Ero sivun ”Matti Klinge” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 129: | Rivi 129: | ||
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Itämeren maailma | Selite=(Östersjövärlden.) 1. laitos 1984. Uudistettu ja laajennettu laitos | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-1-22254-5}} |
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Itämeren maailma | Selite=(Östersjövärlden.) 1. laitos 1984. Uudistettu ja laajennettu laitos | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-1-22254-5}} |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Napoleonin varjo: Euroopan ja Suomen murros 1795–1815 | Selite=Merkkivuosi 1809: kansakuntaa rakentamaan -hanke | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-1-23238-4}} |
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Napoleonin varjo: Euroopan ja Suomen murros 1795–1815 | Selite=Merkkivuosi 1809: kansakuntaa rakentamaan -hanke | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-1-23238-4}} |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Suomalainen ja eurooppalainen menneisyys: Historiankirjoitus ja historiakulttuuri keisariaikana | Selite= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=SKS | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-222-208-4}} |
|||
=== Muiden kanssa kirjoitetut historiateokset === |
=== Muiden kanssa kirjoitetut historiateokset === |
Versio 19. syyskuuta 2010 kello 14.45
Matti Klinge | |
---|---|
Matti Klinge lokakuussa 2008 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 31. elokuuta 1936 Helsinki |
Kansalaisuus | Suomi |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Helsingin yliopisto |
Instituutti | Helsingin yliopisto |
Tutkimusalue | historia |
Tunnetut työt |
Ylioppilaskunnan historia (1967–68) Helsingin yliopisto 1640–1990 (1987–90) Suomen Kansallisbiografia (päätoimittaja, 2003–07) |
Matti Klinge (s. 31. elokuuta 1936 Helsinki) on historiantutkija ja filosofian tohtori, joka toimi Helsingin yliopiston historian ruotsinkielisen professuurin viranhaltijana vuosina 1975–2001 sekä Pariisin yliopiston Suomen kirjallisuuden ja kulttuurin vierailevana professorina vuosina 1970–1972. Hänet tunnetaan kirjallisesti tuotteliaana aate-, sivistys- ja kulttuurihistorian tutkijana sekä aktiivisena ja näkyvänä yhteiskunnallisena keskustelijana.
Klingen tieteelliset päätyöt ovat kaksi Helsingin yliopiston historiaan liittyvää teossarjaa, neliosainen Ylioppilaskunnan historia ja kolmiosainen Helsingin yliopisto 1640–1990. Hänen huomattavimpiin töihinsä sisältyy myös kymmenosaisen Suomen kansallisbiografian päätoimittaminen. Hänen omin julkaisumuotonsa ovat kuitenkin olleet lyhyistä historiallisista esseistä koostuvat kokoelmat. Tutkijana Klinge edustaa ranskalaista traditiota, johon kuuluvat vapaamuotoinen esseistiikka ja vakiintuneiden historiallisten tulkintojen rohkea kyseenalaistaminen, ja joka poikkeaa suomalaisen historiankirjoituksen saksalaistyyppistä lähdetutkimusta edustavasta valtavirrasta.[1]
Klingellä on näkyvä asema sekä suomalaisessa tiedeyhteisössä että kotimaisessa kansalaisyhteiskunnassa. Julkisuudessa hän on tullut tunnetuksi ”rohkeista kannanotoistaan ja tietoisen urbaanista olemuksestaan sekä poleemisesta, kansakuntaa kasvattamaan pyrkivästä asenteestaan”.[2] Eläkkeelle jäätyään hän on kirjoittanut julkista päiväkirjaa, jota on ilmestynyt kirjamuodossa yksitoista osaa.
Historioitsija
Klinge väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1967 väitöskirjalla Kansalaismielen synty. Hän toimi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan historiantutkijana 1960–1968 ja kirjoitti Ylioppilaskunnan historian osat I–IV. Yliopistohistoria sekä kansallisuusaate kuuluvat Klingen uran keskeisiin tutkimuskohteisiin, ja hän palasi samoihin aiheisiin muun muassa yliopistohistoriikissä Helsingin yliopisto 1917–1990 (1990). Hän työskenteli myös Suomen akatemian humanistisen toimikunnan tutkijana 1968–1970 ja 1972–1975 sekä Suomen kirjallisuuden ja kulttuurin vierailevana professorina Pariisissa 1970–1972 ennen valintaansa Helsingin yliopiston historian ruotsinkieliseksi professoriksi 1975. Tästä virasta Klinge jäi eläkkeelle 2001 toimittuaan 1990-luvulla joitakin vuosia myös historian laitoksen esimiehenä.
