Trinity (ydinkoe)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Trinity-ydinräjäytyksen muisto-obeliski.

Trinity (suomeksi Kolminaisuus) oli Yhdysvaltain tekemän maailman ensimmäisen ydinkokeen peitenimenä. Siinä räjäytettiin Fat Man -tyyppinen Mark 3 -fissiopommi. Sen räjähtävänä materiaalina oli plutoniumia. Koeräjäytys tapahtui 16. heinäkuuta 1945 New Mexicossa Alamogordossa.[1] Alue tunnettiin atomitutkimusprojektin puitteissa nimellä Site S sekä sen lähiseutu, paikallisesti kutsuttuna nimellä Jordana Del Muerte.[2] Koetta johtivat Manhattan-projektin johtajat, sekä Leslie R. Groves, joka oli armeijan taholta ja vastaten muun muassa rakennustoiminnasta että J. Robert Oppenheimer, joka oli tieteellinen johtaja. Mukana oli myös Grovesin lähin apuri, prikaatikenraali Thomas F. Farrell.[3] Kello oli tuolloin 05.29:45 paikallista aikaa.[4]

Kokeen toteutus kärsi monista ongelmista, joista kenties vähäisin ei ollut alueella tuolloin vallinneet sääolosuhteet ukkosmyrskyn muodossa.[5] Se uhkasi panna alkuun ketjureaktion ennenaikaisesti, aiheuttamalla pommin elektronisiin virtapiireihin oikosulun. Koepommin lempinimi oli Gadget (suom. Härveli).[1] B-29 ilmatilan tarkkailukone jouduttiin vetämään pois tarkkailualueelta, jolloin ei saatu riittävää tietoa sokkiaallosta.[6]

Kuvassa imploosion aiheuttava pommin rakenne. Sisimpänä säteilylähde, sitten ontto plutonium-pallo ja uloimpana kerroksittainen "jalkapallomainen" räjähdekuori.

Pommi räjäytettiin noin 30 metriä (100 jalkaa) korkean terästornin huipulla automaattisen ajastimen avulla. Tulipallon koko oli noin 1,6 kilometriä (1 maili). Räjähdyksessä syntyi ennen näkemättömän voimakas valoilmiö sekä lämpöpulssi. Kuumuus haihdutti teräksisen tornin kokonaisuudessaan.[7] Myös radioaktiivisuutta kehittyi. Räjähdyksen voimakkuus oli ennalta arvioituun nähden kaksinkertainen: se oli 21 kilotonnia.[8] Ydinkokeen jälkeen lähetettiin tekaistu uutinen alueellisille sanomalehdille, sekä muille uutisvälineille. Siinä kerrottiin täysin valheellisesti muutoin, suuren ammusvarikon räjähdysonnnettomuuden sattuneen.[9] J. R. Oppenheimerin sitaatti Bhagavad-Gitasta lienee tullut kaikkein tunnetuimmaksi tähän tapahtumaan liittyvänä kommenttina. Suomeksi se kuuluu näin: Nyt minusta on tullut Kuolema, maailmojen tuhoaja.[3] Sen sijaan kenraali Groves ennusti tästä räjähdyksestä näin: "Sota on ohi. Yksi taikka kaksi tuollaista kapinetta — ja Japani on saanut tarpeekseen".[10]

Kuvassa Trinity-ydinkoe, 16 millisekuntia fission alkamisesta.

Eräs tiedemies kuvaili tapahtumaa kokeen tekemisen jälkeen näin: "Aurinko on sen rinnalla kuin pieni kynttilä".[11] Myös tätä ilmaisua on käytetty: Tuhansia aurinkoja kirkkaampi. Pommin koeräjäytyksen järjestäminen merkittävin syy, oli ollut epävarmuus laukaisukoneiston toiminnasta. Imploosion eli imahduksen periaatteen toimimisesta käytännön tasolla, kun ei oltu täyttä varmuutta vielä saatu. Myös aikaisemmin oli todettu Mark 2 -tyypin Thin Man olevan käyttökelvottoman sotatoimiin. Thin Man oli plutonium-pohjainen tykkityyppinen ase. 9. elokuuta 1945 pudotettiin lentopommituksena samanlainen, Gadget'ia täydellisesti vastaava ase: Fat Man Nagasakiin Japaniin.[8]

Koko maailmassa tehdyistä, oli seuraava ydinkoe Bikinin atollilla kesä-heinäkuussa 1946 tehty Operaatio Crossroads.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b http://nuclearweaponarchive.org/Usa/Tests/Trinity.html
  2. Thomas & Witts: s. 226-227
  3. a b http://www.cddc.vt.edu/host/atomic/trinity/trinity1.html
  4. Thomas & Witts: s. 229
  5. Popp & Pleticha: s. 382
  6. Thomas & Witts: s. 227
  7. Popp & Pleticha: s. 384
  8. a b http://www.history.com/topics/trinity-test
  9. Thomas & Witts: s. 234
  10. Thomas & Witts: s. 230
  11. Popp & Pleticha: s. 385
  12. http://www.atomicvetkin.com/crossroads.html
  • Trinity

http://nuclearweaponarchive.org/Usa/Tests/Trinity.html (Viitattu 23.8. 2013)

  • The Trinity Test — History.com Articles, Video, Pictures and Facts

http://www.history.com/topics/trinity-test (Viitattu 23.8. 2013)

  • Trinity Atomic Web Site

http://www.cddc.vt.edu/host/atomic/trinity/trinity1.html (Viitattu 23.8. 2013)

  • Gordon Thomas & Max Morgan Witts: Enola Gay - Pommikone Hiroshiman yllä. Wsoy, 1981. Suom. Antti Nuuttila. ISBN 951-0-10695-X.
  • Popp, Georg & Pleticha, Heinrich: Miljoona Vuotta - Viisi Sekuntia (Wir leben seit fünf sekunden, alk. saks. 1958, Arena-Verlag. Würzburg, Länsi-Saksa), Wsoy 1962, suom. Aarno Peromies (kappaleita/lukukohtia: Trinityssä Hämärtää, s. 382 - Los Alamosin Arvoitus s. 447)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]