Panorama Tower

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Artikkeli väittää tornin kahdesta matalammasta sivusta yhtäaikaa korkeudeksi seitsemän kerrosta ja kahdeksan kerrosta.
Panorama Tower
Panorama Towerin toimistotorni marraskuussa 2008.
Panorama Towerin toimistotorni marraskuussa 2008.
Tiedot
Sijainti Espoo
Rakennettu 2006–2008
Käyttötarkoitus toimisto- ja liikerakennus
Tila valmis
Yritykset
Arkkitehti Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy
Urakoitsija Tyl Leppävaara, jonka muodostivat Skanska ja NCC
Omistaja Varma
Tekniset tiedot
Kerroksia 17
Kustannukset 54 milj. euroa
Korkeus
Antenni 84,9[1] m
Kattokorkeus 73 m
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Panorama Tower (aiemmin Signaali Headquarters -hanke) on tornitalo Espoon Leppävaarassa osoitteessa Hevosenkenkä 3. Se on Espoon kolmanneksi korkein tornitalo ja Suomen kolmanneksi korkein toimistotorni Fortumin pääkonttorin ja Itäkeskuksen maamerkin jälkeen. Rakennus on kolmilohkoinen toimistorakennus, jossa talot ovat kiinni toisissaan.[2] Toimistotalon lohkoista kaksi on seitsemänkerroksisia ja torniosa seitsemäntoistakerroksinen.

Rakennuksen tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennuksen omistaa Varma ja sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy. Panorama Towerin kokonaisala on 23 600 m2, josta toimistotilaa on noin 16 100 m2 ja liiketilaa 1600 m2.[3] C-talo 4000 m2, B-talo 3900 m2 ja A-talo 8200 m2. Vuokrattavien tilojen koko on 100 – 1850 m2. Rakennuksen tilavuus on noin 90 000 m3[4]. Toimistotilat on suunniteltu niin että ne voidaan tehdä käyttäjän toiveiden mukaan joko koppi-, avo- tai kombikonttoreiksi[5]. Lisäksi kunkin toimistokerroksen 550 neliötä voi jakaa tarvittaessa kahdelle eri käyttäjälle[4].

B ja C-taloissa on 8 kerrosta ja ne ovat 42 metriä korkeita[1] A-talossa on 17 kerrosta ja se on 73 metriä korkea[6]. Rakennuksen katutaso ja tornitalon 3 ensimmäistä kerrosta on varattu liike- ja palvelutiloiksi[7]. Kerrokset 4-16 on toimistotiloja. Ylimmässä kerroksessa sijaitsee vuokrattava edustussauna ja IV -konehuone[1]. 17.kerros on ainoastaan pieni porrashuoneen osa minkä päällä on helikoptereille tarkoitettu leijuntataso. Kerros on rakennettu niin, että se näyttää kokonaiselta kerrokselta. Rakennuksen alla on 1200 neliön kellari jossa on sosiaali- ja varastotiloja[1].

Panorama Towerin pysäköintitilat sijaitsevat viereisessä pysäköintitalossa, jossa on 480 katettua autopaikkaa[4].

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päärakennesuunnittelija Pöyry Civil laati rakennuksen perustus- ja runkorakenteista 3D –virtuaalirakennuksen johon koko rakennesuunnittelu pohjautui. Ensimmäiset luonnokset tornista piirrettiin joulukuussa 2003, mutta tämän jälkeen projekti keskeytyi vuodeksi. Keväällä 2006 hankkeelle saatiin rakennuttamispäätös[7].

Rakentaminen aloitettiin huhtikuussa 2006. Skanskan ja NCC:n muodostama työyhteenliittymä "Tyl Leppävaara" toteutti toimistotalo Panorama Towerin Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varmalle.[8] Rakennuksen kokonaishinta oli noin 54 miljoonaa euroa[9].

Teräksen kustannustekijöistä ja rakennuksen palonkesto-luokkavaatimuksista johtuen 3D-rakennemalliin valittiin luonnosvaiheessa runkomateriaaliksi betoni, joka myöhemmin vaihtui teräkseksi. Rakennuksen pilari-palkkirunko on teräsrakenteinen, jäykistävät runkorakenteet ovat betonia ja kevytrakenteiset julkisivut ovat suurelta osin lasia.[10] Teräspalkki ja -pilarijärjestelmä kannattelee itsensä ja koko rakennuksen painoa[11]. Julkisivut on tehty Ruukin julkisivuelementeistä, joissa on käytetty ulkopinnassa joko Liberta-pintakasettia tai tiililankkuverhousta, tai lasialumiiniseinäelementtejä[12].

Perustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panorama Towerin työmaa huhtikuussa 2006
Panorama Tower maaliskuussa 2008. Kuvan vasemmassa reunassa Kehä I

Tornin alapuolella oleva kallioperusta on hyvin rikkonaista ja tästä syystä terästankoankkurit piti ankkuroida aina 15 metrin syvyyteen asti alun perin suunnitellun kuuden metrin sijasta[9][4]. Peruskallioon on ulotettu 40 millimetrin läpimittaiset vetotangot, jotka on jännitetty 80 tonnin voimalla[5].

Kauppakeskus Sellosta pysäköintitaloon menevä tunneli menee rakennuksen C-osan alta, minkä vuoksi siellä ei ole kellaria. Rakennuksen alitse kulkee myös Sellon huoltotunneli[5]. Tunneleiden rakenteisiin oli rakennusvaiheessa ennakoitu rakenteita, joiden päältä pystyttiin myöhemmin rakentamaan[7]. Rakennuksessa on tunnelin kohdalla pitemmät pilarivälit kuin muualla ylimpään kerrokseen asti.

Runko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennuksen runko on asennettu torninostureilla, julkisivu osin autonosturilla. Autonosturi ja tontin ahtaus ovat syynä siihen, että julkisivua tehtiin yhdellä sivulla paikoin 3-4 kerrosta kerrallaan[4]. Työmaalla käytettiin kahta torninosturia joista toinen oli korkeimmillaan yli 90 metriä korkea ja puomin pituus 55 metriä. Nosturin suuren korkeuden vuoksi sille jouduttiin erikseen hakemaan lentoestelupa ilmailulaitokselta[11].

Jäykistävät seinät on tehty paikalla valaen ja ne ovat pystysuunnassa jälkijännitettyjä rakenteita[5]. Tornitalossa kahdeksannen kerroksen jälkeen on käytetty seinäelementtejä.

Julkisivujen erikoisuus on niiden valaiseminen vaihtuvavärisillä LED:eillä[5].

Hissit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennuksen porrashuoneet ja hissikuilut tehtiin paikalla valaen 9. kerrokseen asti ja jälkijännitettiin kallioon[4]. Hissit ovat konehuoneettomia KONE MonoSpace -hissejä, joiden nopeudet ovat 2,5 m/s. Ikkunallisiin hisseihin asennettiin Suomessa harvinaisena lisänä jäähdytys. Lisäksi yksi hissi on toteutettu niin, että palomiehet voivat käyttää sitä tulipalon aikana[6].

Panorama Tower valmistui huhtikuussa 2008[13].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d Panorama Tower. (PDF) (Esite) Varma. Arkistoitu 25.5.2014. Viitattu 24.5.2014.
  2. ↑ Panorama Tower käynnistyy. Tapiola-lehti, 2006, nro helmikuu, s. 10. Oy Quality International QI Ltd Ab. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 24.5.2014.
  3. ↑ Teklan mallikilpailu 2009: Tietoja kilpailukohteista: Panorama Tower (Internet Archivessa, tallennettu 23.9.2009) Tekla. Arkistoitu 23.9.2009. Viitattu 24.5.2014.
  4. ↑ a b c d e f terasnyrkki.fi[vanhentunut linkki], Panorama tekee vaikutuksen.
  5. ↑ a b c d e rakennustieto.fi[vanhentunut linkki], Panorama Tower nousee 73 metrin korkuiseksi.
  6. ↑ a b kone.com (Arkistoitu – Internet Archive), Panorama Tower.
  7. ↑ a b c projektiuutiset.fi (Arkistoitu – Internet Archive), Panorama Tower ja Selloparkki.
  8. ↑ Panorama Tower. (Internet Archivessa, tallennettu 30.11.2010) Skanska. Arkistoitu 30.11.2010. Viitattu 24.5.2014.
  9. ↑ a b rakennuslehti.fi, Kumppanuuden edut näkyvät Panorama Towerin työmaalla.
  10. ↑ Panorama Tower. Tekla. Viitattu 24.5.2014.
  11. ↑ a b taloforum.fi
  12. ↑ terasnyrkki.fi[vanhentunut linkki], Panorama tekee vaikutuksen 2.
  13. ↑ Panorama Tower (Arkistoitu – Internet Archive), Kotisivut.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Panorama_Tower&oldid=22244617”