Apollo 15

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
James Irwin, Apollo 15 ja Lunar Rover.
Apollo 15:n laukaisu.

Apollo 15 oli Apollo-ohjelman yhdeksäs miehitetty lento ja neljäs, joka laskeutui Kuuhun. Lennolla oli ensi kertaa mukana sähkökäyttöinen akuilla toimiva kuuauto, jolla ajettiin yli 27 km. Laskeutumispaikka oli "Hadleyn rilliksi" kutsutun laakson lähellä.

Apollo 15:n komentomoduulia kutsuttiin nimellä Endeavour ja kuumoduulia nimellä Falcon.

Lento[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lento oli ensimmäinen, jossa käytettiin Kuun pinnalla liikkumiseen kuuautoa (Lunar Rover - LRV). Niinpä tämä lento oli ensimmäinen niin sanottu J-sarjan lento, jolla voitiin viipyä Kuussa yli kolme vuorokautta. Miehillä oli aikaisempaa paremmat avaruuspuvut, joissa voitiin kumartua, happi riitti pidempään ja jäähdytystä oli kohennettu.[1]

David Scottin ja James Irwinin ohjaama Apollo 15:n kuumoduuli laskeutui Sateiden mereksi sanotun valtavan basalttilaakion reunalle. Lähellä oli Hadleyn rilliksi (Rima Hadley) sanottu valtava laakso ja myös korkeat Apenniinien vuoret. Näitä lähempänä oli Hadley Delta -vuori.[2] Rima Hadley on 400 metriä syvä, 1500 metriä leveä kiemurteleva kanjoni. Astronautit kävelivät Kuussa yli 18 tuntia. Ensimmäisellä kuukävelyllä he pystyttivät miehittämättömän tutkimusaseman. Kahdella seuraavalla he ajoivat kuuautolla, joka liikkui 10-15 km/h vauhdilla, mikä tuntui ajajista Kuussa hyvin nopealta. Auto pomppi ja tuntui vikuroivan. Sen etupyörien ohjaus oli rikki. Pelkääjän paikalla istunut Irwin pelkäsi putoavansa kyydistä ja nauroi hermostuneesti. Scott joutui jarruttelemaan ja muuttelemaan suuntaa, kun auto oli monta kertaa pudota kraatteriin.[3]

Kuuautolla ajettiin 27,9 km varoen ajamasta liian kauas komentomoduulista siltä varalta, että kuuauto vioittuisi, ja astronautit joutuisivat kävelemään takaisin kuumoduulille. Astronautit kävivät mm. Hadley-vuoren juurella St. Georgen kraatterin lähellä.[4]

Rima Hadley[5][6][7]-kuruun[8] "Hadleyn rilliin" ei kyetty laskeutumaan ilman vuorikiipeilyvälineitä[9]. Astronauttien mielestä laakso[10] näytti luultavasti tasapohjaiselta halkeamalta Kuun pinnalla, vaikka tutkijoiden mielestä se oli romahtanut laavatunneli. Laakso oli 1,5 km leveä ja 200 m syvä, ja sen pohjalla oli kiviä. Irwin piti laakson pohjaa luultavasti tasaisena, ei V:n muotoisena.

Miehistö löysi paikan, josta voisi ajaa laakson pohjalle, mutta astronautit pelkäsivät, etteivät pääsisi heikkotehoisella autollaan poistumaan laaksosta ylämäkeen. Rima Hadley lienee romahtanut laavatunneli. Hadley-vuoressa ja Silver Spur -harjanteessa näkyi muinaisia laavakerroksia, samoin kuin Rima Hadley -laaksossa.

Ennen toista ajelua toinen astronauteista kipeytti kätensä poratessaan kahden tunnin ajan odotettua kovempaa kiveä.[4] Toisella matkalla kuuauto uhkasi myös monta kertaa pudota rotkoihin. Ajettuaan Hadleyn vuoren rinnettä ylös ja pysähdyttyään, astronauteilla oli vaikeuksia kahlata nilkkoihin asti ulottuvassa kuupölyssä.[4] Astronautit löysivät valkoisen kiven, joka on tutkijoiden mukaan 4,1 miljardia vuotta vanhaa anortosiittia.[11]

Alukseen vuoti vettä, minkä astronautit siivosivat aluksen viemäriin. Sekä Irwinin että Scottin sydämet sykkivät epäsäännöllisesti, ja Irwiniä väsytti.[12]

Kuualuksen lähellä toinen astronauteista pudotti höyhenen ja vasaran, jotka putosivat Kuun ilmattomassa ympäristössä pölyiseen kamaraan yhtä aikaa.[13] Tämä todisti osaltaan oikeaksi monet klassisen fysiikan lait ja energiaperiaatteen.

