Ero sivun ”Kuu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 91.154.19.176 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän MelancholieBot tekemään versioon.
Rivi 29: Rivi 29:


== Yleistä ==
== Yleistä ==
Kuun kiertosuunta on taivaalla [[tähti]]en suhteen [[itä]]än. Sen kiertoaika Maan ympäri on noin 27 vuorokautta 7 tuntia ja 43 minuuttia. Kuun etäisyys maasta vaihtelee noin 360 kilometristä noin 406 kilometriin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=709 | Nimeke = Kuun etäisyys parin millin tarkkuudella | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Tiede.fi | Ajankohta = 21.01.2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 28.11.2008 | Kieli = }}</ref> Siitä on aina sama puoli kääntyneenä Maata kohti. Vasta avaruusluotaimin saatettiin kartoittaa kokonaan Maahan kaukoputkella suoraan näkymätön [[Kuun kääntöpuoli]]. Näkyvä osa Kuun pinnasta on kuitenkin hiukan enemmän kuin puolet (noin 59 %), sillä pääasiassa Kuun radan muodon vuoksi [[Libraatio|Kuu näennäisesti hieman huojahtelee puolelta toiselle]] <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.phy6.org/stargaze/Smoon4.htm | Nimeke =Libration of the Moon | Tekijä = David P. Stern| Julkaisija =David P. Stern | Viitattu = 23.8.2008 | Kieli ={{en}} }}</ref> (katso myös animaatio alempana).
Kuun kiertosuunta on taivaalla [[tähti]]en suhteen [[itä]]än. Sen kiertoaika Maan ympäri on noin 27 vuorokautta 7 tuntia ja 43 minuuttia. Kuun etäisyys maasta vaihtelee noin 360 000 kilometristä noin 406 000 kilometriin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=709 | Nimeke = Kuun etäisyys parin millin tarkkuudella | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Tiede.fi | Ajankohta = 21.01.2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 28.11.2008 | Kieli = }}</ref> Siitä on aina sama puoli kääntyneenä Maata kohti. Vasta avaruusluotaimin saatettiin kartoittaa kokonaan Maahan kaukoputkella suoraan näkymätön [[Kuun kääntöpuoli]]. Näkyvä osa Kuun pinnasta on kuitenkin hiukan enemmän kuin puolet (noin 59 %), sillä pääasiassa Kuun radan muodon vuoksi [[Libraatio|Kuu näennäisesti hieman huojahtelee puolelta toiselle]] <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.phy6.org/stargaze/Smoon4.htm | Nimeke =Libration of the Moon | Tekijä = David P. Stern| Julkaisija =David P. Stern | Viitattu = 23.8.2008 | Kieli ={{en}} }}</ref> (katso myös animaatio alempana).


[[Kuun vaiheet|Kuun vaihe]] riippuu siitä, kuinka suuri osa [[Aurinko|Auringon]] valaisemasta puoliskosta on nähtävillä. Uudenkuun aikaan Maata kohti kääntynyt puolisko on pimeä, koska Kuu ja [[Aurinko]] ovat taivaalla melkein samalla suunnalla. Ensimmäisessä neljänneksessä puoliskon länsipuoli on valaistuna (Maassa pohjoiselta pallonpuoliskolta nähtynä Kuun oikea puoli). [[Täysikuu|Täydenkuun]] aikaan koko maata kohti kääntynyt puolisko on valaistuna. Viimeisessä neljännessä Kuun puoliskon itäpuoli on valaistuna (Maassa pohjoiselta pallonpuoliskolta nähtynä Kuun vasen puoli). [[Valo]]n ja varjon rajaa Kuun pinnalla kutsutaan terminaattoriksi.
[[Kuun vaiheet|Kuun vaihe]] riippuu siitä, kuinka suuri osa [[Aurinko|Auringon]] valaisemasta puoliskosta on nähtävillä. Uudenkuun aikaan Maata kohti kääntynyt puolisko on pimeä, koska Kuu ja [[Aurinko]] ovat taivaalla melkein samalla suunnalla. Ensimmäisessä neljänneksessä puoliskon länsipuoli on valaistuna (Maassa pohjoiselta pallonpuoliskolta nähtynä Kuun oikea puoli). [[Täysikuu|Täydenkuun]] aikaan koko maata kohti kääntynyt puolisko on valaistuna. Viimeisessä neljännessä Kuun puoliskon itäpuoli on valaistuna (Maassa pohjoiselta pallonpuoliskolta nähtynä Kuun vasen puoli). [[Valo]]n ja varjon rajaa Kuun pinnalla kutsutaan terminaattoriksi.

