Ero sivun ”Afganistanin sota (2001–2021)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Sota yhä käynnissä; mallineesen statuksesta, osapuolet toisin päin |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5: | Rivi 5: | ||
| kuva = 2001 War in Afghanistan collage 3.jpg |
| kuva = 2001 War in Afghanistan collage 3.jpg |
||
| kuvateksti = |
| kuvateksti = |
||
| paikka = |
| paikka = [[Afganistan]] |
||
| päivämäärä = [[7. lokakuuta]] [[2001]] – |
| päivämäärä = [[7. lokakuuta]] [[2001]] – |
||
| casus = [[Syyskuun 11. päivän iskut]] |
| casus = [[Syyskuun 11. päivän iskut]] |
||
Rivi 17: | Rivi 17: | ||
* [[ISAF|ISAF:n]] lakkauttaminen joulukuussa 2014 |
* [[ISAF|ISAF:n]] lakkauttaminen joulukuussa 2014 |
||
* [[Resolute Support Mission]]in käynnistyminen joulukuussa 2014 |
* [[Resolute Support Mission]]in käynnistyminen joulukuussa 2014 |
||
| taistelija2 = {{ |
| taistelija2 = {{flagof|Taliban|Afganistanin islamilainen emiraatti}}<br>{{flagof|Taliban}}<br>{{flagof|Jihad|Al-Qaida}}<br>{{flagof|Jihad|Hezb-e-Islami}}<br>{{flagof|Jihad|Uzbekistanin islamilainen liike}} |
||
| taistelija1 = |
| taistelija1 ={{lippukuvake|AFG|1992}} [[Pohjoinen liitto]]<br />{{lippu|Yhdysvallat}}<br>{{lippukuvake|AFG}} [[Afganistanin kansallinen armeija]]<br />{{lippu|Kanada}}<br />{{lippu|Nato}}<br />[[Tiedosto:ISAF-Logo.svg|20px]] [[ISAF]] (2006–2014) |
||
| komentaja2 = [[Mohammed Omar|Mullah Omar]]<br>[[Osama bin Laden]]<br>[[Ayman al-Zawahiri]]<br>[[Mullah Dadullah]]<br>[[Gulbuddin Hekmatyar]]<br>[[Jalaluddin Haqqani]]<br>[[Baitullah Mehsud]] |
| komentaja2 = [[Mohammed Omar|Mullah Omar]]<br>[[Osama bin Laden]]<br>[[Ayman al-Zawahiri]]<br>[[Mullah Dadullah]]<br>[[Gulbuddin Hekmatyar]]<br>[[Jalaluddin Haqqani]]<br>[[Baitullah Mehsud]] |
||
| komentaja1 = [[Tommy Franks]]<br>[[David Fraser]]<br>[[Mohammed Fahim]] |
| komentaja1 = [[Tommy Franks]]<br>[[David Fraser]]<br>[[Mohammed Fahim]] |
||
Rivi 70: | Rivi 70: | ||
{|class="wikitable sortable" |
{|class="wikitable sortable" |
||
!Vuosi!! |
!Vuosi!!Iso-Britannia<br />{{lippukuvake|Yhdistynyt kuningaskunta}}!!Kanada<br />{{lippukuvake|Kanada}}||Yhdysvallat<br />{{lippukuvake|Yhdysvallat}}||Muut||Yhteensä |
||
|- |
|- |
||
|2001||-||-||12||-||12 |
|2001||-||-||12||-||12 |
Versio 2. joulukuuta 2017 kello 22.31
Afganistanin sota | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||||
Osapuolet | |||||||||
Pohjoinen liitto Yhdysvallat Afganistanin kansallinen armeija Kanada Nato ISAF (2006–2014) |
Afganistanin islamilainen emiraatti Taliban Al-Qaida Hezb-e-Islami Uzbekistanin islamilainen liike | ||||||||
Komentajat | |||||||||
Tommy Franks David Fraser Mohammed Fahim |
Mullah Omar Osama bin Laden Ayman al-Zawahiri Mullah Dadullah Gulbuddin Hekmatyar Jalaluddin Haqqani Baitullah Mehsud | ||||||||
Vahvuudet | |||||||||
ISAF 150 000[1] | yli 120 000 | ||||||||
Tappiot | |||||||||
