Kansallinen elämäkerrasto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kansallinen elämäkerrasto
Kirjailija Kaarlo Blomstedt y.m.
Kieli suomi
Genre henkilöhistoria
Kustantaja WSOY
Julkaistu 1927, 1929, 1930, 1932, 1934
Sivumäärä 607, 563, 544, 580, 731 (3025)
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Kansallinen elämäkerrasto on WSOY:n vuosien 1927 ja 1934 välisenä aikana julkaisema viisiosainen elämäkertateossarja, jonka lyhennetty ja uudistettu laitos Suomen elämäkerrasto ilmestyi Ilmari Heikinheimon toimittamana parikymmentä vuotta myöhemmin, 1955.[1][2]

Teossarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elämäkerraston toimituskuntaan kuuluivat Kaarlo Blomstedt, Kustavi Grotenfelt, J. W. Ruuth, Martti Ruuth, Gunnar Suolahti, Väinö Voionmaa, Yrjö Karilas, Gabriel Rein ja Ragnar Rosén. Viidennessä ja viimeisessä osassa toimituskunta toteaa myös, viitaten teossarjan pyrkimykseen olla "uusi" Biografinen Nimikirja, E. G. Palménin jo 1915 tekemän alustavan luettelon merkityksen, vaikka Palmén ei ehtinyt osallistua elämäkerraston toimittamiseen. Toimitustyön aikana kuolivat myös Kustavi Grotenfelt ja J.W. Ruuth (toimittajina vain ensimmäisessä osassa) sekä Gunnar Suolahti juuri ennen viimeisen osan ilmestymistä (toimittaja myös siinä osassa). Gabriel Rein tuli toimituskuntaan teossarjan toisesta osasta lähtien.[3]

Elämäkertakuvausten laatijoita oli kussakin teossarjaosassa noin sata. Jokaisessa osassa on kirjoittajien luettelo ja "Oikaisuja"-osio. Viidennessä osassa sellainen on myös koskien koko teossarjaa, samoin kuin toimituskunnan lyhyt sivun mittainen katsaus elämäkerraston toimittamiseen. Joitakin elämäkertoja on otettu teokseen Biografisesta Nimikirjasta, mutta tarkistettuina. Osa elämäkertojen yhteydessä olevista kuvista on saatu Kansallismuseon kokoelmista.[2][3]

Teossarjan kaksipalstaiset elämäkerrat ovat lyhimmillään vajaan sivun, pisimmillään usean sivun mittaisia. Kunkin elämäkerran kirjoittaja on merkitty tekstin loppuun, samoin kuin mahdollisesti käytettyjä lähteitä. Kaikista teksteistä lähteitä ei kuitenkaan ole esitetty. Henkilön nimi, ammatti tai vastaava ja syntymätiedot ovat elämäkertatekstin alussa ja mahdolliset puolison tiedot lopussa, lasten nimiä ei esitetä. Elämäkerroissa ei ole myöskään erillisiä julkaisuluetteloita, mutta julkaisujen tietoja esitetään tekstien yhteydessä. Useissa elämäkerroissa on kuva, mutta ei kaikissa. Henkilöistä on myös koko sivun värillisiä muotokuvia. Henkilöiden elämäkertojen ohella teossarjassa on lyhyitä sukujen esittelyjä.[3] Kaikkien ennen vuotta 1809 syntyneiden henkilöiden nimet esitetään suomalaisessa asussa, esimerkiksi Yrjö Maunu Sprengtporten eikä Georg Magnus Sprengtporten.[1]

Ensimmäinen osa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teossarjan vuonna 1927 julkaistu ensimmäinen osa kattaa elämäkerrat A-alkuisista sukunimistä E-alkuisiin sukunimiin, ensimmäinen henkilö on Ruotsin ja Suomen kuningas Aadolf Fredrik ja viimeinen David Emanuel Daniel Europaeus.[2]

Toinen osa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisessa vuonna 1929 julkaistussa teoksessa esitetään elämäkerrat F-alkuisista sukunimistä I-alkuisiin, ensimmäisenä on Fabritius-suvun esittely ja viimeisenä Santeri Ivalo.[4]

Kolmas osa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmannessa vuonna 1930 julkaistussa teoksessa esitetään elämäkerrat J-alkuisista sukunimistä Malmivaaraan, ensimmäisenä on Jaakko Henrikinpoika (Hästesko) ja viimeisenä Wilhelmi Malmivaara.[5]

Neljäs osa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljännessä vuonna 1932 julkaistussa teoksessa esitetään elämäkerrat Malmström-sukunimistä R-alkuisiin sukunimiin, ensimmäisenä on Karl Robert Malmströmin elämäkerta ja viimeisenä Oskar Ernst Viktor Rönnbäckin.[6]

Viides osa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viidennessä ja viimeisessä vuonna 1934 julkaistussa teossarjan osassa esitetään elämäkerrat Saari-sukunimestä Ö-alkuisiin, ensimmäisenä on Kaarlo Saari ja viimeisenä Pehr Edvard Östring.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Heikinheimo, Ilmari (toim.): Suomen elämäkerrasto, s. 855. Helsinki: WSOY, 1955.
  2. a b c Kaarlo Blomstedt, Kustavi Grotenfelt, J. W. Ruuth, Martti Ruuth, Gunnar Suolahti, Väinö Voionmaa, Yrjö Karilas, Ragnar Rosén (toim.): Kansallinen elämäkerrasto. I osa. A–E., s. 607. Porvoo: WSOY, 1927.
  3. a b c d Kaarlo Blomstedt, Gabriel Rein, Martti Ruuth, Gunnar Suolahti, Väinö Voionmaa, Yrjö Karilas, Ragnar Rosén (toim.): Kansallinen elämäkerrasto. V osa. Saari–Ö., s. 731. Porvoo: WSOY, 1934.
  4. Kaarlo Blomstedt, Gabriel Rein, Martti Ruuth, Gunnar Suolahti, Väinö Voionmaa, Yrjö Karilas, Ragnar Rosén (toim.): Kansallinen elämäkerrasto. II osa. F–I., s. 563. Porvoo: WSOY, 1929.
  5. Kaarlo Blomstedt, Gabriel Rein, Martti Ruuth, Gunnar Suolahti, Väinö Voionmaa, Yrjö Karilas, Ragnar Rosén (toim.): Kansallinen elämäkerrasto. III osa. J–Malmivaara., s. 544. Porvoo: WSOY, 1930.
  6. Kaarlo Blomstedt, Gabriel Rein, Martti Ruuth, Gunnar Suolahti, Väinö Voionmaa, Yrjö Karilas, Ragnar Rosén (toim.): Kansallinen elämäkerrasto. IV osa. Malmström–R., s. 580. Porvoo: WSOY, 1932.