Versio 19. elokuuta 2009 kello 13.23

Tämä artikkeli käsittelee Maan Kuuta. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Kuu
[[Tiedosto:|250px|]]
Löytäminen
Löytäjät –
Löytöaika Muinainen
Kiertoradan ominaisuudet
Planeetta Maa
Keskietäisyys 384 400 km
Eksentrisyys 0,0549
Kiertoaika 27 d 7 h 43,7 minlähde?
Inklinaatio 5,1454°
Fyysiset ominaisuudet
Päiväntasaajan halkaisija 3 474,8lähde? km
Pinta-ala 38 000 000 km2
Massa 7,347673×1022lähde? kg
0,0123 Maan massaa
Keskitiheys 3,344 g/cm3
Painovoima pinnalla 1,622 m/s2
Pakonopeus pinnalla 2.38 km/s km/s
Pyörähdysaika 27 d 7 h 43,7 minlähde?
Akselin kaltevuus 1,5424°
Albedo 0,12
Pinnan lämpötila alin: 40 K (−233 °C)
keski: 250 K (−23 °C)
ylin: 396 K (123 °C)
Kaasukehän ominaisuudet
Kaasunpaine 3 × 10−13 kPa
Koostumus
helium
neon
vety
argon		 25 %
25 %
23 %
20 %
Kuuhunlaskeutumispaikat (Surveyor-, Apollo- ja Luna-avaruusohjelmat).
Kuun vaiheet ja etäisyyden vaihtelu

Kuu (symboli ☽) on Maan ainoa luonnollinen kiertolainen.


Yleistä

Kuun kiertosuunta on taivaalla tähtien suhteen itään. Sen kiertoaika Maan ympäri on noin 27 vuorokautta 7 tuntia ja 43 minuuttia. Kuun etäisyys maasta vaihtelee noin 360 000 kilometristä noin 406 000 kilometriin.[1] Siitä on aina sama puoli kääntyneenä Maata kohti. Vasta avaruusluotaimin saatettiin kartoittaa kokonaan Maahan kaukoputkella suoraan näkymätön Kuun kääntöpuoli. Näkyvä osa Kuun pinnasta on kuitenkin hiukan enemmän kuin puolet (noin 59 %), sillä pääasiassa Kuun radan muodon vuoksi Kuu näennäisesti hieman huojahtelee puolelta toiselle [2] (katso myös animaatio alempana).

Kuun vaihe riippuu siitä, kuinka suuri osa Auringon valaisemasta puoliskosta on nähtävillä. Uudenkuun aikaan Maata kohti kääntynyt puolisko on pimeä, koska Kuu ja Aurinko ovat taivaalla melkein samalla suunnalla. Ensimmäisessä neljänneksessä puoliskon länsipuoli on valaistuna (Maassa pohjoiselta pallonpuoliskolta nähtynä Kuun oikea puoli). Täydenkuun aikaan koko maata kohti kääntynyt puolisko on valaistuna. Viimeisessä neljännessä Kuun puoliskon itäpuoli on valaistuna (Maassa pohjoiselta pallonpuoliskolta nähtynä Kuun vasen puoli). Valon ja varjon rajaa Kuun pinnalla kutsutaan terminaattoriksi.

Yhtä kuunkierrosta kutsutaan sideeriseksi kuukaudeksi, ja se on sidottu Kuun liikkeisiin taustatähtiin nähden. Sen pituus on 27 vuorokautta 7 tuntia 43,7 minuuttia. Muita kuukausia ovat tasauspisteeseen sidottu trooppinen kuukausi, Kuun radan perigeumiin sidottu anomalistinen kuukausi ja kahden uuden kuun väliseen aikaan sidottu synodinen kuukausi. Sideerinen, trooppinen ja anomalistinen kuukausi ovat muutamien kymmenien minuuttien tarkkuudella samoja, synodinen kuukausi sen sijaan Maan kiertoliikkeen vuoksi yli kaksi vuorokautta pitempi.

