Ilmari Heikinheimo
Aatto Ilmari Heikinheimo (vuoteen 1906 Heikel; 8. marraskuuta 1891 Tornio – 7. maaliskuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuudentutkija ja toimittaja.
Heikinheimon vanhemmat olivat ylimetsänhoitaja Johan Henrik Heikel (1843–1917) ja tämän toinen puoliso Sally Armida Thauvón. Hänen veljensä oli jääkärikenraalimajuri Aarne Heikinheimo.[1] Ilmari Heikinheimo pääsi ylioppilaaksi 1910 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1914, maisteriksi 1923 ja lisensiaatiksi 1933. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1934 tutkielmalla, joka käsitteli K. A. Gottlundia.[2][3]
Heikinheimo oli Suomen Sotilas -lehden päätoimittajana 1919–1922, Werner Söderström Oy:n kirjallisuusosaston virkailijana 1922–1924, Porvoon naisopiston suomen kielen ja historian opettajana 1924–1928 ja Jyväskylän opettajaseminaarin suomen kielen lehtorina 1928–1933. Yleisradiossa hän oli esitelmäpäällikkönä 1933–1934 ja ohjelmapäällikkönä 1934–1945. Tämän jälkeen Heikinheimo oli Alfred Kordelinin säätiön asiamiehenä 1946–1951, Suomen akatemian va. sihteerinä 1948 sekä Helsingin opettajakorkeakoulussa suomen kielen ja historian lehtorina vuodesta 1948 sekä vararehtorina vuodesta 1951.[2]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Auringossa: Nuoren väen kesäkirja. Kirjoittaneet Valtteri Santala ja Ilmari Heikinheimo. Edistysseurojen kustannus, Helsinki 1921.
- Piirteitä Gottlundin Otavan syntyhistoriasta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1930.
- Yötä ja aamua: Piirteitä suomalaisuuden historiasta. Porvoo 1932.
- Kaarle Aksel Gottlund: Elämä ja toiminta 1: Ensimmäinen työkausi. Väitöskirja. Porvoo 1933.
- Radio tekijänä maamme henkisessä elämässä. Eripainos Valvoja-Aika n:o 3, 1942. Helsinki 1942.
- K. Merikoski: Voimia ja vastavoimia. Elämäkerrallisen johdannon kirjoittanut Ilmari Heikinheimo. Valistus 1953.
- Historian opetus. Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun opetusoppeja 3. WSOY 1955.
- Suomen elämäkerrasto: 2584 Suomen historian merkkihenkilöä elämäkerroin ja kuvin. Toimittanut ja kirjoittanut Ilmari Heikinheimo. WSOY 1955.
- Auroin, miekoin, miettehin: Kansakoulun historian oppikirja. Kirjoittaneet Lauri Santamäki ja Ilmari Heikinheimo, piirrokset Aarne Nopsanen. WSOY 1963. (5. painos 1972.)
Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ludvig Nordström: Päivä elämää: Hieman arkipäivän demokratiaa. (Alkuteos En dag av mitt liv.) Tammi 1943.
- Åse Gruda Skard: Lapsia arkielämässä. (Alkuteos Barn i vardagslivet.) Ruotsinkielisestä painoksesta suomentaneet Toini ja Ilmari Heikinheimo. Tammi 1945. (2. painos 1951.)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Aikalaiskirja 1934, s. 187 (s.v. Aarne Heikinheimo).
- ↑ a b Kuka kukin on 1954, s. 187.
- ↑ Johan Henrik Heikel. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899.
| ||||||||||||||
