Leslie Groves

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Leslie Groves

Leslie Richard Groves (17. elokuuta 189613. heinäkuuta 1970) oli yhdysvaltalainen kenraali, joka valvoi Pentagonin rakennustyötä ja johti ensimmäisten atomipommien rakentamiseen johtanutta Manhattan-projektia toisen maailmansodan aikana.[1] Grovesiin kohdistui huolellinen valinta sekä henkilöprofiilin tutkinta, ennen nimeämistään vetovastuuseen ydintutkimusprojektista.[2] Grovesin apuna toimi varajohtajana Thomas F. Farrell, tuohon suurimittaiseen rakennus- ja tutkimushankkeeseen liittyen. Toinen kenraali Grovesin tärkeä yhteistyökumppani oli Robert Oppenheimer.[3] Ilmavoimien eversti Paul W. Tibbets oli suorassa käskysuhteessa Grovesiin nähden, jonka alaisena hän toimi.

Manhattan Engineer District eli suomeksi, Manhattanin Piiri-insinöörit poiki lukuisan määrän keksintöjä eli patentteja, jotka Leslie Grovesin alaisuudessa hyväksyttiin.

Groves olisi itse halunnut valita Kioton atomipommin ensimmäiseksi maalikohteeksi, mutta Yhdysvaltain sotaministeri Henry L. Stimson esti tämän aikeen. Henry Stimson oli suoranainen ainut esimies kenraali Grovesille, ennen presidentti Franklin D. Rooseveltia.[4] Kioto varjeltui pommituksilta kokonaan – Kokuran tavoin, mutta eri syistä. Syy oli siinä, että atomimaaleiksi valittuja paikkoja ei saanut muutoin lainkaan pommittaa. Kiotoa ei siis pommitettu tavanomaisinkaan asein. Groves halusi ottaa tästä kunnian itselleen.[5]

West Pointin koulutusakatemian käynyt Groves, sai jo varhain lempinimen ”Armeijan paras kasarminrakentaja”.[6] Hän jäi eläkkeelle kenraaliluutnanttina.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. IL-Historia, 2015: s. 24
  2. Thomas, G. & Witts, M.M., 1977/1981: s. 18–20
  3. IL-Historia, 2015: s. 23
  4. Thomas, G. & Witts, M.M., 1977/1981: s. 18
  5. IL-Historia, 2015: s.31
  6. Thomas, G. & Witts, M.M., 1977/1981: s. 19
  • Thomas, Gordon & Witts, Max Morgan: Enola Gay – Pommikone Hiroshiman yllä. Wsoy, 1981. Suom. Nuuttila, Antti. Alkuteos englanniksi 1977. ISBN 951-0-10695-X.
  • Iltalehden erikoisteemanumero: IL-Historia/Atomipommi, Alma-Media, Helsinki, 2015. 68-s. (s.23-25 & 31-32)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]