Ero sivun ”Julius Grotenfelt” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
25 072 muokkausta
wl, luokka
Rivi 1: Rivi 1:
[[File:Julius-Grotenfelt.jpg|thumb|right|Julius Grotenfelt.]]
[[File:Julius-Grotenfelt.jpg|thumb|right|Julius Grotenfelt.]]
'''Berndt Julius Grotenfelt''' ([[12. huhtikuuta]] [[1859]] [[Viipuri]] – [[19. joulukuuta]] [[1929]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[Suomen senaatti|senaattori]] ja [[Korkein oikeus (Suomi)|korkeimman oikeuden]] presidentti 1920-luvulla. Hän oli myös [[Ruotsalainen kansanpuolue|RKP]]:n kansanedustajana 1910-luvun alkupuolella.
'''Berndt Julius Grotenfelt''' ([[12. huhtikuuta]] [[1859]] [[Viipuri]] – [[19. joulukuuta]] [[1929]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[Suomen senaatti|senaattori]] ja [[Korkein oikeus (Suomi)|korkeimman oikeuden]] presidentti 1920-luvulla. Hän oli myös [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|valtiopäivämies]] ja [[Ruotsalainen kansanpuolue|RKP]]:n kansanedustajana 1910-luvun alkupuolella.


Grotenfeltin vanhemmat olivat [[hovioikeudenneuvos]] Herman Berndt Grotenfelt ja Dorothea Vilhelmina Mangelus. Hän pääsi ylioppilaaksi 1876 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1880 ja maisteriksi 1882. Grotenfelt suoritti molempien oikeuksien kandidaatin tutkinnon 1883 sekä lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot 1887. Hän sai [[varatuomari]]n arvon 1885.
Grotenfeltin vanhemmat olivat [[hovioikeudenneuvos]] Herman Berndt Grotenfelt ja Dorothea Vilhelmina Mangelus. Hän pääsi ylioppilaaksi 1876 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1880 ja maisteriksi 1882. Grotenfelt suoritti molempien oikeuksien kandidaatin tutkinnon 1883 sekä lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot 1887. Hän sai [[varatuomari]]n arvon 1885.
Rivi 6: Rivi 6:
Grotenfelt oli [[Viipurin hovioikeus|Viipurin hovioikeuden]] palveluksessa ylimääräisenä [[viskaali]]na 1888, [[notaari]]na ja suomen kielen kääntäjänä 1888–1892, vara[[kanneviskaali]]na 1892–1893, [[asessori]]na 1893–1901 ja hovioikeudenneuvoksena 1901–1905. Hän toimi [[Suomen senaatti|senaatin]] lainvalmistelukunnan nuorempana jäsenenä 1893–1900 ja vanhempana jäsenenä 1900–1905. Grotenfelt oli senaatin [[Prokuraattori (Suomi)|prokuraattori]] vuosina 1905–1908 mutta hänet erotettiin tästä virasta 1908 poliittisista syistä. Erottamisen syynä olivat Grotenfeltin väitetyt laiminlyönnit [[Voimaliitto|Voima-liiton]] jutun yhteydessä. Hän oli tämän jälkeen senaatin lainvalmistelukunnan vt. nuorempana jäsenenä 1908–1910 ja toimi sitten asianajajana Helsingissä vuosina 1913–1917. Suomen itsenäistyttyä Grotenfelt oli senaatin oikeusosaston jäsen 1917–1918, korkeimman oikeuden jäsen ja [[oikeusneuvos]] 1918–1920 sekä korkeimman oikeuden presidentti 1920–1929.
Grotenfelt oli [[Viipurin hovioikeus|Viipurin hovioikeuden]] palveluksessa ylimääräisenä [[viskaali]]na 1888, [[notaari]]na ja suomen kielen kääntäjänä 1888–1892, vara[[kanneviskaali]]na 1892–1893, [[asessori]]na 1893–1901 ja hovioikeudenneuvoksena 1901–1905. Hän toimi [[Suomen senaatti|senaatin]] lainvalmistelukunnan nuorempana jäsenenä 1893–1900 ja vanhempana jäsenenä 1900–1905. Grotenfelt oli senaatin [[Prokuraattori (Suomi)|prokuraattori]] vuosina 1905–1908 mutta hänet erotettiin tästä virasta 1908 poliittisista syistä. Erottamisen syynä olivat Grotenfeltin väitetyt laiminlyönnit [[Voimaliitto|Voima-liiton]] jutun yhteydessä. Hän oli tämän jälkeen senaatin lainvalmistelukunnan vt. nuorempana jäsenenä 1908–1910 ja toimi sitten asianajajana Helsingissä vuosina 1913–1917. Suomen itsenäistyttyä Grotenfelt oli senaatin oikeusosaston jäsen 1917–1918, korkeimman oikeuden jäsen ja [[oikeusneuvos]] 1918–1920 sekä korkeimman oikeuden presidentti 1920–1929.


