Ero sivun ”Suomen kansallismuseo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
luokittelua uudistettu |
|||
| Rivi 66: | Rivi 66: | ||
[[Luokka:Helsingin museot]] |
[[Luokka:Helsingin museot]] |
||
[[Luokka: |
[[Luokka:Suomen kansallismuseo]] |
||
[[Luokka:Gesellius-Lindgren-Saarinen-toimiston suunnittelemat rakennukset]] |
[[Luokka:Gesellius-Lindgren-Saarinen-toimiston suunnittelemat rakennukset]] |
||
[[Luokka:Eliel Saarisen suunnittelemat rakennukset]] |
[[Luokka:Eliel Saarisen suunnittelemat rakennukset]] |
||
Versio 9. huhtikuuta 2019 kello 14.25
| Kansallismuseo | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Mannerheimintie 34 |
| Sijainti | Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | museo |
| Valmistumisvuosi | 1910 |
| Suunnittelija |
arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen toimiston lopetettua Eliel Saarinen |
| Rakennuttaja | Yleisten rakennusten ylihallitus |
| Urakoitsija | rakennusmestarit August Pettersson ja Frans Johansson |
| Omistaja | Senaatti-kiinteistöt |
| Julkisivumateriaali | kivi, rappaus |
| Korkeus | torni 58 m[1] |
| Huoneistoala | näyttelytilat yli 3 100 m² |
 |
|
Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta nykypäivään esinekulttuurin avulla. Kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.[2] Kansallismuseo toimii valtakunnallisena kulttuurihistorian museona, joka vastaa myös Kulttuurien museon, Suomen merimuseon, Seurasaaren ulkomuseon, Olavinlinnan, Hämeen linnan, Hvitträskin, Tamminiemen ja Louhisaaren toiminnasta.[3][4]
Kansallismuseolla on noin puolen miljoonan esineen kokoelmat, joista vastaavat museon kokoelma- ja tutkimusyksikkö sekä Kokoelmakeskus. Vakinaista henkilökuntaa on noin 120. Museo sijaitsee Helsingin Etu-Töölössä Mannerheimintien varrella Finlandia-taloa vastapäätä.
Museorakennuksen arkkitehtuuri
Kansallismuseon rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen. Toimiston lopetettua toimintansa museon suunnittelua jatkoi Eliel Saarinen.[5] Ulkoasu jäljittelee vapaasti Suomen eri aikakausien arkkitehtonisia aiheita, mm. keskiaikaisia kirkkoja ja linnoja. Arkkitehtuuri edustaa kansallisromantiikkaa, ja sisäosat ovat pääasiassa jugendia. Museo rakennettiin 1905–1910, ja se avattiin yleisölle vuonna 1916.[6] Museo nimettiin virallisesti Suomen kansallismuseoksi maan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1917. Viimeisimmän suuren peruskorjauksen jälkeen museo avattiin heinäkuussa 2000.
Museon sisääntuloaulan katossa on Akseli Gallen-Kallelan maalaamat Kalevala-aiheiset kattofreskot, joita pääsee katsomaan ilman pääsymaksua. Vuonna 1928 maalattujen freskojen esikuvana olivat Gallen-Kallelan vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin maalaamat freskot.
Kansallismuseon torni peruskorjattiin vuonna 2017. Korjauksen yhteydessä kaikki tornin kivet valokuvattiin, dokumentoitiin, numeroitiin ja irrotettiin yksi kerrallaan. Lämmityskaapeleitten asentamisen ja tuuletuskanavien rakentamisen jälkeen kivet asennettiin uudelleen täysin samaan kohtaan kuin missä ne aiemmin sijaitsivat, ja välit täytettiin laastilla. Tornin sisäpuoli, aukot, ovet ja parvekkeet entisöitiin. Pääovi valaisimineen konservoitiin[7].
Näyttelyt
Perusnäyttely
Kansallismuseon perusnäyttelyt uudistetaan täysin vuosien 2016–2019 välillä.[8] Ensimmäisenä uudistettiin esihistoriaa käsittelevä näyttely, joka avautui täysin uudenlaisena 1. huhtikuuta 2017. Näyttelyssä ovat esillä ensimmäisinä museokokoelmaan liitetyt esineet kultakin esihistorian kaudelta: vasarakirves kivikaudelta, olkakirves pronssikaudelta ja rautakaudelta keihäänkärki. Itsenäisyyden aikaa käsittelevä näyttely avataan vuoden 2017 lopulla.[9] Vielä uudistamaton valtakunta-näyttely kertoo suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehityksestä keskiajalta Suomen itsenäistymiseen.
Työpaja Vintti museon kolmannessa kerroksessa on toiminnallinen näyttely koko perheelle. Vintissä historiaan pääsee tutustumaan oman tekemisen ja myös leikin kautta.[10]
Kuvia Kansallismuseosta
-
Ilvesreliefi -
Kettureliefi -
Kyntäjäreliefi -
Kansallismuseon torni -
Itäinen reliefi -
Sisääntuloaulan kattofreskot Kyisen pellon kyntö ja Sammon puolustus. -
Näyttelyhuoneessa 213 Valtaistuinsali oleva keisarin valtaistuin vuodelta 1797.
Lähteet
- Kansallismuseo Museovirasto.
Viitteet
- ↑ Salminen, Juho: Räjäytykset tärisyttävät Kansallismuseota, kestääkö torni halkeilematta? Suomen kuvalehti. 1.9.2010 (päiv. 29.11.2013). Viitattu 11.2.2015.
- ↑ Museoviraston organisaatio 2.5.2017. Helsinki: Museovirasto. Viitattu 26.6.2017.
- ↑ Kansallismuseo 2.5.2017. Helsinki: Museovirasto. Viitattu 26.6.2017.
- ↑ Kansallismuseon ohjelmisto 2017 (PDF) Helsinki: Suomen kansallismuseo. Viitattu 26.6.2017.
- ↑ Eliel Saarinen Suomen Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 26.7.2014.
- ↑ Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma, s. 139. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-1844-4.
- ↑ A-Insinöörit: Kansallismuseon peruskorjaus, Helsinki ains.fi. Viitattu 12.7.2018.
- ↑ Kansallismuseon museoissa ja linnoissa ennätyksellisen vilkas vuosi 2015 – yli 600 000 kävijää kansallismuseo.fi. Viitattu 2.4.2017.
- ↑ Suomen esihistorian näyttely avautuu Kansallismuseossa kansallismuseo.fi. Viitattu 2.4.2017.
- ↑ Kansallismuseon perusnäyttely Kansallismuseon verkkosivut. 1.4.2017. Museovirasto. Viitattu 1.4.2017.
Kirjallisuutta
- Kopisto, Sirkka: Suomen kansallismuseo – kansallisromanttisen kauden rakennusmonumentti. Museovirasto, 1981. ISBN 951-9074-63-5.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen kansallismuseo Wikimedia Commonsissa
- Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila 375 humanistia -sivusto 3.7.2015, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.