Ero sivun ”Uusgotiikka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
→Uusgotiikka Suomessa: poikkeuksellisesta merkittävyydestä ei näkynyt merkkejä |
p →Uusgotiikka Suomessa: piste |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
==Uusgotiikka Suomessa== |
==Uusgotiikka Suomessa== |
||
Suomalaista uusgotiikkaa edustavat muun muassa [[Georg Theodor von Chiewitz]]in [[Helsinki|Helsingin]] [[Ritarihuone]] (1861) sekä [[Carl Axel Setterberg]]in [[Vaasan hovioikeus|Vaasan hovioikeuden talo]] (1861) ja [[Vaasan kirkko|kirkko]] (1867).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Taiteen Pikkujättiläinen | Vuosi =1995 | Luku = | Sivu =772 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 951-0-16447-X }}</ref> Erityisesti uusgotiikka näkyykin lukuisissa kirkoissa. Sitä sovellettiin muussakin rakentamisessa, kuten Kolkanniemen pappilassa Saarijärvellä<ref>[http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=364 Museovirasto: Kolkanniemen pappila.] Viitattu 28.12.2010.</ref> |
Suomalaista uusgotiikkaa edustavat muun muassa [[Georg Theodor von Chiewitz]]in [[Helsinki|Helsingin]] [[Ritarihuone]] (1861) sekä [[Carl Axel Setterberg]]in [[Vaasan hovioikeus|Vaasan hovioikeuden talo]] (1861) ja [[Vaasan kirkko|kirkko]] (1867).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Taiteen Pikkujättiläinen | Vuosi =1995 | Luku = | Sivu =772 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 951-0-16447-X }}</ref> Erityisesti uusgotiikka näkyykin lukuisissa kirkoissa. Sitä sovellettiin muussakin rakentamisessa, kuten Kolkanniemen pappilassa Saarijärvellä<ref>[http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=364 Museovirasto: Kolkanniemen pappila.] Viitattu 28.12.2010.</ref>. |
||
Suomen [[Rakennushallitus|Yleisten rakennusten intendentinkonttorissa]] alettiin kiinnostua uusgotiikasta 1820-luvulla, jolloin tyyliä käytettiin joidenkin kellotapuleiden suunnitteluun. Ensimmäinen merkittävä työ uusgotiikan saralla tehtiin, kun [[Carl Ludvig Engel]] suunnitteli [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkon]] korjaustyöt ja uuden torninhuipun vuoden [[1827]] suurpalon jälkeen. |
Suomen [[Rakennushallitus|Yleisten rakennusten intendentinkonttorissa]] alettiin kiinnostua uusgotiikasta 1820-luvulla, jolloin tyyliä käytettiin joidenkin kellotapuleiden suunnitteluun. Ensimmäinen merkittävä työ uusgotiikan saralla tehtiin, kun [[Carl Ludvig Engel]] suunnitteli [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkon]] korjaustyöt ja uuden torninhuipun vuoden [[1827]] suurpalon jälkeen. |
||
Versio 28. joulukuuta 2010 kello 03.28
Uusgotiikka eli neogotiikka on arkkitehtuurin ja sisustustaiteen suuntaus, joka kuuluu 1800-luvun kertaustyyleihin. Se yritti elvyttää myöhäiskeskiaikaisen gotiikan mukailemalla sen muotoja. Uusgotiikan juuret ovat lähinnä Englannissa, ja se kukoisti 1800-luvun loppupuolella. Se syntyi 1700-luvulla muun muassa rokokoon aikaan. Kirkkoarkkitehtuurissa se ilmeni vasta 1800-luvulla.
Uusgotiikka Suomessa
Suomalaista uusgotiikkaa edustavat muun muassa Georg Theodor von Chiewitzin Helsingin Ritarihuone (1861) sekä Carl Axel Setterbergin Vaasan hovioikeuden talo (1861) ja kirkko (1867).[1] Erityisesti uusgotiikka näkyykin lukuisissa kirkoissa. Sitä sovellettiin muussakin rakentamisessa, kuten Kolkanniemen pappilassa Saarijärvellä[2].
Suomen Yleisten rakennusten intendentinkonttorissa alettiin kiinnostua uusgotiikasta 1820-luvulla, jolloin tyyliä käytettiin joidenkin kellotapuleiden suunnitteluun. Ensimmäinen merkittävä työ uusgotiikan saralla tehtiin, kun Carl Ludvig Engel suunnitteli Turun tuomiokirkon korjaustyöt ja uuden torninhuipun vuoden 1827 suurpalon jälkeen.
Uusgotiikka löi itsensä läpi Engelin seuraajan Ernst Lohrmannin intendenttikaudella 1841 - 1865 hänen suunnittelemiensa kirkkojen myötä. Tällöin hän suunnitteli uusgotiikasta myös kiinnostuneen arkkitehti A.F. Granstedtin kanssa Kerimäen puukirkkoa, jossa näkyy myös empiretyyli. Granstedtiä epäilytti suuren kirkon rakentaminen, mutta hän suostui kuitenkin, erityiskorvausta vastaan. Näin suuria kirkkoja ei kuitenkaan haluttu rakentaa useampia.
Merkittäviä uusgoottilaisten kirkkojen suunnittelijoita olivat Lohrmannin lisäksi muun muassa Georg Theodor von Chiewitz, Carl Axel Setterberg, Carl Albert Edelfelt, Frans Sjöstörm, Jac. Ahrenberg, Karl Öhman ja Josef Stenbäck.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Taiteen Pikkujättiläinen, s. 772. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X.
- ↑ Museovirasto: Kolkanniemen pappila. Viitattu 28.12.2010.
| 1000–1300: | Ottolainen taide ● Romaaninen tyyli ● Gotiikka |
|---|---|
| 1400-luku: | Renessanssi |
| 1500-luku: | Manierismi |
| 1600-luku: | Barokki |
| 1700-luku: | Rokokoo ● Klassismi ● Romantiikka |
| 1800-luku: | Kansallisromantiikka ● Düsseldorfin koulukunta ● Hudson River -koulukunta ● Prerafaeliitit ● Estetismi ● Arts and crafts ● Naturalismi ● Realismi ● Impressionismi ● Postimpressionismi ● Akateeminen taide ● Piktorialismi ● Primitivismi ● Symbolismi ● Uusbarokki ● Uusgotiikka ● Uusklassismi ● Uusrenessanssi ● Jugend |