Tornitalot Suomessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helsingin Kalasataman uutta keskusta maaliskuussa 2020. Keskellä Suomen korkein talo Majakka ja sen vieressä rakenteilla Loisto

Suomessa tornitaloiksi luokitellaan vähintään 12-kerroksiset tai yli 35 metriä korkeat rakennukset.[1] Vuonna 2005 tornitaloja oli Suomessa noin 50.[2]

Korkein on Helsingin Kalasatamaan marraskuussa 2019 valmistunut 35-kerroksinen Majakka, jonka korkeus on 134 metriä.[3] Se on Suomen ensimmäinen pilvenpiirtäjä kun kriteerinä on yli 100 metrin korkeus. Samaan Redi-kokonaisuuteen on suunniteltu muitakin yli 100-metrisiä taloja. Niistä tällä hetkellä rakenteilla on Loisto, joka on valmistuttuaan 124 m korkea.[4]

Toiseksi korkein valmistuneista taloista on Tampereelle 2014 valmistunut Hotelli Torni Tampere, jonka korkeus on 88,5 m[5]. Suomen kolmanneksi korkein tornitalo on vuonna 2006 Helsingin Vuosaareen valmistunut Cirrus eli Vuosaaren tornitalo, jossa on 26 kerrosta ja korkeutta 87,5 metriä.[2]

Suomalaisia tornitaloja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornitalot tulevaisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen toiseksi korkein tornitalo, Hotelli Torni Tampere.

Helsinki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornitalot ovat olleet toistaiseksi harvinaisia suomalaisessa maisemassa, mutta niitä on jo noussut ja suunnitteilla on lisää eritoten Helsinkiin. Merellisen siluetin varjelemiseksi kantakaupunkiinkin saa rakentaa enimmillään 16 kerrosta.[6] Helsingin Keski-Pasilaan suunnitellaan muun muassa 156-metristä tornitaloa, joka olisi valmistuttuaan Suomen korkein pilvenpiirtäjä.[7]

Suomenlinnan maailmanperintöalueen läheisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa 2012 Nelonen uutisoi Suomenlinnan merilinnoituksen aseman Unescon maailmanperintöluettelossa ja Helsingin rannoille suunniteltujen suurien rakennushankkeiden joutumisesta törmäyskurssille.[8] Esimerkiksi Hernesaari kuuluu Suomenlinnan niin sanottuun puskurivyöhykkeeseen eli suoja-alueeseen.[9] Unescon maailmanperintökeskuksen mukaan muun muassa puskurivyöhykkeelle tai sen läheisyyteen suunnitellut minipilvenpiirtäjät saattavat olla ristiriidassa maailmanperintöarvojen kanssa. Suomen valtio ja Helsingin kaupunki olivat anoneet puskurivyöhykkeen pienentämistä, mutta maailmanperintökomitea ei ollut arvioinnin jälkeen suostunut siihen.[8][10][11]

Tampere[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen rautatieaseman läheisyyteen on rakenteilla rautatien päälle sijoittuva kansi, jolle rakennetaan uusi monitoimiareena sekä ryhmä tornitaloja. Korkein rakennuksista on 30-kerroksinen ja noin 100 metriä korkea.[12] Myös muualle keskustaan ja esimerkiksi Hervantaan on suunnitteilla tornitalohankkeita.

Espoo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoon Keilaniemeen suunnitellaan neljää tornitaloa, joista korkeimmasta on tulossa 40-kerroksinen. 127-metrinen rakennus olisi valmistuessaan eräs Suomen korkeimmista asuinrakennuksista.[7]

Kuopio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion rautatieaseman seudulle rakennetaan matkakeskusta, Kuopion Porttia, mikä tulee käsittämään kolme eri tornitaloa. Tällä hetkellä valmis A-vaiheen tornitalo on korkeudeltaan 16 kerrosta, ja korkein, B-vaiheen tornitalo tulee olemaan korkeudeltaan 17 kerrosta. Lisäksi Savilahteen on noussut harjakorkeuteen 16-kerroksinen tornitalo, ja Kuopionlahdelle suunnitellaan 22-kerroksista kongressihotellia.[13][14][15]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ylä-Anttila, Kimmo & Moisala, Antti: ”1. Korkea rakentaminen”, Korkean rakentamisen selvitys Tampereen keskusta-alueella, s. 8–9. Tampere: Tampereen kaupunki, 30.10.2012. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 6.9.2020).
  2. a b Saarinen, Sirkka: Suomessa tornitalo-statuksen saa yli 12-kerroksella. Betoni-lehti, 2005, nro 4, s. 46 ja 47. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 16.2.2012.
  3. a b Hakkarainen, Kaisa: Slanginimet hylättiin: Suomen korkeimmasta asuintornista tulee Majakka Helsingin Sanomat. 11.4.2015. Viitattu 1.5.2020.
  4. a b Helsingin REDIn Loisto srv.fi. Viitattu 1.5.2020.
  5. Suomen korkein hotelli nousee harjakorkeuteensa Tampereella; HS 10.11.2013
  6. Kaupunkirakenteen saumakohtiin sovitetaan tornitaloja; Helsingin Uutiset, 24.11.2011
  7. a b Eloranta, Ville: Suomen uudet tornitalot rikkovat korkeusennätyksiä – nykyiset tornit jäävät alle sadan metrin Helsingin Sanomat. 27.2.2015. Viitattu 8.4.2015.
  8. a b Lempinen, Tommi: Suomenlinnan suojavyöhyke uhkaa useita Helsingin rakennusprojekteja 17.10.2012. Nelosen uutiset. Viitattu 18.10.2012.
  9. Fortress of Suomenlinna - Map of the inscribed property (pdf) (Kartta Suomenlinnan maailmanperintöalueesta ja puskurivyöhykkeestä) whc.unesco.org. Viitattu 18.10.2012. (englanniksi)
  10. Decisions adopted by the World Heritage Committee at its 36th session (Saint-Petersburg, 2012) (sivu 219) (pdf) (Päätös) 2012. Unesco. Viitattu 18.10.2012. (englanniksi)
  11. Addendum: Evaluations of Nominations of Cultural and Mixed Properties to the World Heritage List – ICOMOS Report for the World Heritage Committee 36th ordinary session, Saint Petersburg, June - July 2012 (sivu 58) (pdf) (Arviointi) 2012. Unesco. Viitattu 18.10.2012. (englanniksi)
  12. Huovinen, Jorma: Tampereen Kansi tuo keskustaan 100 metrin korkeuteen kohoavan kolossin – 30 kerroksellaan keskustan korkein rakennus. Aamulehti, 8.12.2018. Artikkelin verkkoversio Viitattu 26.1.2019.
  13. Marita Tiihonen: Kuopion uuteen matkakeskukseen tulee kaupungin korkein tornitalo savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 8.5.2020.
  14. Jerri Koskinen: Siniset sävyt tuovat uutta ilmettä – Viestikadun kampuksen Tornitalon on tarkoitus saavuttaa täysi korkeus helmikuussa savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 8.5.2020.
  15. 22-kerroksinen hotelli, aukioita ja taidelukio: katso, miten Kuopionlahden ilmettä aiotaan muuttaa Yle Uutiset. Viitattu 8.5.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.