Afganistanin turvallisuusjoukot: yli 10 086 kuoli Pohjoinen liitto: yli 200 Koalitio: 2 774 kaatunutta (USA: 1 790, UK: 395)[2] Koalition haavoittuneet: yli 22 618 haavoittui (USA: 14 793[3], UK: 5 312[4], Kanada: yli 1 850, muut: yli 2 500) Yhdysvaltain siviili-urakointi: 981 kuoli, 12 272 haavoittui[5] Yhteensä: yli 14 007 kuoli ja yli 25 000 haavoittui | n. 41 000 |
Neuvostojoukkojen vetäydyttyä Afganistanista 1989 kymmenvuotisen sodan jälkeen taistelut jatkuivat maassa sisällissotana [6]. Pataanien muodostama sunnilainenTaliban-hallinto salli Al-Qaidan toimia alueellaan. Al-Qaidan tuhoisien syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen Afganistanin sota laajeni kun 7. lokakuuta 2001 kun Yhdysvaltain, Yhdistyneen kuningaskunnan, Australian ja Afganistanin pohjoisosaa hallinneen pohjoisen liiton joukot hyökkäsivät Afganistaniin syrjäyttääkseen maan Taliban-hallinnon ja tuhotakseen Talibanin suojissa toimineen Al-Qaidan.
Sodalla ei ole vakiintunutta nimeä, mutta se on osa 1978 alkanutta Afganistanin sisällissotaa. Yhdysvallat näkee sodan osana "terrorisminvastaista sotaa" – kenraalin Tommy Franksin johtama operaatio oli nimeltään Enduring Freedom.[7] Brittijoukkojen operaatio oli nimeltään Operation Veritas[8].
Taistelut Afganistanissa jatkuvat edelleen.milloin?Vuoden 2002 tammikuussa maahan saapuivat YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä monikansalliset ISAF-joukot (International Security Assistance Force), joiden tavoitteena on Afganistanin hallintoviranomaisten toiminnan tukeminen ja turvallisuuden ylläpitäminen, jotta jälleenrakentamisen olisi mahdollista. Vuonna 2006 Naton ISAF-operaatio yhdistettiin Yhdysvaltain Enduring Freedom -operaation kanssa. Syyskuussa 2008 Yhdysvaltojen operaatiot laajenivat Pakistanin puolelle heidän joukkojensa iskiessä sinne ohjuksin ja erikoisjoukoin.[9]
Afganistanin sota on pakottanut useat eurooppalaispoliitikot eroamaan tehtävistään. Saksan työministeri Franz Josef Jung pakotettiin eroamaan marraskuussa 2009, koska hän salaili saksalaisjoukkojen aiheuttamia siviiliuhreja.[10] Saksan presidentti Horst Köhler joutui eroamaan kytkettyään Saksan taloudelliset intressit ja Afganistanin sodan toisiinsa.[11] Hollannissa hallitus hajosi Afganistanin sotaa koskeviin erimielisyyksiin.[12]
Al-Qaidan johtaja Osama bin Laden surmattiin toukokuussa 2011 Pakistanin Abbottabadissa. Presidentti Barack Obama on asettanut joukkojen vetäytymisen takarajaksi vuoden 2014 loppuun. Päävastuu sodasta luovutettiin Afganistanin turvallisuusjoukoille 28. joulukuuta 2014.[13]
Sodan tausta
Afganistan on käynyt sisällissotaa vuodesta 1978 lähtien. Afganistanilaisen islamilaisen valtion ajauduttua Talibanin hallintoon, se perusti Afganistanin islamilaisen emiraatin vuonna 1996. Emiraatti tuki mujahideenia ja salli muun muassa Al-Qaida-verkoston toiminnan maassa. Talibania vastustanut Pohjoinen liitto säilytti hallussaan 10 prosenttia Afganistanin pinta-alasta.
