Trinity (ydinkoe)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Trinityn koeräjäytyksessä 10 sekunnin kuluttua räjähdyksestä tulipallo alkoi muuttua sienipilveksi.

Trinity (suom. kolminaisuus) oli Yhdysvaltojen tekemän historian ensimmäisen ydinkokeen peitenimi. Koe suoritettiin New Mexicon osavaltiossa Alamogordon alueella. Tyypiltään Japanin Nagasakiin pudotetun kaltainen ydinlataus räjäytettiin aikalaukaisumekanismilla 16. heinäkuuta 1945 kello 5.30. Kokeeseen osallistui 425 tiedemiestä sekä teknikkoa.[1]

Plutoniumlataus oli sijoitettu 30 metriä korkean terästornin huippuun. Räjähdyksen voima vastasi 21:tä miljoonaa kiloa TNT-räjähdysainetta. Räjähdystä seurasivat sokaiseva valoilmiö, tulipallo, paineaalto ja maanjäristys. Kukaan ei kuollut tai vammautunut koeräjäytyksessä. Räjähdys haihdutti lähes koko koetornin ja jätti jälkeensä kraatterin, josta löydettiin kokeen jälkeen lasittunutta kiveä. Räjähdyksen paineaalto havaittiin 100 kilometrin päässä. Valoleimahdus näkyi yli 200 kilometrin päähän.[2] Räjähdyspaikasta koilliseen mitattiin radioaktiivinen laskeuma. 50 kilometrin päässä räjähdyksestä karjassa havaittiin beetasäteilyn aiheuttamia palovammoja.

Pommi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman ensimmäinen ydinpommi ”The Gadget”, ”Härveli”, kokoamisvaiheessa.

Kokeessa räjäytettiin Fat Man -tyyppinen Mark 3 -fissiopommi, jonka räjähtävä materiaali oli plutonium. Siitä oli tehty ontto pallo. Vielä sen sisäpuolella oli minimaalisen pieni (n. 1–2 cm) deflektori eli säteilyheijastin. Sen materiaalina olivat beryllium ja polonium. Pallon ympärillä olevat räjähdysainekiilat puristivat plutoniumin kriittiseen kokoon, jolloin ketjureaktio alkoi ja pommi räjähti. Koepommin lempinimi oli Gadget (suom. Härveli).[3]

Mallintavat testit ennen varsinaista ydinkoetta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kriittisen massan saavuttavaa pommin rakennetta kehiteltiin matemaattisten kaavojen mutta myös mallintamisen avulla. Thomas ja Witts kutsuvat kirjassaan erästä mallinnuslaitetta Giljotiiniksi. Tuo laite sisälsi ympyrän muotoisen, onton ja subkriittisen kappaleen fissioituvaa materiaalia. Sen läpi pudotettiin toinen pala vastaavaa fissiiliä materiaalia. Pieneksi, sekunnin kymmenysosien hetkeksi, nämä saavuttivat tarvittavan kriittisyyden. Richard Feynman kuvaili tätä lohikäärmeen härnäämisenä (engl. tickling the dragon's tail).[4]

Paholaisydin, Demon Core[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Demon Core -nimen (suom. Paholaisydin) saanut Fat Man -tyypin pommin räjähdeydin (aluksi lempinimellä Rufus) aiheutti kahden tiedemiehen menehtymisen säteilysairauteen erillisissä tapaturmissa. Nämä olivat historian ensimmäiset rauhan ajan ydinturmien vaatimat ihmisuhrit. Heidän lisäkseen radioaktiiviselle säteilylle altistui muita tutkijoita ja turvamiehiä. Pommiydin muuttui kahdesti vahingossa eli tapaturmaisesti kriittiseksi. Tämä tapahtui ensin elokuun lopulla 1945 surmaten Harry K. Daghlianin[5] ja uudelleen toukokuussa 1946, jolloin Louis A. Slotin menehtyi.[6] Tämä fissiili materiaali oli valmiina, että se voitaisiin sulkea pommin sisään, sekä pudottaa 3. atomipommina Japaniin. Japani kuitenkin antautui, eikä tätä pommia siten enää tarvittu.

