Lauri Santamäki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lauri Santamäki (30. elokuuta 1907 Tampere3. toukokuuta 1991 Tampere) oli suomalainen kansakoulunopettaja, kunnallisneuvos ja Tampereen kunnallispolitiikkaa sotien jälkeen hallinneen aseveliakselin toinen johtohenkilö kaupunginjohtaja Erkki Lindforsin ohella. [1]

Kokoomusta edustanut Santamäki toimi Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Hän valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1930 ja toimi kansakoulunopettajana Ruskossa vuosina 1930–1931 ja Kemissä vuosina 1931–1933 sekä Tampereen kaupungin kansakouluissa vuodesta 1933.[2]

Santamäki oli opiskeluaikanaan mukana seminaarissa toimineessa Karjala-seurassa jonka muita tunnettuja jäseniä olivat Lauri Pihkala ja tuleva Teknillisen Korkeakoulun professori Ohto Oksala. Ryhmä julkaisi vuonna 1930 opetuksen tulevaisuutta Suomessa käsitelleen manifestin Suur-Suomen koulu jossa vastutettiin kaksikielisyyttä, internationalismia ja pasifismia.[3] Julkaisuun kirjoittamassaan kansakoulun historianopetusta käsittelevässä laajassa ja sävyltään vahvasti aitosuomalaisessa artikkelissa Santamäki vähätteli Ruotsin vaikutusta Suomen historiaan. Hän esitti, että Suomen heimot muodostuivat vasta tulevan Suomen alueella eivätkä siirtyneet sinne valmiina yhteisöinä, jolloin kulttuuri muodostui täysin suomalaiseksi. Santamäen mielestä suomalaiset joutuivat kauppamatkoillaan Keski-Euroopassa kosketuksiin kristinuskon kanssa ja ristiretket Suomeen olivat ruotsalaisten luoma myytti.[4]

1950-luvulla Santamäki oli keskeisesti vaikuttamassa Yhteiskunnallisen korkeakoulun siirtymiseen Helsingistä Tampereelle.[5] Hän teki myös aloitteen Suomen koulumuseon perustamiseksi ja vastasi pääosin itse museon toteutuksesta. Museo avattiin Tammelan koulun kellarikerroksessa vuonna 1960.[6]

Santamäki keksi Näsinneulan nimenlähde?.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Auroin, miekoin, miettehin : Kansakoulun historian oppikirja ; kirj. Lauri Santamäki, Ilmari Heikinheimo ; piirrokset Aarne Nopsanen. WSOY 1963, 3. painos 1966, 5. painos 1972
  • Elettiinpä ennenkin : Kansakoulun historian esivalmistuskurssi. WSOY 1968
  • Pirkanmaan lukemisto : tietokirja ja lukemisto Pirkanmaan kouluihin ja koteihin. Pirkanmaan maakuntaliiton julkaisuja 23. Tampere 1970, näköispainos Pirkanmaan liitto, Tampere 2007
  • Demokratian kahdet kasvot. Aamulehti, Tampere 1974
  • Koulu ajan vaihteluissa : Suomen koulumuseon opas. Tampereen kaupungin museolautakunnan julkaisuja 3. Tampere 1974
  • Pirkanmaa ; kuvat Jussi Jäppinen ; teksti Martti Helin, Sakari Keravuori, Lauri Santamäki ; ruotsinkiel. käännös Aino Ahonen, englanninkiel. ja saksankiel. käännös Ilkka Rekiaro, venäjänkiel, käännös Natalija Turunen. Gummerus 1983
  • Näin syntyi Särkänniemi. Särkänniemi Oy, Tampere 1988

Toimitustöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tampereen teatterin aikamerkkejä 1904-1979 ; julkaisutoimikunta Lauri Santamäki (puh.joht.) ym. Tampereen teatteri, Tampere 1979
  • Eino Jutikkala : Tampereen historia 3, Vuodesta 1905 vuoteen 1945 ; historiatoimikunta Lauri Santamäki ym. Tampereen kaupunki, Tampere 1979
  • Viljo Rasila : Tampereen historia 2, 1840-luvulta vuoteen 1905 ; historiatoimikunta Lauri Santamäki ym. Tampereen kaupunki, Tampere 1984
  • Kyösti Kiuasmaa : Tieteen päivistä kesäyliopistoon : Tampereen korkeakouluyhdistys 1955-1985 ; julk. Tampereen korkeakouluyhdistys ; historiatoimikunta Lauri Santamäki ym. ; kansi ja piirrokset Martti Helin. Tampereen yliopisto, Tampere 1985
  • Viljo Rasila : Tampereen historia 4, Vuodesta 1944 vuoteen 1990 ; historiatoimikunta Lauri Santamäki ym. Tampereen kaupunki, Tampere 1992

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuolleita : Kunnallisneuvos Lauri Santamäki, Helsingin Sanomat 20.5.1991
  2. Jyväskylän seminaari 1863–1937 (matrikkeli), s. 450.
  3. Oula Silvennoinen,Aapo Roselius,Marko Tikka : Suomalaiset fasistit, WSOY 2016 (Google kirjat linkki)
  4. Hannu Syväoja: Kansakoulu, suomalaisten kasvattaja, s. 200. Jyväskylä: PS-kustannus, 2004. ISBN 951-451-100-2.
  5. Esko Rekola: Viran puolesta, s. 70. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1998.
  6. Tampereen historiallisten museoiden kokoelmapoliittinen ohjelma 2015 (PDF) s. 16 ja liite ”Kokoelmien historia”. Tampere: Vapriikki. Viitattu 13.10.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]