Matti Klinge osallistui Paasikivi-seuran perustamiseen vuonna 1958. Vuosina 1985−1986 Klinge kokosi ja toimitti yhdessä professori Yrjö Blomstedtin kanssa presidentti Juho Kusti Paasikiven päiväkirjat kahtena niteenä vuosilta 1944−1956.
Klinge tunnetaan historioitsijana kenties parhaiten suurelle yleisölle tarkoitetuista yleisesityksistä. Niitä ovat muun muassa seitsemälletoista kielelle käännetty Katsaus Suomen historiaan (1977), Suomen valtiollista symboliikkaa tarkasteleva Suomen sinivalkoiset värit (1981) sekä Itämeren alueen historiaa luotaavat Muinaisuutemme merivallat (1983) ja Itämeren maailma (1994). Klingen teokset ovat saaneet useita palkintoja, kuten tiedonjulkistamispalkinnon 1976 ja Tieto-Finlandian kunniamaininnan 1991 kirjasta Kuningatar Kristiina – aikamme eurooppalainen (julkaistu vuonna 1990 yhdessä Maria-Liisa Nevalan, Laura Kolben ja Päivi Setälän kanssa).
Kulttuurivaikuttaja
Matti Klinge tunnetaan aktiivisena ja näkyvänä kulttuurikeskustelijana. Hän on julkaissut vuodesta 1999 lähtien päiväkirjasarjaa, joka on saavuttanut huomiota. Vuosina 1982 ja 1988 Klinge toimi tasavallan presidentin valitsijamiehenä. Hän on toiminut myös Suomen Tiedeseuran puheenjohtajana ja toiminut presidentin neuvonantajana kunniamerkki- ja arvonimiasioissa.
Klinge oli vuonna 1958 yksi Paasikivi-seuran perustajista.
Luottamustehtäviä ja tunnustuksia
Matti Klinge on toiminut lukuisissa luottamustehtävissä suomalaisessa tiede- ja historiamaailmassa. Tieteellisistä ansioistaan hän on saanut Suomen Leijonan ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikuntien 1. luokan komentajamerkit, useita korkeita ulkomaisia kunniamerkkejä sekä kaksi kunniatohtoriutta. Hänelle on myös myönnetty lukuisia tieteellisiä palkintoja.
Helsingin yliopisto on vuodesta 1996 jakanut vuosittaista Matti Klinge -stipendiä. Stipendi on väitöskirjan tekijälle suunnattu vuoden mittainen tutkimusapuraha. Väitöskirjan tulee käsitellä joko Helsingin yliopiston asemaa, historiaa tai yhteiskunnallista merkitystä tai yleisesti yliopistoja tai yliopistokysymystä.[3]
Eteläsuomalaisessa Osakunnassa Klinge on toiminut muun muassa kuraattorina ja inspehtorina.