Yhdysvaltojen johtaman invaasion taustalla olivat syyskuun 11. päivän terrori-iskut World Trade Centeriin ja Pentagoniin. Iskuihin osallisuutensa myöntänyt Osama bin Laden Al-Qaida-ryhmineen piti tukikohtaansa Afganistanissa ystävällismielisen Taliban-hallinnon suojissa. YK:n turvallisuusneuvosto oli vaatinut terroristiksi epäillyn Osama bin Ladenin luovuttamista jo joulukuussa 2000. Syyskuun 11. iskujen tekijöiden selvittyä Yhdysvaltain presidentti George W. Bush vaati talibaneja luovuttamaan Osama bin Ladenin ja Al-Qaidan johtajat sekä sulkemaan terroristien koulutusleirit. Kaksi päivää ennen hyökkäystä Taliban tarjosi bin Ladenin asettamista afganistanilaiseen tuomioistuimeen ja mahdollisesti harkitsevansa myös hänen luovuttamistaan ulkopuoliselle maalle, jos Yhdysvallat ensin luovuttaisi bin Ladenia koskevan todistusaineiston. Yhdysvallat ei suostunut todistusaineiston luovuttamiseen talibaneille eikä afganistanilaiseen oikeuskäsittelyyn[14], ja 7. lokakuuta 2001 klo 16.30 UTC yhdysvaltalais- ja brittijoukot aloittivat taliban- ja Al-Qaida -kohteiden pommitukset Kabulissa, Kandaharissa ja Jalalabadissa.[15]
Sodan kulku
Ensimmäisen kahden viikon strategiset pommitukset johtoa ja viestiyhteyksiä vastaan eivät tuottaneet juurikaan tulosta, mutta tämän jälkeen painopisteen siirto rynnäköintiin Talibanin taistelujoukkoja vastaan sekä Yhdysvaltain erikoisjoukkojen hyökkäys Kandahariin marraskuun alussa mahdollistivat Pohjoisen liiton joukkojen etenemisen. Mazar-i-Sharif vallattiin 9. marraskuuta ja sitä puolustaneet taliban-taistelijat teloitettiin. Mazar-i-Sharifin menetyksen jälkeen monet pohjoiset maakunnat antautuivat ilman vastarintaa talibanien tukijoiden vaihtaessa puolta. Yöllä 12. marraskuuta talibanjoukot vetäytyivät Kabulista kohti etelää. Kaupunkia jäi puolustamaan vain kourallinen ulkomaalaisia al-Qaidan taistelijoita, jotka 13. marraskuuta saapuneet Pohjoisen liiton joukot voittivat nopeasti. Seuraavan 24 tunnin aikana kaikki Iranin rajan vastaiset maakunnat antautuivat, mukaan lukien tärkeä Heratin kaupunki.
Pohjoisessa Afganistanissa 10 000 Taliban-taistelijaa vetäytyi Kondozin kaupunkiin, joka saarrettiin 16. marraskuuta mennessä. Tällöin talibanjoukot olivat perääntyneet etelässä jo Kandahariin asti. 13. marraskuuta lähtien noin 2000 Al-Qaida-taistelijaa, joukossa melko varmasti myös Osama bin Laden, oli linnoittautunut Tora Boran vuoristoon 50 kilometriä lounaaseen Jalalabadista. Yhdysvaltain ilmavoimat aloittivat massiiviset pommitukset linnoitusten tuhoamiseksi. Konduz antautui 25. marraskuuta, ja noin 2 000 taistelijaa teloitettiin välittömästi tai tukehtui kuoliaaksi kuljetuksen aikana. Qala-e-Jangin vankilassa alkoi samana päivänä kapina noin 600 vangin noustua vangitsijoitaan vastaan. Kapinan tukahduttaminen kesti kolme päivää ja merkitsi taisteluiden loppua pohjoisessa Afganistanissa.