Kuun pyörähdysaika akselinsa ympäri on lukkiutunut samaksi kuin sen kiertoaika Maan ympäri (sideerinen kuukausi). Siten Kuusta on aina sama puoli Maata kohti. Kuun oma vuorokausi (esim. auringonnoususta seuraavaan auringonnousuun Kuusta katsottuna) on puolestaan synodisen kuukauden pituinen. Kuu kiertää Maata ellipsin muotoisella radalla. Kuulla ei ole varsinaista kaasukehää ja tämän vuoksi lämpötilat vaihtelevat Kuun vuorokauden aikana +130 ja −200 celsiusasteen välillälähde?. Maapallolla olisi samanlaiset olosuhteet kuin Kuussa, jos Maalla ei olisi kaasukehää.

Kun Kuu, Maa ja Aurinko ovat samalla suoralla, havaitaan uudenkuun aikana auringonpimennys ja täydenkuun aikana kuunpimennys. Kuun vetovoima on pääasiallinen Maan vuorovesien aiheuttaja.

Ensimmäinen ihmisen laskeutuminen kuunpinnalle tapahtui 21. heinäkuuta vuonna 1969, jolloin avaruusalus Apollo 11 laskeutui Kuuhun, mukanaan kaksi astronauttia, Neil Armstrong ja Buzz Aldrin. Kaiken kaikkiaan Kuussa on käynyt 12 astronauttia vuosina 1969–1972.

Tieteen kehittyessä on havaittu, että Kuun kuori koostuu kevyistä kivilajeista, esimerkiksi gabrosta. Kuun suurin kraatteri on lähes 600 km:n läpimittainen Hertzsprung. Tunnetuin lienee paljainkin silmin näkyvä Tycho, josta lähtee sädemäisesti kirkkaita viiruja. Kraatterit erottuvat maasta katsottuna parhaiten, kun kuu ei ole täysilähde?.

Synty ja kehitys

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Kuun uskotaan syntyneen erillisenä taivaankappaleena noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Tarkkaa selitystä Kuun synnystä ei kuitenkaan tiedetä. Olettamuksia Kuun synnystä ovat, että Marsin kokoinen protoplaneetta (tunnetaan nimellä Thea) olisi törmännyt nuoreen Maahan ja irrottanut tarpeeksi ainesta Kuun muodostumiseen. Alkujaan planeetta olisi liikkunut Maan radalla ns. hevosenkenkäradalla, joka olisi alkanut heilua planeettojen ratojen vaikutuksesta käyden yhä lähempänä Maata, kunnes törmäsi siihen. Maan koko olisi ollut silloin puolet tai kolmasosa nykyisestä koosta ja törmääjä olisi törmännyt Maahan hyvin viistosti. Törmäys olisi heittänyt Maasta massaa noin kaksi kertaa enemmän kuin Kuussa on nyt. Kuu olisi syntynyt alle tuhannessa vuodessa, jopa muutamien tuntien tai päivien ajassa. Tämä teoria tekee Maan Kuun synnyn Maan tyyppiselle planeetalle harvinaiseksi, sillä se vaatii sopivan nopeuden, tulokulman ja törmäävien kappaleiden massan. Merkuriuksella, Marsilla ja Venuksella ei olekaan vastaavan kokoisia kuita kuin Maalla.

Toinen suosittu teoria kulkee kaappausteorian nimellä: Kuu olisi syntynyt muualla ja Maa olisi siepannut sen. Todisteet kuitenkin tukevat törmäysteoriaa.

Kun Kuu oli muodostunut, sen uloimmat kerrokset satojen kilometrien syvyydessä sulivat ja niissä tapahtui erottuminen eli keveimmät aineet nousivat pinnalle. Tämän jälkeen pinta jäähtyi ja siihen muodostui kiinteä kuori. 700 miljoonan ensimmäisen vuoden aikana Kuu oli voimakkaan meteoriittisateen kohteena. Kuuhun osui noin 100 km:n kokoisia asteroideja. Tämän pommituksen johdosta Kuun pinnalle syntyivät kuopat eli "meret" (lat. mare). Noin 3,9 miljardia vuotta sitten Kuun elämässä oli rauhallisempi kausi. Törmäyksissä syntyneisiin kuoppiin alkoi syvemmältä Kuun sisästä tihkua sulaa basalttia. Noin 3 miljardia vuotta sitten kiertolainen oli saavuttanut tasapainoaseman ja meret olivat täyttyneet ja jähmettyneet. Tämän jälkeen Kuussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia lukuun ottamatta meteoriittien synnyttämiä kraattereita.

