto 2017. ISBN 978-951-29-6910-4. s. 206-239.
  • Presidentin ja hallituksen muuttuja vallanjako. Teoksessa Mari K. Niemi, Tapio Raunio ja Ilkka Ruostetsaari (toim.): Poliittinen valta Suomessa. Tampere: Vastapaino 2017. ISBN 978-951-768-595-5. s. 160-192.
  • The Changing Balance of Political Power in Finland. Stockholm: Santérus Academic Press 2016. ISBN 978-91-7335-051-8 (toimittaja, Lauri Karvosen ja Tapio Raunion kanssa)
  • Politiikan pitkät syklit ja poliittisen kentän uusjako. Politiikka 56(2014):1, s. 15-28.
  • Suurten ikäluokkien diktatuuri. Teoksessa Ajan särmä. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1949-2009. Tampereen yliopisto 2009. ISBN 978-951-44-7818-5. s. 151-165.
  • Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007. Tampere: Tampere University Press 2009. ISBN 978-951-44-7568-9 (toimittaja, Sami Borgin kanssa)
  • Suomen puolueet ja puoluejärjestelmä. Porvoo - Helsinki: WSOY Oppimateriaalit 2008. ISBN 978-951-0-33188-0 (toimittaja, Tapio Raunion kanssa)
  • Kansanedustajan työ ja arki. Suomen eduskunta 100 vuotta, osa 5. Helsinki: Edita 2007. ISBN 978-951-37-4545-5 (Anne Ollilan kanssa) Eduskuntavaalit 1907-2003
  • Suomen puolueiden periaateohjelmat. Tampereen yliopisto, Politiikan tutkimuksen laitos 2006 (toimittaja, Jukka Paastelan kanssa)
  • Vaalit ja demokratia Suomessa.] Porvoo - Helsinki: WSOY 2005. ISBN 951-0-30538-3 (toimittaja)
  • Vasen koukku, oikea suora. Turku: Boxing Books 2001. ISBN 952-91-3209-3
  • Politiikan perusteet. Porvoo - Helsinki: WSOY 1997. ISBN 951-0-21353-5 (Matti Wibergin kanssa). 2. painos 2004, 3. painos 2005, 4. painos 2008, 5. painos 2012.
  • Tasavallan presidentit: Koivisto. Porvoo: Weilin+Göös 1994. ISBN 951-35-5430-9
  • Coping with the Economic Crisis. London - Beverly Hills: SAGE Publications 1987. ISBN 0-8039-8118-X (Hans Keman, Heikki Paloheimo ja Paul Whiteley, toim.)
  • Politics in the Era of Corporatism and Planning. The Finnish Political Science Association 1984. ISBN 951-99582-9-0 (toimittaja)
  • Governments in Democratic Capitalist States 1950-1983. A Data Handbook. University of Turku. Department of Sociology and Political Science, No 8, 1984. ISBN 951-642-547-X
  • Karl Marxin yhteiskuntateorian muotoutuminen. Jatkuvuus ja epäjatkuvuus Karl Marxin teoreettisessa kehityksessä. Turun yliopisto. Politiikan tutkimuksen ja sosiologian laitos. Valtio-opillisia tutkimuksia N:o 42, 1982. ISBN 951-642-224-1
  • Politiikka, talous ja yhteiskunnan muutos. Turun yliopiston julkaisuja, sarja C, osa 32, Turku 1981 (väitöskirja). ISBN 951-642-021-4
  • Tiedepolitiikan koulukunnat. Tieteenpolitologinen tutkimus. Turun yliopis­to. Politiikan tutkimuksen ja sosiologian laitos. Valtio‑­opillisia tutkimuksia N:o 36, 1979. ISBN 951-641-668-3

Paloheimon johtamat kansalliset tutkimushankkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vuoden 2003 kansallinen eduskuntavaalitutkimus. Raportti: Heikki Paloheimo (toim.): Vaalit ja demokratia Suomessa.WSOY 2005. ISBN 951-0-30538-3
  • Vuoden 2007 kansallinen eduskuntavaalitutkimus. Raportti: Sami Borg ja Heikki Paloheimo (toim.): Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007. Tampere University Press 2009. ISBN 978-951-44-7568-9
  • Political Power in Finland: An Analysis of Central Government Institutions and Actors. Main report: Lauri Karvonen, Heikki Paloheimo and Tapio Raunio (eds.): The Changing Balance of Political Power in Finland. Santerus Academic Press 2016. ISBN 978-91-7335-051-8

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 5 Rantala, Risto (päätoim.): Kuka kukin on 2009, s. 762–763. (Paloheimo, Heikki) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21965-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Heikki_Paloheimo&oldid=23873609”