Ero sivun ”Plutonium” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Latinus (keskustelu | muokkaukset)
Kyllä alkuaineen latinankielinen nimikin kannattaa mainita (vaikka se josku saattaa ollakin sama), koska se on sen yleismaallinen nimi ja siitä on tullut sen kemiallinen merkki.
Rivi 42: Rivi 42:
}}
}}


'''Plutonium''' on raskas, lievästi [[radioaktiivisuus|radioaktiivinen]], [[metalli]]nen [[alkuaine]]. Sen kemiallinen merkki on Pu ja järjestysnumero 94.
'''Plutonium''' ({{k-la|''plutonium''}}) on raskas, lievästi [[radioaktiivisuus|radioaktiivinen]], [[metalli]]nen [[alkuaine]]. Sen [[kemiallinen merkki]] on '''Pu''' ja järjestysnumero 94. Plutonium on saanut nimensä [[Pluto (kääpiöplaneetta)|Pluto]] -nimisen kääpiöplaneetan mukaan (vrt. [[uraani]],[[neptunium]]). Plutoniumin sulamispiste on 639.4°C ja tiheys 19816 kg/m³. Plutonium on myrkyllinen [[raskasmetalli]].
Plutonium on saanut nimensä [[Pluto (kääpiöplaneetta)|Pluto]] -nimisen kääpiöplaneetan mukaan (vrt. [[uraani]],[[neptunium]]). Plutoniumin sulamispiste on 639.4°C ja tiheys 19816 kg/m³. Plutonium on myrkyllinen [[raskasmetalli]].


Plutoniumilla ei ole pysyviä isotooppeja, minkä vuoksi jollei uutta plutoniumia syntyisi, se häviäisi ajanoloon hajotessaan muiksi alkuaineiksi. Plutoniumia esiintyy silti pieniä määriä luonnossa. Luonnonplutonium on peräisin aurinkokunnan synnyn ajoilta, kosmisen säteilyn aiheuttamista ydinreaktioista sekä maaperässä toimineista luonnon ydinreaktoreista, jollaisia on löydetty mm. [[Gabon]]ista.
Plutoniumilla ei ole pysyviä isotooppeja, minkä vuoksi jollei uutta plutoniumia syntyisi, se häviäisi ajanoloon hajotessaan muiksi alkuaineiksi. Plutoniumia esiintyy silti pieniä määriä luonnossa. Luonnonplutonium on peräisin aurinkokunnan synnyn ajoilta, kosmisen säteilyn aiheuttamista ydinreaktioista sekä maaperässä toimineista luonnon ydinreaktoreista, jollaisia on löydetty mm. [[Gabon]]ista.
Rivi 57: Rivi 56:


==Plutoniumin biologiset vaikutukset==
==Plutoniumin biologiset vaikutukset==

Plutonium esiintyy varsin usein ydinaseisiin ja ydinvoimaan liittyvässä keskustelussa. Keinotekoisesti valmistettuna ja ydinaseissa yleisenä aineena monet näkevät sen merkittävänä ydintekniikan symbolina. Plutonium saatetaan mainita harvinaisen myrkyllisenä - jopa kaikkein myrkyllisimpänä - tai poikkeuksellisen voimakkaasti säteilevänä aineena, vaikka kumpikaan määre ei vastaa plutoniumin todellisia fysikaalisia ominaisuuksia. Plutonium ei ole erityisen radioaktiivista, esimerkiksi yleisimmän Pu-239-isotoopin aktiivisuus (n. 3,3 GBq/g) alittaa selvästi mm. luonnossa esiintyvien [[radium]]in ja [[radon]]in aktiivisuuden ja myös palovaroittimissa kätetyn [[amerikium]]in aktiivisuuden. Plutoniumin kemiallinen myrkyllisyys on muiden raskasmetallien luokkaa ja verrattavissa [[nikotiini]]in - voimakkaasti myrkyllisistä aineista kuten [[dioksiini|dioksiineista]] se jää selvästi jälkeen. Plutoniumin käsittely tapahtuu lähes yksinomaan laboratoriossa tai suljetussa [[ydinpolttoaine]]kierrossa, joten väestön altistuminen sille on äärimmäisen epätodennäköistä ainakin verrattuna huomattavasti radioaktiivisempiin (kuten luonnossa esiintyvä [[radon]]) ja myrkyllisempiin (kuten savukaasuissa esiintyvät [[dioksiini]]t) aineisiin.
Plutonium esiintyy varsin usein ydinaseisiin ja ydinvoimaan liittyvässä keskustelussa. Keinotekoisesti valmistettuna ja ydinaseissa yleisenä aineena monet näkevät sen merkittävänä ydintekniikan symbolina. Plutonium saatetaan mainita harvinaisen myrkyllisenä - jopa kaikkein myrkyllisimpänä - tai poikkeuksellisen voimakkaasti säteilevänä aineena, vaikka kumpikaan määre ei vastaa plutoniumin todellisia fysikaalisia ominaisuuksia. Plutonium ei ole erityisen radioaktiivista, esimerkiksi yleisimmän Pu-239-isotoopin aktiivisuus (n. 3,3 GBq/g) alittaa selvästi mm. luonnossa esiintyvien [[radium]]in ja [[radon]]in aktiivisuuden ja myös palovaroittimissa kätetyn [[amerikium]]in aktiivisuuden. Plutoniumin kemiallinen myrkyllisyys on muiden raskasmetallien luokkaa ja verrattavissa [[nikotiini]]in - voimakkaasti myrkyllisistä aineista kuten [[dioksiini|dioksiineista]] se jää selvästi jälkeen. Plutoniumin käsittely tapahtuu lähes yksinomaan laboratoriossa tai suljetussa [[ydinpolttoaine]]kierrossa, joten väestön altistuminen sille on äärimmäisen epätodennäköistä ainakin verrattuna huomattavasti radioaktiivisempiin (kuten luonnossa esiintyvä [[radon]]) ja myrkyllisempiin (kuten savukaasuissa esiintyvät [[dioksiini]]t) aineisiin.


