Trinity (ydinkoe)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

33°40′38″N, 106°28′31″W

Trinityn koeräjäytyksen tuottama tulipallo 10 sekunnin kuluttuu räjähdyksestä, alkaa muuttua sienipilveksi.

Trinity (suomeksi Kolminaisuus) oli peitenimi Yhdysvaltain tekemälle maailman ensimmäiselle ydinkokeelle. Koealue oli New Mexicon osavaltion Alamogordon lähellä. Aikalaukaisumekanismi räjäytti Nagasaki-tyypin ydinlatauksen "Härvelin" 16. kesäkuuta 1945 kello 5:30. Plutoniumlataus oli sijoitettu 30 metriä korkean terästornin huippuun. Räjähdyksen voima vastasi 21 miljoonaa kiloa TNT-räjähdysainetta. Ydinkoe aiheutti sokaisevan valoilmiön, tulipallon, paineaallon ja maanjäristyksen. Kukaan ei kuollut tai vamamutunut koeräjäytyksen takia. Räjähdys haihdutti melkein koko koetornin ja kaivoi maahan kraaterin. Lasittunutta kiveä löytyi kraaterista kokeen jälkeen. Kokeen paineaalto tuntui 100 km pässä ja valo näkyi yli 200 km päähän[1]. Radioaktiivinen laskeuma räjähdyspaikasta koilliseen. Eräässä 50 km päässä olevassa paikassa karjalle tuli betasäteilyn aiheuttamia polttamia.

Pommi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman ensimmäinen ydinpommi "The Gadget", "Härveli" kokoamisvaiheessa.

Kokeessa räjäytettiin Fat Man -tyyppinen Mark 3 -fissiopommi. Sen räjähtävänä materiaalina oli plutoniumia. Siitä oli tehty ontto pallo. Pallon ympärillä olevat räjähdysainekiilat puristivat plutoniumin kriittiseen kokoon. Niinpä ketjureaktio alkoi ja pommi räjähti. Koepommin lempinimi oli Gadget (suom. Härveli).[2]


Koealue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koeräjäytys tapahtui 16. heinäkuuta 1945 New Mexicossa Alamogordon lähellä[2] Alue tunnettiin atomitutkimusprojektin puitteissa nimellä Site S sekä sen lähiseutu, paikallisesti kutsuttuna nimellä Jordana Del Muerte.[3]. Paikka on Jornada del Muerton aavikolla noin 75 km Alamogordosta pohjoiskoilliseen, 56 km Socorrosta kaakkoon, ja 160 km Albuquerquesta etelään, noin 200 km El Pasosta pohjoiseen. Lähellä on Oscuron kylä.

Nimitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimityksen Trinity ("kolminaisuus") alkuperästä liikkuu eri käsityksiä. Erään tiedon mukaan se olisi valittu tarkoituksella huomiota herättämättömäksi, Trinity on yleinen nimi keskilännen paiikoissa. Oppenheimerin mikaan Trinity tulee John Donnen runosta, jonka tämä kirjoitti juuri ennen kuolemaansa, jossa mainitaan jumala. Tämä ei mainitse kolminaisuutta, mutat eräs toinen Donnen runo mainitsee. Oppenheimer piti John Donnen joistain runoista.

Joidenkin mukaan Trinity olis viitannut intiaanien hylkäämään kaivokseen. Eräiden mukaan kolminaisusu olis viitannut kolmeen tekeillä olleeseen atomipommiin[4].


Henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koetta johtivat Manhattan-projektin johtajat, sekä Leslie R. Groves, joka oli armeijan taholta ja vastaten muun muassa rakennustoiminnasta että J. Robert Oppenheimer, joka oli tieteellinen johtaja. Mukana oli myös Grovesin lähin apuri, prikaatikenraali Thomas F. Farrell.[5]

100 tonnin testi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen varsinaista ydinkoketta armeija räjäytti kokeeksi 100 tonnia TNT:tä 6.1 metriä korkeassa terästornissa. Lisäksi mukana oli radiaktiivista ainetta.

Jumbo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pommin lähelle sijoitetiin mittalaitteita sisältänyt paksu terässäiliö, "Jumbo". Se säilyi ehjänä räjähdyksessä.

Ongelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokeen toteutus kärsi monista ongelmista, joista kenties vähäisin ei ollut alueella tuolloin vallinneet sääolosuhteet ukkosmyrskyn muodossa.[6] Se uhkasi panna alkuun ketjureaktion ennenaikaisesti, aiheuttamalla pommin elektronisiin virtapiireihin oikosulun. B-29 ilmatilan tarkkailukone jouduttiin vetämään pois tarkkailualueelta, jolloin ei saatu riittävää tietoa sokkiaallosta.[7] Ukkosta oli 14 - 15 heinäkuuta[8] .

Räjäytys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trinityn atomipommokoeräjäytys Alamogordossa. klikkaa animaatio käyntiin.

Tarkkailijat olivat suojassa 15,5 km päässä räjäytyspaikasta[8]. Neljäksi määrätty laukaisu siirrettiin huonon sään takai myöhemmäksi.