Grotenfelt oli ollut mukana [[Säätyvaltiopäivät|säätyvaltiopäivillä]] ritariston ja aateliston jäsenenä vuosina 1888 ja 1894–1906. Hän oli kansanedustajana 1910–1914 edustaen [[Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri|Vaasan läänin pohjoista vaalipiiriä]]. Grotenfelt oli eduskunnan laki- ja talousvaliokunnan puheenjohtajana 1910 ja 1911–1913 sekä oli myös [[Valtakunnanoikeus|valtakunnanoikeuden]] puheenjohtajana.
Grotenfelt oli ollut aatelissäädyssä sukunsa edustaja valtiopäivillä [[Säätyvaltiopäivät 1888|1888]], [[Säätyvaltiopäivät 1894|1894]], [[Säätyvaltiopäivät 1897|1897]], [[Säätyvaltiopäivät 1899|1899]], [[Säätyvaltiopäivät 1900|1900]], [[Säätyvaltiopäivät 1904|1904–1905]] ja [[Säätyvaltiopäivät 1905|1905–1906]]. Hän oli kansanedustajana 1910–1914 edustaen [[Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri|Vaasan läänin pohjoista vaalipiiriä]]. Grotenfelt oli eduskunnan laki- ja talousvaliokunnan puheenjohtajana 1910 ja 1911–1913 sekä oli myös [[Valtakunnanoikeus|valtakunnanoikeuden]] puheenjohtajana.


Grotenfelt oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä ja toimi Ruotsalaisen kansanpuolueen keskushallituksen varapuheenjohtajana. Hän oli lisäksi [[Suomen lainopillinen yhdistys|Suomen lainopillisen yhdistyksen]] puheenjohtaja ja sihteeri.
Grotenfelt oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä ja toimi Ruotsalaisen kansanpuolueen keskushallituksen varapuheenjohtajana. Hän oli lisäksi [[Suomen lainopillinen yhdistys|Suomen lainopillisen yhdistyksen]] puheenjohtaja ja sihteeri.
Rivi 29: Rivi 29:
[[Luokka:Kansanedustajat]]
[[Luokka:Kansanedustajat]]
[[Luokka:Suomen prokuraattorit]]
[[Luokka:Suomen prokuraattorit]]
[[Luokka:Suomalaiset aateliset]]
[[Luokka:Suomen suuriruhtinaskunnan aatelissäädyn valtiopäivämiehet]]
[[Luokka:Suomen suuriruhtinaskunnan aatelissäädyn valtiopäivämiehet]]
[[Luokka:Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen poliitikot]]
[[Luokka:Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen poliitikot]]

Versio 5. huhtikuuta 2021 kello 13.24

Julius Grotenfelt.

Berndt Julius Grotenfelt (12. huhtikuuta 1859 Viipuri – 19. joulukuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen senaattori ja korkeimman oikeuden presidentti 1920-luvulla. Hän oli myös valtiopäivämies ja RKP:n kansanedustajana 1910-luvun alkupuolella.

Grotenfeltin vanhemmat olivat hovioikeudenneuvos Herman Berndt Grotenfelt ja Dorothea Vilhelmina Mangelus. Hän pääsi ylioppilaaksi 1876 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1880 ja maisteriksi 1882. Grotenfelt suoritti molempien oikeuksien kandidaatin tutkinnon 1883 sekä lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot 1887. Hän sai varatuomarin arvon 1885.

Grotenfelt oli Viipurin hovioikeuden palveluksessa ylimääräisenä viskaalina 1888, notaarina ja suomen kielen kääntäjänä 1888–1892, varakanneviskaalina 1892–1893, asessorina 1893–1901 ja hovioikeudenneuvoksena 1901–1905. Hän toimi senaatin lainvalmistelukunnan nuorempana jäsenenä 1893–1900 ja vanhempana jäsenenä 1900–1905. Grotenfelt oli senaatin prokuraattori vuosina 1905–1908 mutta hänet erotettiin tästä virasta 1908 poliittisista syistä. Erottamisen syynä olivat Grotenfeltin väitetyt laiminlyönnit Voima-liiton jutun yhteydessä. Hän oli tämän jälkeen senaatin lainvalmistelukunnan vt. nuorempana jäsenenä 1908–1910 ja toimi sitten asianajajana Helsingissä vuosina 1913–1917. Suomen itsenäistyttyä Grotenfelt oli senaatin oikeusosaston jäsen 1917–1918, korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1918–1920 sekä korkeimman oikeuden presidentti 1920–1929.

Grotenfelt oli ollut aatelissäädyssä sukunsa edustaja valtiopäivillä 1888, 1894, 1897, 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906. Hän oli kansanedustajana 1910–1914 edustaen Vaasan läänin pohjoista vaalipiiriä. Grotenfelt oli eduskunnan laki- ja talousvaliokunnan puheenjohtajana 1910 ja 1911–1913 sekä oli myös valtakunnanoikeuden puheenjohtajana.

Grotenfelt oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä ja toimi Ruotsalaisen kansanpuolueen keskushallituksen varapuheenjohtajana. Hän oli lisäksi Suomen lainopillisen yhdistyksen puheenjohtaja ja sihteeri.

Julius Grotenfelt oli naimisissa vuodesta 1890 Aline Söderhjelmin kanssa. Heidän poikansa oli filosofian maisteri ja kirjailija Erik Grotenfelt joka johti Suomen sisällissodan aikana punaisten teloituksia Inkoon Västankvarnissä ja teki myöhemmin itsemurhan.

Lähteet

Aiheesta muualla

 

Edeltäjä:
August Nybergh 		Korkeimman oikeuden presidentti
1920–1929 		Seuraaja:
Frans Pehkonen
Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Julius_Grotenfelt&oldid=19686027”