== Aiheesta muualla ==
==Aiheesta muualla==
*[http://www2.hs.fi/extrat/teemasivut/tiedeluonto/alkuaineet/94.html Helsingin Sanomien juttu plutoniumista]
*[http://www2.hs.fi/extrat/teemasivut/tiedeluonto/alkuaineet/94.html Helsingin Sanomien juttu plutoniumista]


==Lähteitä==
==Lähteitä==
* Yhdysvaltain lääketieteellisen fysiikan seuran kannanotto What About Deadly Plutonium (1993, Burk, R.) [http://hps.org/documents/plutonium2.pdf]
* Yhdysvaltain lääketieteellisen fysiikan seuran kannanotto What About Deadly Plutonium (1993, Burk, R.) [http://hps.org/documents/plutonium2.pdf]

[[Kuva:Partially-reflected-plutonium-sphere.jpeg|350px|thumb|Pallonmuotoinen plutoniumnäyte laboratoriossa.]]
[[Kuva:Partially-reflected-plutonium-sphere.jpeg|350px|thumb|Pallonmuotoinen plutoniumnäyte laboratoriossa.]]



Versio 13. tammikuuta 2007 kello 13.29

NeptuniumPlutoniumAmerikium
Sm

Pu

-  
 
 


Yleistä
Nimi Plutonium
Tunnus Pu
Järjestysluku 94
Luokka Aktinoidi
Lohko f-lohko
Ryhmä -
Jakso 7
Tiheys19,816 · 103 kg/m3
Kovuus- (Mohsin asteikko)
Värihopeanharmaa
Löytövuosi, löytäjä 1940, Edwin M. McMillan & Philip Abelson sekä Norman Feather & Egon Bretscher toisistaan tietämättä.
Atomiominaisuudet
Atomipaino (Ar)244
Atomisäde, mitattu (laskennallinen)175 pm
Kovalenttisäde- pm
Van der Waalsin säde- pm
Orbitaalirakenne[Rn] 5f6 7s2
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 32, 24, 8, 2
Hapetusluvut+6, +5, +4, +3
Kiderakenne-
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto kiinteä
Sulamispiste912,5 K (639,4 °C)
Kiehumispiste3501 K (3228 °C)
Moolitilavuus- · 10−3 m3/mol
Höyrystymislämpö333,5 kJ/mol
Sulamislämpö2,82 kJ/mol
Höyrynpaine- Pa - K:ssa
Äänen nopeus2260 m/s 293,15 K:ssa
Muuta
Elektronegatiivisuus1.28 (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/(kg K)
Sähkönjohtavuus- S/m
Lämmönjohtavuus6,74 W/(m·K)
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Plutonium (lat. 'plutonium') on raskas, lievästi radioaktiivinen, metallinen alkuaine. Sen kemiallinen merkki on Pu ja järjestysnumero 94. Plutonium on saanut nimensä Pluto -nimisen kääpiöplaneetan mukaan (vrt. uraani,neptunium). Plutoniumin sulamispiste on 639.4°C ja tiheys 19816 kg/m³. Plutonium on myrkyllinen raskasmetalli.