Nykyisin Kuu on noin 384 000 kilometrin päässä Maasta ja mittausten mukaan se loittonee joka vuosi noin 3,2 cm.lähde? Nuoruudessaan Kuu oli paljon lähempänä Maata kuin nykyisin. Esim. 4 miljardia vuotta sitten se oli 128 000 kilometriä lähempänä kuin nykyään.lähde? Pieni osa Maan pyörimisliikkeestä siirtyy vetovoimavaikutuksesta Kuun rataan, minkä seurauksena kiertolainen on vuosi vuodelta kauempana emoplaneetastaan. Mitä kauemmas Kuun rata karkaa, sitä heikommaksi vuorovesi-ilmiö käy Maan pinnalla. Toistaiseksi Kuu on kuitenkin niin lähellä kiertämäänsä planeettaa, että menee vielä pitkään ennen kuin sen loittoneminen alkaa vaikuttaa merkittävästi olosuhteisiin Maassa.

Kuun huomattavia pinnanmuotoja

Pääartikkeli: Luettelo Kuun pinnanmuodoista
Mare ImbriumTychoMare SerenitatisMare TranquillitatisMare CrisiumMare FecunditatisMare FrigorisMare FrigorisPlatonMare NectarisKopernikusOceanus ProcellarumOceanus ProcellarumOceanus ProcellarumOceanus ProcellarumMare HumorumMare NubiumLangrenus (kraatteri)
Osoita ja napsauta hiirellä pinnanmuotoa

Kuun nimistö on pääosin perua muutaman sadan vuoden takaa; 1600-luvulla tummia alueita alettiin kutsua meriksi, ja meret nimettiin pääosin ilmaston termien ja mielialojen mukaan. Kraatterit on nimetty kuuluisien filosofien, luonnontieteilijöiden ja tutkimusmatkailijoiden mukaan.

Basalttitasangot

Kraatterit

Daedalus-kraatteri lähellä Kuun kääntöpuolen keskusta Apollo 11:n miehistön kuvaamana.
Apollo 17:n astronautti suuren kivenlohkareen vierellä.
Galileo-luotaimen väärävärikuvakoosteessa 8.12.1992 erottuvat hyvin Kuun pinnanmuodot

Nippelitietoa

Amerikkalainen yrittäjä, kiinteistövälittäjä Dennis Hope on kerännyt yhdeksän miljoonan dollarin omaisuuden myymällä Kuusta pieniä tontteja. Hope käyttää hyväkseen YK:n vuonna 1967 tekemää ulkoavaruutta koskevaa sopimusta, jonka mukaan avaruuden asuttamattomiin osiin voidaan tehdä valtaus. Hope on julistautunut Kuun ja seitsemän planeetan omistajaksi seuraaviksi 20 vuodeksi. Kuun omistajiin kuuluvat muun muassa presidentit Jimmy Carter, George W. Bush ja edesmennyt Ronald Reagan. Yhdenkään valtion hallitus ei tosin ole vielä tunnustanut myyntiä.[3]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Kuun etäisyys parin millin tarkkuudella Tiede.fi. 21.01.2002. Viitattu 28.11.2008.
  2. ↑ David P. Stern: Libration of the Moon David P. Stern. Viitattu 23.8.2008. (englanniksi)
  3. ↑ Taloussanomat 14.4.2007. s. 23. cit. BBC.

Kirjallisuutta

  • Westman, Juhani: Vanha ja uusi kuu. Ursan julkaisuja 55. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1995. ISBN 951-9269-78-9.
  • Whitehouse, David: Kuun elämäkerta. (The moon: A biography, 2001.) Suomentajat: Risto Varteva ja Markus Hotakainen. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28401-7.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuu.


Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA

Malline:Link FA Malline:Link FA

Malline:Link FA Malline:Link GA

Malline:Link FA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuu&oldid=7202688”