Tornitalot Suomessa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen korkein tornitalo on vuonna 2014 valmistunut 88,5 metriä korkea Hotelli Torni Tampere.

Suomessa tornitaloiksi luokitellaan yli 12-kerroksiset rakennukset. Vuonna 2005 tornitaloja oli Suomessa noin 50.[1] Korkein on Tampereelle 2014 valmistunut Hotelli Torni Tampere, jonka korkeus on 88,5 m[2]. Suomen toiseksi korkein rakennus on vuonna 2006 Helsingin Vuosaareen valmistunut Cirrus eli Vuosaaren tornitalo, jossa on 26 kerrosta ja korkeutta 87,5 metriä.[1] Helsinkiin on rakenteilla tai suunnitteilla vielä korkeampiakin rakennuksia. SRV rakentaa Helsingin Kalasatamaan Redi-tornitaloalueen, jonka korkein rakennus tulee olemaan 131,7 metriä korkea.[3]

Suomalaisia tornitaloja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornitalot tulevaisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornitalot ovat olleet toistaiseksi harvinaisia suomalaisessa maisemassa, mutta niitä on jo noussut ja suunnitteilla on lisää eritoten Helsinkiin. Merellisen siluetin varjelemiseksi kantakaupunkiinkin saa rakentaa enimmillään 16 kerrosta.[4] Helsingin Keski-Pasilaan suunnitellaan muun muassa 156-metristä tornitaloa.[5]

Suomenlinnan maailmanperintöalueen läheisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa 2012 Nelonen uutisoi Suomenlinnan merilinnoituksen aseman Unescon maailmanperintöluettelossa ja Helsingin rannoille suunniteltujen suurien rakennushankkeiden joutumisesta törmäyskurssille.[6] Esimerkiksi Hernesaari kuuluu Suomenlinnan niin sanottuun puskurivyöhykkeeseen eli suoja-alueeseen.[7] Unescon maailmanperintökeskuksen mukaan muun muassa puskurivyöhykkeelle tai sen läheisyyteen suunnitellut minipilvenpiirtäjät saattavat olla ristiriidassa maailmanperintöarvojen kanssa. Suomen valtio ja Helsingin kaupunki olivat anoneet puskurivyöhykkeen pienentämistä, mutta maailmanperintökomitea ei ollut arvioinnin jälkeen suostunut siihen.[6][8][9]

Tampere[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen rautatieaseman läheisyyteen on rakenteilla rautatien päälle sijoittuva kansi, jolle rakennetaan uusi monitoimiareena sekä ryhmä tornitaloja. Korkein rakennuksista on 30-kerroksinen ja noin 100 metriä korkea.[10] Myös muualle keskustaan ja esimerkiksi Hervantaan on suunnitteilla tornitalohankkeita.

Espoo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoon Keilaniemeen suunnitellaan neljää tornitaloa, joista korkeimmasta on tulossa 40-kerroksinen. 127-metrinen rakennus olisi valmistuessaan eräs Suomen korkeimmista asuinrakennuksista.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Saarinen, Sirkka: Suomessa tornitalo-statuksen saa yli 12-kerroksella. Betoni-lehti, 2005, nro 4, s. 46 ja 47. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 16.2.2012.
  2. Suomen korkein hotelli nousee harjakorkeuteensa Tampereella; HS 10.11.2013
  3. REDI.fi sivusto SRV Rakennus Oy.
  4. Kaupunkirakenteen saumakohtiin sovitetaan tornitaloja; Helsingin Uutiset, 24.11.2011
  5. a b Eloranta, Ville: Suomen uudet tornitalot rikkovat korkeusennätyksiä – nykyiset tornit jäävät alle sadan metrin Helsingin Sanomat. 27.2.2015. Viitattu 8.4.2015.
  6. a b Lempinen, Tommi: Suomenlinnan suojavyöhyke uhkaa useita Helsingin rakennusprojekteja 17.10.2012. Nelosen uutiset. Viitattu 18.10.2012.
  7. Fortress of Suomenlinna - Map of the inscribed property (pdf) (Kartta Suomenlinnan maailmanperintöalueesta ja puskurivyöhykkeestä) whc.unesco.org. Viitattu 18.10.2012. (englanniksi)
  8. Decisions adopted by the World Heritage Committee at its 36th session (Saint-Petersburg, 2012) (sivu 219) (pdf) (Päätös) 2012. Unesco. Viitattu 18.10.2012. (englanniksi)
  9. Addendum: Evaluations of Nominations of Cultural and Mixed Properties to the World Heritage List – ICOMOS Report for the World Heritage Committee 36th ordinary session, Saint Petersburg, June - July 2012 (sivu 58) (pdf) (Arviointi) 2012. Unesco. Viitattu 18.10.2012. (englanniksi)
  10. Huovinen, Jorma: Tampereen Kansi tuo keskustaan 100 metrin korkeuteen kohoavan kolossin – 30 kerroksellaan keskustan korkein rakennus. Aamulehti, 8.12.2018. Artikkelin verkkoversio Viitattu 26.1.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.