Koealue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Gadgetin eli Härvelin äärellä Louis A. Slotin ja Harry K. Daghlian. Heidät surmasi vastaava Mk.3-tyyppinen plutoniuminen pommiydin tästä hieman myöhempänä: tuo sisus saikin nimen Demon Core.

Koeräjäytys tapahtui 16. heinäkuuta 1945 New Mexicossa Alamogordon lähellä[3] Alue tunnettiin atomitutkimusprojektin puitteissa nimellä Site S, ja sen lähiseutu tunnettiin paikallisesti nimellä Jordana Del Muerte.[7]. Paikka on Jornada del Muerton aavikolla noin 75 kilometriä Alamogordosta pohjoiskoilliseen, 56 kilometriä Socorrosta kaakkoon ja 160 kilometriä Albuquerquesta etelään, noin 200 kilometriä El Pasosta pohjoiseen. Lähellä on Oscuron kylä.[8]

Nimitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimityksen Trinity (”kolminaisuus”) alkuperästä liikkuu eri käsityksiä. Erään tiedon mukaan se olisi valittu tarkoituksella huomiota herättämättömäksi. Trinity on yleinen nimi keskilännen paikoissa. Oppenheimerin mukaan Trinity tulee John Donnen runosta, jonka tämä kirjoitti juuri ennen kuolemaansa ja jossa mainitaan jumala.[9] Tämä ei mainitse kolminaisuutta, mutta eräs toinen Donnen runo: "Pyhien Sonetit" mainitsee. Oppenheimer piti John Donnen joistain runoista.[10] Erään tv-dokumentin mukaan Trinity viittasi jollain tapaa Jean Tatlockiin, joka oli Oppenheimerin aiempi rakastettu.[11]

Joidenkin mukaan Trinity olisi viitannut intiaanien hylkäämään kaivokseen. Eräiden mukaan kolminaisuus olisi viitannut kolmeen tekeillä olleeseen atomipommiin.[12] Niin ikään oli itse ilmasta pudotettavan atomipommin varmistusmekanismi kolmitahoinen eli kolminkertainen: ajastin, barometrit sekä tutkasytytin eli lähisytytin.[13]

Henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koetta johtivat Manhattan-projektin johtajat Leslie Groves, joka oli armeijan taholta ja vastasi muun muassa rakennustoiminnasta, ja tieteellinen johtaja J. Robert Oppenheimer. Mukana oli myös Grovesin lähin apuri, prikaatikenraali Thomas F. Farrell.[14]

100 tonnin testi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ydinkokeen jälkeen aluetta tutkittiin lyijyllä vuoratuilla Sherman-panssarivaunuilla.

Ennen varsinaista ydinkoetta armeija räjäytti kokeeksi 100 tonnia TNT:tä 6,1 metriä korkeassa terästornissa. Lisäksi mukana oli radioaktiivista ainetta.

Jumbo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pommin lähelle sijoitettiin mittalaitteita sisältänyt paksu terässäiliö, ”Jumbo”. Se säilyi ehjänä räjähdyksessä.

Ongelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokeen toteutus kärsi monista ongelmista, joista yksi oli alueella tuolloin riehunut ukkosmyrsky,[15] joka uhkasi panna alkuun ketjureaktion ennenaikaisesti aiheuttamalla pommin elektronisiin virtapiireihin oikosulun. Ilmatilan tarkkailukone B-29 jouduttiin vetämään pois tarkkailualueelta, jolloin ei saatu riittävää tietoa šokkiaallosta.[16] Ukkosta oli 14.–15. heinäkuuta[17].

Räjäytys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trinityn atomipommikoeräjäytys Alamogordossa. Klikkaa animaatio käyntiin.

