Suomen kansallisbiografia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen kansallisbiografia 1–10
5. osan kansi.
5. osan kansi.
Kirjailija Matti Klinge (päätoim.)
Kansitaiteilija Heikki Kalliomaa
Genre elämäkerrasto
Kustantaja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Julkaistu 2003–2008
Sivumäärä 9519
ISBN 978-951-746-441-3
Sarja: Studia biographica
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Suomen kansallisbiografia on suurteossarja sekä internetissä julkaistava sähköinen henkilötietopankki, joka sisältää elämäkerrallisia artikkeleita Suomeen liittyvistä merkittävistä suvuista ja henkilöistä.[1] Suomen kansallisbiografia (1–10) ilmestyi vuosina 2003–2007. Se käsittää kirjamuodossa kymmenen osaa ja hakemiston, yhteensä yli 9 500 sivua.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallisbiografia on noin kaksi kertaa laajempi kuin sen edeltäjä, 1920- ja 1930-luvulla julkaistu viisiosainen Kansallinen elämäkerrasto, josta ilmestyi vuonna 1955 uudistettu yksiosainen laitos Suomen elämäkerrasto. Kansallisbiografia sisältää noin 6 000 elämäkertaa, joista 250 on sukuartikkeleita. Esitellyistä henkilöistä noin neljännes on Ruotsin vallan ajalta, suunnilleen saman verran autonomian ajalta ja osapuilleen puolet itsenäisen Suomen kaudelta. Heistä 13 prosenttia on naisia.

Teoksessa on noin 2 500 kulttuurivaikuttajaa ja yli 1 000 talouselämän vaikuttajaa. Mukaan on otettu perinteisten suurmiesten ja -naisten ohella ajankuvan kannalta muitakin mielenkiintoisia henkilöitä, myös rikollisia, kapinallisia ja toisinajattelijoita. Käsite ”kansallinen” on ymmärretty niin laajasti kuin suinkin, eikä kaikilta esitellyiltä ulkomaalaisilta ole edellytetty suomalaista syntyperää tai täkäläistä työuraa. Esiteltyjen henkilöiden joukossa on myös joitakin sellaisia henkilöhahmoja, jotka ovat esiintyneet esimerkiksi kirjallisuudessa ja taiteessa ja joiden esittely ei perustu varsinaiseen henkilöhistoriaan: esimerkiksi pyhimys Pyhä Anna, legendahahmo Lalli sekä kansanrunouden hahmot Annikainen, Väinämöinen, Lemminkäinen ja Lemminkäisen äiti.

Verkkojulkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallisbiografia-verkkojulkaisu sisältää samat pienoiselämäkerrat kuin kirjasarja, mutta verkkoartikkeleissa on laajemmat matrikkelitiedot. Verkkoartikkeleita päivitetään tarpeen mukaan, ja julkaisun täydentämisestä lähinnä temaattisina kokonaisuuksina vastaa Kansallisbiografia II -hanke. Teemakokonaisuuksista ensimmäinen, Moninainen Suomi, julkaistiin 2010.[2] Kaikki Kansallisbiografian verkkojulkaisun artikkelit ovat täysin vapaasti luettavissa yli 120:ssä eri julkisessa kirjastossa, muun muassa yli sadan kunnan ja kaupungin kirjastoissa sekä yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kirjastoissa.[3] Osa artikkeleista on kokonaan vapaasti luettavissa.[4]

Toimitus ja kirjoittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjasarja perustuu Suomen Historiallisen Seuran Kansallisbiografia-hankkeeseen (1993–2001), joka oli suurin kansallinen historiahanke kautta aikojen. Sen toimituskuntaa johti professori Matti Klinge ja kolmea aikakausikohtaista toimitusta dosentti Anneli Mäkelä-Alitalo (Ruotsin vallan aika), dosentti Markku Tyynilä (suuriruhtinaskunnan aika) ja dosentti Martti Häikiö (tasavallan aika). Kaikkiaan kirjoittajia on yli 700. Teossarjan ulkoasusta vastaa graafikko Heikki Kalliomaa.

Julkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opetusministeriö on vastannut henkilökunnan sekä sähköisten julkaisujen kuluista, ja myös useat rahastot ovat tukeneet projektia. Koska aineistoa kertyi runsaasti, siirtyivät Kansallisbiografian tietokannan ylläpito, kehittäminen ja julkaiseminen vuonna 2002 Suomen Historialliselta Seuralta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle.[5] Sen yhteyteen perustettiin erityinen Biografiakeskus, jonka tehtävänä on tuottaa biografista tutkimustietoa ja julkaista sitä sekä sähköisessä muodossa että kirjoina.

Osin rinnakkain Kansallisbiografian kanssa julkaistiin vuosina 2008–2011 ruotsinkielinen teos Biografiskt lexikon för Finland (BLF), joka keskittyy suomenruotsalaisuuden kannalta keskeisiin henkilöihin. Pääosa BLF:n artikkeleista on käännetty Kansallisbiografiasta, mutta myös Kansallisbiografiaan on käännetty jonkin verran BLF:n alkuperäisartikkeleita. Kaikki BLF:n artikkelit ovat vapaasti luettavissa teoksen verkkosivulla.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kansallisbiografia-projekti. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. Kansallisbiografia II. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. Hinnasto ja ohjeet. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. Vapaasti luettavat artikkelit. Kansallisbiografia.
  5. Selén, Kari: Eero Aakusta Hugo Östermaniin. Tieteessä tapahtuu, 2008, nro 2, s. 44. Artikkelin verkkoversio.
  6. BLF – Biografiskt lexikon för Finland.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]