Leslie Groves

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Leslie Groves

Leslie Richard Groves (17. elokuuta 189613. heinäkuuta 1970) oli yhdysvaltalainen kenraali, joka valvoi Pentagonin rakennustyötä ja johti ensimmäisten atomipommien rakentamiseen johtanutta Manhattan-projektia toisen maailmansodan aikana.[1] Grovesiin kohdistui huolellinen valinta sekä henkilöprofiilin tutkinta, ennen nimeämistään vetovastuuseen ydintutkimusprojektista.[2] Grovesin apuna toimi varajohtajana Thomas F. Farrell, tuohon suurimittaiseen rakennus- ja tutkimushankkeeseen liittyen. Toinen kenraali Grovesin tärkeä yhteistyökumppani oli Robert Oppenheimer.[3] Ilmavoimien eversti Paul W. Tibbets oli suorassa käskysuhteessa Grovesiin nähden, jonka alaisena hän toimi.

Manhattan-projekti poiki lukuisan määrän keksintöjä eli patentteja, jotka Leslie Grovesin alaisuudessa hyväksyttiin.

Groves olisi itse halunnut valita Kioton atomipommin ensimmäiseksi maalikohteeksi, mutta Yhdysvaltain sotaministeri Henry L. Stimson esti tämän aikeen.[4] Henry Stimson oli suoranainen ainut esimies kenraali Grovesille, ennen presidentti Franklin D. Rooseveltia.[5] Kioto varjeltui pommituksilta kokonaan – Kokuran tavoin, mutta eri syistä. Syy oli siinä, että atomimaaleiksi valittuja paikkoja ei saanut muutoin lainkaan pommittaa. Kiotoa ei siis pommitettu tavanomaisinkaan asein. Groves halusi ottaa tästä kunnian itselleen.[6]

West Pointin koulutusakatemian käynyt Groves, sai jo varhain lempinimen ”Armeijan paras kasarminrakentaja”.[7] Hän jäi eläkkeelle kenraaliluutnanttina.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. IL-Historia, 2015: s. 24
  2. Thomas & Witts, 1976/1981: s. 18–20
  3. IL-Historia, 2015: s. 23
  4. Thomas & Witts, 1976/1981: s. 180-183
  5. Thomas & Witts, 1976/1981: s. 18
  6. IL-Historia, 2015: s.31
  7. Thomas & Witts, 1976/1981: s. 19
  • Thomas, Gordon & Witts, Max Morgan: Enola Gay – Pommikone Hiroshiman yllä. Wsoy, 1981. Suom. Nuuttila, Antti. Alkuteos englanniksi 1976. ISBN 951-0-10695-X.
  • Iltalehden erikoisteemanumero: IL-Historia/Atomipommi, Alma Media Suomi Oy, Helsinki, 2015. 68-s. (s.23-25 & 31-32)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]