Tarkkailijat olivat suojassa 15,5 kilometrin päässä räjäytyspaikasta[17]. Kello neljäksi määrätty laukaisu siirrettiin huonon sään takia myöhemmäksi. Sääolosuhteet uhkasivat laukaisua, sillä pelättin, että salama sytyttäisi pommin laukaisun sähköiset mekanismit ennenaikaisesti.[16]

Pommi räjäytettiin noin 30 metriä korkean terästornin huipulla automaattisen ajastimen avulla. Kello oli tuolloin 5.29.45 paikallista aikaa.[18]

Yhtäkkiä välähti aurinkoa kirkkaammin. 30 sekunnin kuluttua paineaalto iski. Kuului jylinää.[19] Tulipallon koko oli noin 1,6 kilometriä. Räjähdyksessä syntyi ennennäkemättömän voimakas valoilmiö sekä lämpöpulssi. Yli 10 miljoonan Celsius-asteen lämpötila kehittyi.[13] Kuumuus haihdutti teräksisen tornin kokonaisuudessaan.[20] Lisäksi syntyi 9 metriä leveä ja 1,5 metriä syvä kraatteri ja vihreää lasittunutta kiveä. Trinitiittiä todettiin esiintyneen. Myös radioaktiivisuutta kehittyi. Räjähdyksen voimakkuus oli ennalta arvioituun nähden kaksinkertainen, noin 21 kilotonnia.[21] Ikkunoita särkyi Amarillossa asti[22].

Kommentteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiaan on jäänyt pommin silminnäkijöiden lausumia. J. R. Oppenheimerin sitaatti Bhagavad-Gitasta lienee tullut kaikkein tunnetuimmaksi tähän tapahtumaan liittyvänä kommenttina: Nyt minusta on tullut Kuolema, maailmojen tuhoaja.[14] Sen sijaan kenraali Groves ennusti räjähdyksestä näin: ”Sota on ohi. Yksi taikka kaksi tuollaista kapinetta — ja Japani on saanut tarpeekseen.[23]

Eräs tiedemies kuvaili tapahtumaa kokeen tekemisen jälkeen näin: ”Aurinko on sen rinnalla kuin pieni kynttilä.[24] Myös tätä ilmaisua on käytetty: tuhansia aurinkoja kirkkaampi. Pommin koeräjäytyksen järjestämisen merkittävin syy oli ollut epävarmuus laukaisukoneiston toiminnasta. Osa harjoituspommeista oli pudonnut räjähtämättä eli ”suutareina”.[25] Imploosion eli imahduksen periaatteen toimimisesta käytännön tasolla ei myöskään ollut vielä saatu täyttä varmuutta. Sen oletettiin toimivan kuitenkin noin 20 kilotonnin teholla.[26]

Kun Groves saapui ydinkoepaikalle, hän kysyi: ”Siinäkö kaikki?”lähde?

Laskeuma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trinity-testin koealueen kartta Alamogordossa, New Mexicossa.

Radioaktiivinen laskeuma koealueen ulkopuolella oli voimakkain Chupadera Mesassa noin 48 kilometrin päässä koealueesta. Siellä lehmät sairastuivat säteilysairauteen. Ne saivat polttamia beetasäteilystä ja menettivät karvoja joksikin aikaa. Armeija nouti sairastuneita eläimiä maanviljelijöiltä tutkimuksia varten.lähde? Kokeen jälkeen lyijylevyin vuoratut M4 Sherman -panssarivaunut kävivät tutkimassa koealuetta. Samoin ensimmäiset sinne saapuneet tutkijat eli tieteilijät saapuivat lyijyasustein, kuten suojaviitoin sekä suojakengin.[27]

Kokeen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ydinkokeen jälkeen lähetettiin tekaistu uutinen alueellisille sanomalehdille sekä muille uutisvälineille. Siinä kerrottiin täysin valheellisesti suuren ammusvarikon räjähtäneen.[28]