Plutoniumilla ei ole pysyviä isotooppeja, minkä vuoksi jollei uutta plutoniumia syntyisi, se häviäisi ajanoloon hajotessaan muiksi alkuaineiksi. Plutoniumia esiintyy silti pieniä määriä luonnossa. Luonnonplutonium on peräisin aurinkokunnan synnyn ajoilta, kosmisen säteilyn aiheuttamista ydinreaktioista sekä maaperässä toimineista luonnon ydinreaktoreista, jollaisia on löydetty mm. Gabonista.

Ihmisen käytössä oleva plutonium on valmistettu uraanista ydinreaktorilla.

Plutoniumin käyttö

Plutonumin isotooppi Pu-239 on fissiili eli kykenee ylläpitämään ketjureaktiota. Tämän vuoksi plutonium-239 soveltuu ydinpolttoaineeksi tai ydinräjähteeksi, jossa tarkoituksessa se on yleinen nykyaikaisissa ydinaseissa. Voimalaitosten reaktoreissa valmistettu ja polttoaineena käytetty plutonium sisältää suuria määriä ei-fissiilejä plutoniumisotooppeja, mistä syystä sitä ei käytetä ydinräjähteissä. Tällä perusteella tehdään jaottelu reaktoriplutoniumiin ja aseplutoniumiin. Ero on samankaltainen kuin korkean fissiilin U-235-pitoisuuden omaavan ydinaseuraanin ja selvästi laimeamman ydinpolttoaineen välillä, sillä kevytvesireaktorin ydinpolttoaine ei myöskään sovellu ydinasekäyttöön.

Plutoniumin isotooppi Pu-238 on alfa-aktiivinen ja sillä on 87 vuoden puoliintumisaika. Tämä tekee sitä hyvin soveltuvan sähköntuotantoon radioisotooppiparistolla. Radioisotooppiparistot ovat ainoa tunnettu käytännöllinen energianlähde eräissä erikoistarkoituksissa, kuten syvän avaruuden luotaimissa ja pitkäkestoisilla planeettatutkimusmatkoilla. Mm. Galileo- ja Cassini-avaruusluotaimet saivat käyttövirtansa radioisotooppiparistoissa ja niitä käytettiin myös Apollo-kuulennoilla. Myös sydämentahdistimissa on käytetty radioisotooppiparistoja.

Ydinpolttoaineena käytettävästä plutoniumista huomattavia määriä on peräisin ydinaseriisunnasta. Vaikka reaktoriplutoniumia ei käytetä ydinasetuotannossa, on yleistä laimentaa aseplutoniumia niin, että se voidaan hävittää käyttämällä se polttoaineena ydinreaktorissa. Näin varmistetaan, ettei plutonium palaa ydinaseisiin. Sekä Yhdysvallat että Venäjä hävittävät ydinasemateriaalejaan mainitulla tavalla ja myös valvovat toistensa hävittämistoimia sillä asemateriaalien hävittäminen katsotaan olennaiseksi osaksi tehokasta ydinaseriisuntaa.

Plutoniumin biologiset vaikutukset

Plutonium esiintyy varsin usein ydinaseisiin ja ydinvoimaan liittyvässä keskustelussa. Keinotekoisesti valmistettuna ja ydinaseissa yleisenä aineena monet näkevät sen merkittävänä ydintekniikan symbolina. Plutonium saatetaan mainita harvinaisen myrkyllisenä - jopa kaikkein myrkyllisimpänä - tai poikkeuksellisen voimakkaasti säteilevänä aineena, vaikka kumpikaan määre ei vastaa plutoniumin todellisia fysikaalisia ominaisuuksia. Plutonium ei ole erityisen radioaktiivista, esimerkiksi yleisimmän Pu-239-isotoopin aktiivisuus (n. 3,3 GBq/g) alittaa selvästi mm. luonnossa esiintyvien radiumin ja radonin aktiivisuuden ja myös palovaroittimissa kätetyn amerikiumin aktiivisuuden. Plutoniumin kemiallinen myrkyllisyys on muiden raskasmetallien luokkaa ja verrattavissa nikotiiniin - voimakkaasti myrkyllisistä aineista kuten dioksiineista se jää selvästi jälkeen. Plutoniumin käsittely tapahtuu lähes yksinomaan laboratoriossa tai suljetussa ydinpolttoainekierrossa, joten väestön altistuminen sille on äärimmäisen epätodennäköistä ainakin verrattuna huomattavasti radioaktiivisempiin (kuten luonnossa esiintyvä radon) ja myrkyllisempiin (kuten savukaasuissa esiintyvät dioksiinit) aineisiin.

Aiheesta muualla

Lähteitä

  • Yhdysvaltain lääketieteellisen fysiikan seuran kannanotto What About Deadly Plutonium (1993, Burk, R.) [1]
Pallonmuotoinen plutoniumnäyte laboratoriossa.