Apollo 17

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Apollo 17
Harrison Schmitt suuren kivenlohkareen vieressä.
Harrison Schmitt suuren kivenlohkareen vieressä.
Lennon tilastotiedot
Miehistön määrä 3
Laukaisu 7. joulukuuta 1972 05:33.00 (UTC)
Miehistön kuva
Apollo 17 miehistö: Schmitt, Cernan ja Evans
Apollo 17 miehistö: Schmitt, Cernan ja Evans
Navigaatio
← Apollo 16  →

Apollo 17 oli viimeinen amerikkalaisten tekemistä kuulennoista Apollo-ohjelmassa. Se on toistaiseksi viimeinen Kuuhun laskeutunut miehitetty avaruuslento. Kuulennolla oli ensi kertaa mukana myös tutkija, geologi Harrison Schmitt, ja lennolla tehtiinkin pitkiä ja laajoja alueen tutkimuksia. Laskeutumispaikaksi valittiin Kirkkauden meren reunalla oleva syvä Taurus-Littrowin laakso, josta toivottiin löydettävän Kuussa harvinaista tuliperäistä kiveä. Astronautit löysivätkin eräästä paikasta harvinaista oranssia hiekkaa, joka saattaa olla tuliperäistä.

Kuumoduulin paluuseen tarkoitetun osan nousu Kuusta kuuauton televisiokameran kuvaamana 17 joulukuuta 1972 klo 22:45:37.

Apollo 17 oli yhdestoista miehitetty Apollo-avaruusohjelman lento ja kuudes, joka laskeutui Kuuhun. Apollo 17 oli ensimmäinen Apollo-ohjelmassa, joka laukaistiin yöllä ja viimeinen toteutunut Apollo-lento. Laukaisu tapahtui 7. joulukuuta 1972 kello 05.33.00 UTC Kennedyn avaruuskeskuksesta. Kuussa vietettiin 74 tuntia 59 minuuttia ja 40 sekuntia. Laskeutuminen takaisin Maahan tapahtui 19. joulukuuta 1972 kello 19.24.59 UTC. Lennon kokonaisaika oli 12 päivää 13 tuntia 51 minuuttia 59 sekuntia. Kuumoduuli Challenger laskeutui Kuuhun syvään Taurus-Littrown laaksoon 11. joulukuuta 1972 kello 19.54.57 UTC[1].

Alue oli geologisesti kiinnostava Taurus-Littrow-muodostuma. Miehistön ALSEP-aseman mittauksista vahvistettiin aiemmin saatu tieto, että Kuun pintakerroksen ylimmät 30 senttiä eristävät sekä auringon aiheuttaman kuumenemisen päivällä että jäähtymisen yöllä[2]. Toisella kuukävelyllä astronautit ajoivat noin tunnin ajan länteen, 6,5 kilometrin päähän kuumoduulista. Paluumatkalla astronautit löysivät yllättäen oranssia lasimaista ainetta. Toisella pitkällä ajoretkellä he ajoivat pohjoisten vuorten juurelle. Kuuautolla ajettiin yhteensä 30 kilometriä. Kuussa miehistö liikkui 25 tuntia, mikä oli pisin Kuussa vietetty aika. Astronautit toivat Maahan noin 120 kilogrammaa kiviä. Näytteitä otettiin muun muassa suurista kivenlohkareista[3].

Lennon komentaja Cernan on kertont piirtäneensä viimeksi ennen Kuun pinnalta poistumista tyttärensä Ashleyn nimikirjaimet Kuun tomuun. Hän sanoi sitä "surkean pieneksi hyvitykseksi siitä, että oli laiminlyönyt perhettään avaruuslentojen takia".[4]

Lennon aikana muun muassa tutkittiin kosmisten säteiden visuaalista ilmiötä, joka saa avaruuslentäjät näkemään spontaaneja valoilmiöitä.[5][6]

Miehistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apollo 17:n ottama kuuluisa kuva maapallosta, Sininen marmorikuula.

Kuukävely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EVA - Extra-vehicular Activity

  • Cernan ja Schmitt - EVA 1
    • EVA 1 alkoi: 11. joulukuuta 1972 23.54.49 UTC
    • EVA 1 päättyi: 12. joulukuuta 07.06.42 UTC
    • Kesto: 7 tuntia, 11 minuuttia ja 53 sekuntia
  • Cernan ja Schmitt - EVA 2
    • EVA 2 alkoi: 12. joulukuuta 1972 23.28.06 UTC
    • EVA 2 päättyi: 13. joulukuuta 07.05.02 UTC
    • Kesto: 7 tuntia, 36 minuuttia ja 56 sekuntia
  • Cernan ja Schmitt - EVA 3
    • EVA 3 alkoi: 13. joulukuuta 1972 22.25.48 UTC
    • EVA 3 päättyi: 14. joulukuuta 05.40.56 UTC
    • Kesto: 7 tuntia, 15 minuuttia ja 8 sekuntia

Avaruuskävely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Evans - EVA 4
    • EVA 4 alkoi: 17. joulukuuta 1972 20.27.40 UTC
    • EVA 4 päättyi: 17. joulukuuta 21.33.24 UTC
    • Kesto: 1 tunti, 5 minuuttia ja 44 sekuntia

Evans suoritti avaruuskävelyn aluksen ulkopuolella paluumatkalla Maahan.

Laskeutuminen Maahan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komentomoduuli America laskeutui 650 kilometriä lounaaseen Samoansaarista, vain noin 640 metriä ohi oletetun laskeutumispisteen. Miehistöä odottanut USS Ticonderoga oli sijoittunut 6,5 kilometrin päähän laskeutumiskohdasta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Apollo 17 nssdc.gsfc.nasa.gov. Viitattu 29.6.2016. (englanniksi)
  2. Westman: Vanha ja uusi Kuu, s. 144
  3. Whitehouse: Kuun elämänkerta, s. 266
  4. Eugene Cernan dokumentissa The Last Man on the Moon 2014
  5. Osborne, W. Zachary; Pinsky, Lawrence S.; Bailey, J. Vernon: Biomedical Results of Apollo history.nasa.gov. Arkistoitu . Viitattu 28.11.2017. (englanniksi)
  6. Light Flashes Experiment 11.5.2014. Arkistoitu . Viitattu 28.11.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]