Luottamustehtäviä
- Tieteellisen kirjallisuuden käännöslautakunnan jäsen 1963–, puheenjohtaja 1984–1989
- Valvojan toimituskunnan jäsen 1963–1968
- Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien hallituksen jäsen 1978–1992
- Niilo Helanderin säätiön hallituksen jäsen 1978–
- Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjallisen neuvottelukunnan jäsen 1978–, puheenjohtaja 1989–2001
- Valtion arvonimilautakunnan jäsen 1982–2006
- Mika Waltari -muistomerkkivaltuuskunnan puheenjohtaja 1982–1985
- Suomen Valtiokalenterin toimituskunnan jäsen 1985–
- Suomen Ranskan-instituutin säätiön hallituksen puheenjohtaja 1985–1993
- Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston hallituksen jäsen 1987–1998
- Helsingin kaupungin historialautakunnan puheenjohtaja 1990–
- Suomen 1700-luvun tutkimuksen seuran puheenjohtaja 2001–2003
- Suomen Tiedeseuran puheenjohtaja 2004–
- Suomen Tiedeakatemiain valtuuskunnan puheenjohtaja 2005–
Palkintoja
- Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 1976
- Eesti Üliopilaste Seltsin palkinto 1986
- Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston palkinto 1986
- Lauri Jäntin säätiön palkinto 1988 (osuudesta Helsingin yliopiston historia -sarjan kirjoitustyössä)
- Ruotsin Akatemian palkinto 1989
- Helsingin yliopiston J. V. Snellman -palkinto, 1990
- Tieto-Finlandian kunniamaininta 1991 (teoksesta Kuningatar Kristiina – aikansa eurooppalainen)
- Urho Kekkonen -tunnustuspalkinto 1996
- Svenska Litteratursällskapetin Forskning och vitterhet –mitali, 1998
- Sanomalehdistön kunniamitali, 1999
- Helsingin kaupungin tiedepalkinto 2000
- Suomen Tiedeseuran E. J. Nyström -palkinto, 2000
- Suomen Kulttuurirahaston mitali, 2003
- Svenska Litteratursällskapetin palkinto, 2005
- Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto 2007
Arvonimiä ja kunniamerkkejä
- Filosofian kunniatohtori, Uppsalan yliopisto, 1989
- Filosofian kunniatohtori, Greifswaldin yliopisto, 2006
- Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan komentaja, 2008
- Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan komentaja, 1990
- Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajiston merkki purppuranauhassa, 2001
- Ruotsin Pohjantähden ritarikunnan komentaja
- Ranskan Kunnialegioonan ritari, 1996
Tuotanto
Itsenäiset historiateokset
- Kansalaismielen synty (väitöskirja, Otava 1967)
- Ylioppilaskunnan historia I–IV (WSOY 1967–1968, laajennettu versio HYY ja Gaudeamus 1978)
- Mannerheim. Kuvaelämäkerta. (Otava 1968)
- Ylioppilastalo (HYY 1970)
- Vihan veljistä valtiososialismiin: Yhteiskunnallisia ja kansallisia näkemyksiä 1910- ja 1920-luvuilta. Taskutieto 100. Porvoo Helsinki: WSOY, 1972. ISBN 951-0-00678-5.
- Bernadotten ja Leninin välissä: Tutkielmia kansallisista aiheista. Taskutieto 128. Porvoo Helsinki: WSOY, 1975. ISBN 951-0-06881-0.
- Blick på Finlands historia (suom. Otava 1977)
- Suomen sinivalkoiset värit: Kansallisten ja muidenkin symbolien vaiheista ja merkityksestä. Helsingissä: Otava, 1999. ISBN 951-1-15314-5.
- Kaksi Suomea. Helsingissä: Otava, 1982. ISBN 951-1-07011-8.
- Runebergs två fosterland (Söderström 1983)
- Muinaisuutemme merivallat: Kuvitettu historiallinen luonnos. Helsingissä: Otava, 1983. ISBN 951-1-07858-5.
- Professoreita (Otava 1984)
- Otavan suuri maailmanhistoria XIV: Porvariston nousu (Otava 1985)
- Kulttuurista: Kansalaispuheenvuoroja. Helsinki: Gaudeamus, 1986. ISBN 951-662-405-7.
- Senaatintorin sanoma: Tutkielmia suuriruhtinaskunnan ajalta. Helsingissä: Otava, 1986. ISBN 951-1-09060-7.
- Från lojalism till rysshat (Söderström 1987)
- Mikä mies Porthan oli? (SKS 1989)
- Let us be Finns (Otava 1990)
- Kuningatar Kristiina: Aikansa eurooppalainen. Helsingissä: Otava, 1990. ISBN 951-1-11402-6.
- Romanus sum: Kirjoituksia Euroopasta. Helsingissä: Otava, 1991. ISBN 951-1-11665-7.
- Euroopassa, Pietarissa. Helsingissä: Otava, 1993. ISBN 951-1-12650-4.
- The Finnish Tradition (SKS 1993)
- Mesimarja, myytti, Mannerheim: Tutkielmia ja puheenvuoroja. Artikkelit julkaistu pääosin sanoma- ja aikakauslehdissä 1988–1993. Helsingissä: Otava, 1994. ISBN 951-1-13300-4.
- Kävelyllä Pariisissa: Matkoja ja kirjoja. Helsingissä: Otava, 1995. ISBN 951-1-13668-2.