Myös aikaisemmin oli todettu Mark 2 -tyypin Thin Manin olevan käyttökelvoton sotatoimiin. Thin Man oli plutoniumpohjainen tykkityyppinen ase. 9. elokuuta 1945 pudotettiin lentopommituksena samanlainen, Gadget'ia täydellisesti vastaava ase, Fat Man Nagasakiin, Japaniin.[21]

Seuraava ydinkoe maailmassa oli Bikinin atollilla kesä-heinäkuussa 1946 tehty Operaatio Crossroads.[29] Vuonna 1948 seurasi Operaatio Sandstone.[30] Jo vuonna 1949 venäläiset suorittivat RDS-1:n eli Joe-1:n.[31]

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Trinity

http://nuclearweaponarchive.org/Usa/Tests/Trinity.html (Viitattu 23.8.2013)

  • The Trinity Test – History.com Articles, Video, Pictures and Facts

http://www.history.com/topics/trinity-test (Viitattu 23.8.2013)

  • Trinity Atomic Web Site

http://www.cddc.vt.edu/host/atomic/trinity/trinity1.html (Viitattu 23.8.2013)

  • Gordon Thomas & Max Morgan Witts: Enola Gay – Pommikone Hiroshiman yllä. Wsoy, 1981. Suom. Antti Nuuttila. ISBN 951-0-10695-X.
  • Popp, Georg & Pleticha, Heinrich: Miljoona Vuotta – Viisi Sekuntia (Wir leben seit fünf sekunden, alk. saks. 1958, Arena-Verlag. Würzburg, Länsi-Saksa), Wsoy 1962, suom. Aarno Peromies (kappaleita/lukukohtia: Trinityssä Hämärtää, s. 382 – Los Alamosin Arvoitus s. 447)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Thomas & Witts, 1977/1981: s. 226.
  2. "Ammunition" blast was first test of a A-bomb El Paso Herald-Post, 31 Aug 1957, Sat, Page 34
  3. a b http://nuclearweaponarchive.org/Usa/Tests/Trinity.html
  4. Thomas & Witts, 1976/1981: s. 45 & 49
  5. https://www.atomicheritage.org/profile/harry-daghlian Viitattu 4.8.2018.
  6. https://www.atomicheritage.org/profile/louis-slotin Viitattu 23.7.2018.
  7. Thomas & Witts: s. 226–227
  8. Popp G. & Pleticha H., 1962: s. 382-383.
  9. Iltalehden erikoisteemanumero/IL Historia/Atomipommi, 2015: s. 26.
  10. https://www.newyorker.com/tech/annals-of-technology/the-first-light-of-the-trinity-atomic-test Viitattu 14.2.2022.
  11. https://www.economist.com/obituary/1997/06/05/robert-serber Viitattu 23.7.2018.
  12. Tuhansia aurinkoja kirkkaampi, Robert Jungk, WSOY 1957, s. 191
  13. a b Iltalehden erikoisteemanumero/IL Historia/Atomipommi, 2015: s. 16-17.
  14. a b http://www.cddc.vt.edu/host/atomic/trinity/trinity1.html
  15. Popp & Pleticha: s. 382
  16. a b Thomas & Witts: s. 227
  17. a b Jungk 1957, s. 193
  18. Thomas & Witts: s. 229
  19. Jungk 1957, s. 194, 195
  20. Popp & Pleticha: s. 384
  21. a b http://www.history.com/topics/trinity-test
  22. [1] The New Yorker
  23. Thomas & Witts: s. 230
  24. Popp & Pleticha: s. 385
  25. Thomas & Witts: s. 50
  26. Thomas & Witts: s. 226
  27. Popp, G. & Pleticha, H, 1958/1962: s. 384.
  28. Thomas & Witts: s. 234
  29. http://nuclearweaponarchive.org/Usa/Tests/Crossrd.html Viitattu 23.7.2018.
  30. https://www.radiochemistry.org/history/nuke_tests/sandstone/index.html Viitattu 14.2.2022.
  31. http://nuclearweaponarchive.org/Russia/Sovwpnprog.html Viitattu 14.2.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Trinity (ydinkoe).
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.