Kuuta kiertävässä komento-/huoltomoduulissa oli Kuun pintaa kartoittava SIMBay-laitteisto, josta laukaistiin alisatelliitti Kuuta kiertämään.[9] Satelliitin radanmuutoksia tutkimalla voitiin kartoittaa Kuun pinnanalaisia massatihentymiä, maskoneja. Komentomoduulin ohjaaja Worden teki kuulennoilla ensimmäisen avaruuskävelyn hakiessaan huoltomoduulin SIMBay:ssä olevat filmin ja mittausaineiston.

Paluu Maahan sujui onnistuneesti. Irwin otti kameralla kuvia ikkunasta näkyvästä alusta ympäröivästä tulipallosta. Hän näki lumipeitteiset Uuden-Seelannin vuoret. Yksi kolmesta laskuvarjosta ei avautunut, mutta alus laskeutui silti onnistuneesti mereen. Tällä kertaa kuukävijät eivät joutuneet karanteeniin.

Tilastotietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laukaisu tapahtui 26. heinäkuuta 1971 kello 13:34:00 UTC Kennedy Space Centeristä. Kuuhun laskeutuminen tapahtui 30. heinäkuuta kello 22:16:29 UTC ja paluu Maahan 7. elokuuta kello 20:45:53 UTC. Kokonaisaika Kuussa oli 66 tuntia, 54 minuuttia ja 53,9 sekuntia. Lennon kokonaiskesto oli 12 päivää, 7 tuntia, 11 minuuttia ja 53 sekuntia.[14]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apollo 15 miehistö: Scott, Worden ja Irwin

Kuukävely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EVA - Extra Vehicle Activity

  • Scott - EVA - seisoen kuumoduulin yläluukulla kuvaten näkymää
    • Alkoi: 31. heinäkuuta 00:16,49 UTC
    • Päättyi: 31. heinäkuuta 00:49,56 UTC
    • Kesto: 33 minuuttia ja 7 sekuntia
  • Scott ja Irwin - EVA 1
    • Alkoi: 31. heinäkuuta 13:12,17 UTC
    • Päättyi: 31. heinäkuuta 19:45,59 UTC
    • Kesto: 6 tuntia, 32 minuuttia ja 42 sekuntia
  • Scott ja Irwin - EVA 2
    • Alkoi: 1. elokuuta 11:48,48 UTC
    • Päättyi: 1. elokuuta 19:01,02 UTC
    • Kesto: 7 tuntia, 12 minuuttia ja 14 sekuntia
  • Scott ja Irwin - EVA 3
    • Alkoi: 2. elokuuta 08:52,14 UTC
    • Päättyi: 2. elokuuta 13:42,04 UTC
    • Kesto: 4 tuntia, 49 minuuttia ja 50 sekuntia

Avaruuskävely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paluumatkalla Maahan Worden suoritti avaruuskävelyn komentomoduulin ulkopuolella.

  • Worden - EVA 4
    • Alkoi: 5. elokuuta 15:31,12 UTC
    • Päättyi: 5. elokuuta 16:10,19 UTC
    • Kesto: 39 minuuttia ja 7 sekuntia

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gatland, Kenneth & Arthur C Clarke: Kohti avaruutta, Avaruuden valloituksen historia. Suom. Pertti Jotuni. Hämeenlinna: Karisto, 1982. ISBN 951-23-1896-2.
  • Lagerstedt, Ilpo: Rakettimiehiä, kilpajuoksu Kuuhun. Hämeenlinna: Karisto, 2008. ISBN 978-951-23-5018-6.
  • Westman, Juhani: Vanha ja uusi Kuu. Ursan julkaisuja 55. Helsinki: Ursa, 1995. ISBN 951-9269-78-9.
  • Whitehouse, David: Kuun elämäkerta. WSOY, 2004. ISBN 951-0-28401-7 (sid.).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tieteen kuvalehti 13/2009. 3.9-16.9.2009, sivu 70: Autoilua Kuussa, kohta sivulla 71
  2. Westman: Vanha ja uusi Kuu, s. 140-
  3. Tieteen kuvalehti 13/2009, s. 71
  4. a b c Tieteen kuvalehti 13/2009, s. 72
  5. http://the-moon.wikispaces.com/Rima+Hadley
  6. http://nssdc.gsfc.nasa.gov/imgcat/html/object_page/lo5_h105_3.html
  7. http://www.lpi.usra.edu/resources/mapcatalog/topophoto/41B4S3/
  8. http://www.astrofotografie.nl/rima_hadley.htm
  9. a b Gatland: Kohti avaruutta, s. 163
  10. http://www.sydneyobservatory.com.au/blog/wp-content/uploads/2007/10/hadley-rille-a15-fig-2.JPG
  11. Whitehouse: Kuun elämänkerta, s. 265
  12. Lagerstedt: Rakettimiehiä, s. 350
  13. Tieteen kuvalehti 13/2009, s. 73
  14. http://nssdc.gsfc.nasa.gov/nmc/spacecraftDisplay.do?id=1971-063A

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]