Kuun meri

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuussa näkyviä tummia alueita sanotaan Kuun meriksi.

Kuun meri on Kuun pinnalla oleva suuri tumma basalttitasanko.[1][2] Nimitys meri, latinaksi mare, monikko maria, on peräisin entisaikain tähtitieteilijöiltä, jotka luulivat tummien alueiden koostuvan vedestä. Todellisuudessa meret näyttävät tummilta, koska ne heijastavat ympäröivää aluetta suuremman rautapitoisuutensa vuoksi vähemmän valoa kuin ylängöt.[1][2] Kuun ylängöt heijastavat 14% ja tummemmat alueet vain 4 % niihin tulevasta valosta.[3] Meret peittävät noin 16 prosenttia Kuun pinnasta.[2] Suurimmat niistä näkyvät Maahan saakka selvästi paljain silminkin katsottaessa.[1][2] Kuun merien pinnalla on vähemmän suuria, vanhoja kraattereita kuin vaaleiden ylänköjen pinnalla. Kuun maahan näkyvällä puolella on huomattavasti enemmän meriä kuin Kuun toisella puolella.[1]

Kuun paikkojen nimeäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuun paikkojen nimeämisen käytäntö syntyi 1600-luvulla. Vuonna 1645 julkaisi Michael van Langren kartan jossa tummat alueet oli nimetty meriksi tai järviksi. Gdanskin raatimies Johannes Hevelius (1611-1687) esitti että Kuun merille lainattaisiin nimet Maan maantieteestä. Niinpä niille annettiin ilmaston tai mielialojen mukaisia nimiä ja nykyiset nimet ovat pitkälti hänen perujaan. Vuonna 1651 Giovanni Battista Riccioli (1598-1671) julkaisi kirjan nimeltä Almagestum novum. Kirja sisälsi hänen oppilaansa Francesco Maria Grimaldin (1618-1663) laatiman kartan Kuusta. Hänen laatimansa nimistöjärjestelmä on säilynyt pääpiiteissään nykyaikaan asti. Hän säilytti siinä Heveliksen antamat mare nimet.[3]

Sen jälkeen avaruusajalla[4] on annettu nimi Luna-3:llä vuonna 1959 löydetylle Mare Moscoviense merelle, joka on Kuun pimeällä puolella. Nimi ei täyttänyt Tähtitieteellisen Unionin IAU:n nimeämistavan mukaisia ohjeita, joiden mukaan Kuun meret olisi nimettävä mielentilojen mukaan. Se hyväksyttiin kuitenkin lopuksi kun vuonna 1961 IAU:n kokouksessa kun ranskalainen tähtitieteilijä Audouin Dollfus totesi että: Moscoviense käy nimeksi, koska itse asiassa Moskova on "mielen tila".[5] Lisäksi on nimetty Mare Ingenii, Nerokkuden meri joka sijaitsee myös pimeällä puolella, ja Mare Cognitum, Tunnettu meri, aluen sijainti on noin 11 S 21 W jonka Tähtitieteellinen Unioni IAU nimesi vuonna 1964 sen jälkeen kun Ranger 7 oli kuvannut kuuta läheltä kuukauden ajan.[3]

Merissä olevat lahdet on myös nimetty sinus nimellä. Jotkin pienemmät tummat muodostelmat olivat Ricciolin ennemminkin järviä ja ne hän nimesi lacus nimellä. Monet mare nimellä olevat paikat ovat kuitenkin pienempiä kuin isoimmat järvet eli lactukset. Riccioli nimesi myös joitakin ylängöt (vaaleat alueet) ja mare-alueiden välimaastoja rämeiksi eli palus.[3]