- Keisarin Suomi. (Kejsartiden.) Suomennos: Marketta Klinge. Espoo: Schildt, 1997. ISBN 951-50-0682-1.
- Klinge, Matti: Kaukana ja kotona. (Krig, kvinnor, konst.) Suomennos: Marketta Klinge. Espoo: Schildt, 1997. ISBN 951-50-0874-3.
- Idylli ja uhka: Topeliuksen aatteita ja politiikkaa. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22952-0.
- Katsaus Suomen historiaan. 5. uudistettu painos. Helsingissä: Otava, 2001. ISBN 951-1-17274-3.
- Suomi Euroopassa. Pohjautuu teokseen Katsaus Suomen historiaan. Helsingissä: Otava, 2003. ISBN 951-1-18341-9.
- Poliittinen Runeberg. Käsikirjoituksesta suomentanut Marketta Klinge. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29086-6.
- Iisalmen ruhtinaskunta. Modernin projekti sukuverkostojen periferiassa (SKS 2006)
- Itämeren maailma. (Östersjövärlden.) 1. laitos 1984. Uudistettu ja laajennettu laitos. Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-22254-5.
- Napoleonin varjo: Euroopan ja Suomen murros 1795–1815. Merkkivuosi 1809: kansakuntaa rakentamaan -hanke. Helsingissä: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23238-4.
- Suomalainen ja eurooppalainen menneisyys: Historiankirjoitus ja historiakulttuuri keisariaikana. SKS, 2010. ISBN 978-952-222-208-4.
Muiden kanssa kirjoitetut historiateokset
- Ylioppilaslehti (Maunu Harmon kanssa, Gaudeamus 1983)
- Maisemia Suomesta (Aimo Reitalan kanssa, Otava 1987)
- Helsingin yliopisto 1640–1990, osa I: Kuninkaallinen Turun akatemia 1640–1808 (Rainer Knapasin, Anto Leikolan ja John Strömbergin kanssa, Otava 1987)
- Helsingin yliopisto 1640–1990, osa II: Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto 1808–1917 (Rainer Knapasin, Anto Leikolan ja John Strömbergin kanssa, Valtion painatuskeskus 1989)
- Helsingin yliopisto 1640–1990, osa III: Helsingin yliopisto 1917–1990 (Rainer Knapasin, Anto Leikolan ja John Strömbergin kanssa, Otava 1990)
- Kuningatar Kristiina – aikansa eurooppalainen (Päivi Setälän, Maria-Liisa Nevalan ja Laura Kolben kanssa, Otava 1990)
- Suomen ylioppilas (Laura Kolben kanssa, Otava 1991)
- Klinge, Matti & Kolbe, Laura: Helsinki, Itämeren tytär: Lyhyt historia. Uudistettu laitos. Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21812-8.
Päiväkirjat
- Päiväkirjastani: Fin de siecle 1999. Otava, 1999. ISBN 951-1-16341-8.
- Eurooppaa: Päiväkirjastani 1999–2000. Otava, 2000. ISBN 951-1-16929-7.
- Luen ja matkustan: Päiväkirjastani 2000–2001. Otava, 2001. ISBN 951-1-17512-2.
- Humanistin iltapäivä: Päiväkirjastani 2001–2002. Otava, 2002. ISBN 951-1-18272-2.
- Kirjoitan muistiin: Päiväkirjastani 2002–2003. Otava, 2003. ISBN 951-1-18879-8.
- Teetä ja suurmiehiä: Päiväkirjastani 2003–2004. Otava, 2004. ISBN 951-1-19747-9.
- Rooma, Moskova, Sesenheim: Päiväkirjastani 2004–2005. Otava, 2005. ISBN 951-1-20487-4.
- Miksi?: Päiväkirjastani 2005–2006. Otava, 2006. ISBN 951-1-21331-8.
- Savo, rajat, papukaija: Päiväkirjastani 2006–2007. Otava, 2007. ISBN 978-951-1-22105-0.
- Nainen kävi parvekkeella: Päiväkirjastani 2007–2008. Otava, 2008. ISBN 978-951-1-23047-2.
- Onko omaisuus varkautta?: Päiväkirjastani 2008–2009. Siltala, 2009. ISBN 978-952-234-024-5.