Pommi räjäytettiin noin 30 metriä (100 jalkaa) korkean terästornin huipulla automaattisen ajastimen avulla. Kello oli tuolloin 05.29:45 paikallista aikaa.[9]

Yhtäkkiä välähti aurinkoa kirkkaammin. 30 sekunnin kuluttua paineaalto iski. Kuului jylinää[10]. Tulipallon koko oli noin 1,6 kilometriä (1 maili). Räjähdyksessä syntyi ennen näkemättömän voimakas valoilmiö sekä lämpöpulssi. Kuumuus haihdutti teräksisen tornin kokonaisuudessaan.[11] Myös Syntyi 9 metriä leveä, 1,5 m syvä kraateri ja vihreää lasittunutta kiveä, trinitiittiä. radioaktiivisuutta kehittyi. Räjähdyksen voimakkuus oli ennalta arvioituun nähden kaksinkertainen: se oli noin 21 kilotonnia.[12] Ikkunoita särkyi Amarillossa asti[13].


Kommentteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiaan on jäänyt pommin silminnäkijöiden lausumia.

J. R. Oppenheimerin sitaatti Bhagavad-Gitasta lienee tullut kaikkein tunnetuimmaksi tähän tapahtumaan liittyvänä kommenttina. Suomeksi se kuuluu näin: Nyt minusta on tullut Kuolema, maailmojen tuhoaja.[5] Sen sijaan kenraali Groves ennusti tästä räjähdyksestä näin: "Sota on ohi. Yksi taikka kaksi tuollaista kapinetta — ja Japani on saanut tarpeekseen".[14]

Eräs tiedemies kuvaili tapahtumaa kokeen tekemisen jälkeen näin: "Aurinko on sen rinnalla kuin pieni kynttilä".[15] Myös tätä ilmaisua on käytetty: Tuhansia aurinkoja kirkkaampi. Pommin koeräjäytyksen järjestämisen merkittävin syy oli ollut epävarmuus laukaisukoneiston toiminnasta. Imploosion eli imahduksen periaatteen toimimisesta käytännön tasolla, kun ei oltu täyttä varmuutta vielä saatu.

Kun kenraali Leslie Groves saapui ydinkoepaikalle, hän kysyi "Siinäkö kaikki?".


Laskeuma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radioaktiivinen laskeumakoealueen ulkopuoliskolla oli voimakakin Chupadera Mesassa noin 48 km päässä koealueesta. Siellä lehmät sairastuivat säteilysairauteen. Ne saivat polttamia beetasäteilystä ja menettivät karvoja joksikin aikaa. Armeija nouti sairastuneita elämiä maanviljelijöiltä tutkimuksia varten.


Kokeen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ydinkokeen jälkeen lähetettiin tekaistu uutinen alueellisille sanomalehdille, sekä muille uutisvälineille. Siinä kerrottiin täysin valheellisesti muutoin, suuren ammusvarikon räjähdysonnettomuuden sattuneen.[16]

Myös aikaisemmin oli todettu Mark 2 -tyypin Thin Man olevan käyttökelvottoman sotatoimiin. Thin Man oli plutonium-pohjainen tykkityyppinen ase. 9. elokuuta 1945 pudotettiin lentopommituksena samanlainen, Gadget'ia täydellisesti vastaava ase: Fat Man Nagasakiin Japaniin.[12]

Koko maailmassa tehdyistä, oli seuraava ydinkoe Bikinin atollilla kesä-heinäkuussa 1946 tehty Operaatio Crossroads.[17]

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Object location

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Trinity

http://nuclearweaponarchive.org/Usa/Tests/Trinity.html (Viitattu 23.8. 2013)

  • The Trinity Test — History.com Articles, Video, Pictures and Facts

http://www.history.com/topics/trinity-test (Viitattu 23.8. 2013)

  • Trinity Atomic Web Site

http://www.cddc.vt.edu/host/atomic/trinity/trinity1.html (Viitattu 23.8. 2013)

  • Gordon Thomas & Max Morgan Witts: Enola Gay - Pommikone Hiroshiman yllä. Wsoy, 1981. Suom. Antti Nuuttila. ISBN 951-0-10695-X.
  • Popp, Georg & Pleticha, Heinrich: Miljoona Vuotta - Viisi Sekuntia (Wir leben seit fünf sekunden, alk. saks. 1958, Arena-Verlag. Würzburg, Länsi-Saksa), Wsoy 1962, suom. Aarno Peromies (kappaleita/lukukohtia: Trinityssä Hämärtää, s. 382 - Los Alamosin Arvoitus s. 447)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "Ammunition" blast was first test of a A-bomb El Paso Herald-Post, 31 Aug 1957, Sat, Page 34
  2. a b http://nuclearweaponarchive.org/Usa/Tests/Trinity.html
  3. Thomas & Witts: s. 226-227
  4. Tuhansia aurinkoja kirkkaampi, Robert Jungk, WSOY 1957, s 191
  5. a b http://www.cddc.vt.edu/host/atomic/trinity/trinity1.html
  6. Popp & Pleticha: s. 382
  7. Thomas & Witts: s. 227
  8. a b Jungk 1957, s 193
  9. Thomas & Witts: s. 229
  10. Jungk 1957, s 194, s 195
  11. Popp & Pleticha: s. 384
  12. a b http://www.history.com/topics/trinity-test
  13. [1] The Nwe Yorker
  14. Thomas & Witts: s. 230
  15. Popp & Pleticha: s. 385
  16. Thomas & Witts: s. 234
  17. http://www.atomicvetkin.com/crossroads.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]