1800-luvun loppuun asti Kuun paikkojen nimeäminen oli "villiä-länttä". Suurimpien kohteiden nimistä oli yksimielisyys mutta pienempiä paikkoja nimettiin havainnoitisjoiden omien mieltymysten mukaan. Vuosisadan vaihtumisen jälkeen toimeen tarttui Kansainvälinen tähtitieteen unioni (International Astronomical Union), IAU. Nykyään ainoastaan se nimeää paikkoja avaruudessa, mutta kuitenkin jäsentensä ehdotusten pohjalta.[3]

  • Olemassa olevia nimiä ei muuteta.
  • Uskonnollisia, sotilaallisia tai poliittisia johtajia ei hyväksytä nimistöön.
  • Nimet kirjoitetaan latinalaisin aakkosin siinä muodossa, missä ehdottava valtio ne ehdottaa.
  • Laajat tummat alueet saavat nimensä luonnonilmiöiden ja mielialojen mukaan ja etuliitteeksi ne saavat Mare, Palus, Oceanus, Lacus tai Sinus.[3]
Kuun merien nimeäminen, Latina – Suomi
Latinaksi oceanus mare lacus sinus palus
Suomeksi valtameri meri järvi lahti suo

Kuun meret nimineen (kuva)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuun meret ja suurimmat kraatterit nimineen

Kuun tummat basalttitasangot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Clementine kuuluotaimen kuvista Kuun tehty albedo eli heijastuvuus -kartta. Tummat alueet ovat kuun meriä, kun taas vaaleammat alueet ovat ylänköjä. Kuva on sylinterimäinen projektio, jossa pituusaste kasvaa vasemmalta oikealle -180 E 180 E ja leveysaste alenee 90 N 90 S. Kuvan keskipiste vastaa keskimääräistä napapistettä 0 N ja 0 E. Kuvasta käy hyvin ilmi että Kuun meret ovat suurimmaksi osaksi vain Kuun toisella puolella.[1]

Kuun meret ovat Kuun tummia basalttisisia tasankoja.[1]

Kuun meret ja lahdet: 1 Oceanus Procellarum, 2 Mare Imbrium, 3 Mare Frigoris, 4 Mare Insularum, 5 Mare Cognitum, 6 Mare Humorum, 7 Mare Nubium, 8 Mare Vaporum, 9 Mare Serenitatis, 10 Mare Tranquillitatis, 11 Mare Nectaris, 12 Mare Fecunditatis, 13 Mare Spumans, 14 Mare Undarum, 15 Mare Smythii, 16 Mare Marginis, 17 Mare Crisium, 18 Mare Anguis, 19 Mare Humboldtianum, 20 Sinus Roris, 21 Sinus Iridum, 22 Sinus Lunicus, 23 Sinus Fidei, 24 Sinus Aestuum, 25 Sinus Medii, 26 Sinus Honoris, 27 Sinus Asperitatis, 28 Sinus Concordiae, 29 Sinus Amoris, 30 Sinus Successus.

Oceanus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mare[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lacus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Kuu URSA. Viitattu 06.07.2018.
  2. a b c d Nummila, Sakari: Kuulla oli aikoinaan kaasukehä Tähdet ja avaruus. 6.10.2017. Viitattu 06.07.2018.
  3. a b c d e f Westman, Juhani: 2.Kuun kasvot Kuu - Eilen, tänään, huomenna. 1994. Viitattu 6.7.2018.
  4. Mistä alkoi avaruusaika? Tieteen kuvalehti. 12.6.2013. Viitattu 06.07.2018.
  5. Nature, 22.8.2012, nro 488. doi:10.1038/488429b. Artikkelin verkkoversio Viitattu 6.7.2018.
  6. Westman, Juhani: Liite B: Taulukot Kuu - Eilen, tänään, huomenna. 1994. Viitattu 6.7.2018.
  7. Li, Chunlai & Liu, Jianjun & Mu, Lingli & Ren, Xin & Zuo, Wei: The Chang’E-1 Topographic Atlas of the Moon, s. 202– (englanniksi) . Springer. ISBN 978-3-662-48439-5. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuun meret.
Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.