Etelässä Kandahar oli vielä Talibanin hallinnassa. Ensimmäinen suurempi Yhdysvaltain joukko, noin 1 000 merijalkaväen sotilasta, taisteli täällä ensi kertaa talibanjoukkoja vastaan. Raskaan pommituksen alla Taliban oli valmis antautumaan 6. joulukuuta, mutta Yhdysvallat ei hyväksynyt armahdusta Talibanin tai Al-Qaidan johtajille ja 7. joulukuuta Talibanin johtaja Mullah Omar nähtiin viimeisen kerran moottoripyöräsaattueessa pakenemassa Kandaharista kohti Uruzganin maakunnan vuoristoa. Muut Taliban-johtajat pakenivat Pakistaniin Paktian ja Paktikan maakuntien kautta ja kaupunki jäi Pohjoisen liiton joukkojen käsiin.
Taistelut jatkuivat vielä Tora Borassa, jossa Al-Qaidan taistelijat puolustautuivat luolissa ja bunkkereissa heimopäälliköiden joukkoja, Yhdysvaltain erikoisjoukkoja sekä ilmaiskuja vastaan. Taistelut jatkuivat vaikeassa maastossa 17. joulukuuta asti, jolloin viimeinen luolakompleksi vallattiin. Osama bin Ladenin tai hänen ruumiinsa etsinnät jatkuivat tammikuulle asti, mutta hänestä tai muista Al-Qaidan johtajista ei löydetty merkkejä.
Vielä maaliskuussa 2002 Yhdysvaltain ja Afganistanin heimojen joukot joutuivat hyökkäämään 1 000–5 000 uudelleen ryhmittynyttä Taliban-taistelijaa vastaan yli 3 000 metrin korkeudessa Paktian maakunnassa (Operaatio Anaconda).[16] Hyökkäykseen osallistui noin kaksi tuhatta sotilasta. Kahdeksan amerikkalaista kuoli, 82 haavoittui.[17] Afgaanien tappioista ei ole tietoja.
Arviot sodan ensimmäisenä vuonna kuolleiden siviilien määrästä liikkuvat 1 000:n ja 3 600:n välillä.lähde? Sodan vuoksi epäsuorasti kuolleiden siviilien määriä ei ilmeisesti ole tutkittu tarkasti. Brittiläisen Guardian-lehden artikkeli puhuu muutamista kymmenistä tuhansista.lähde tarkemmin? Sodan aikana monet humanitääriset järjestöt pelkäsivät suurkatastrofia, mikäli sota jatkuisi kiivaana vielä lähestyvänä talvena. Tämän vuoksi Yhdysvalloille esitettiin vaatimuksia keskeyttää sotatoimet humanitäärisen tilanteen helpottamiseksi.
Vältettyään taisteluja kesän 2002 talibanjoukkojen rippeet aloittivat syksyllä värväyksen pastualueilla Afganistanissa ja Pakistanissa. Taistelut jatkuivat hajanaisina. Lyödyksi luultu Taliban keräsi voimia ja aktivoitui uudelleen keväällä 2006. Kesällä 2006 ISAF:in vastuualue laajennettiin koko maahan ja se siirrettiin NATO-johtoon ja siihen liitettiin myös Yhdysvaltain terrorismin vastaiset joukot. Länsimaisten joukkojen vastaiset taistelijat alkoivat hyödyntää tienvarsipommeja ja itsemurhapommituksia. Kesällä 2006 NATO suoritti kaksi suurta operaatiota, kesäkuussa Operaatio Mountain Thrustin ja syyskuussa Operaatio Meduusan.
Merkittävä itsemurhapommi-isku tapahtui helmikuussa 2007 Yhdysvaltain hallussa olevalle Bagramin lentokentälle, samaan aikaan kun varapresidentti Dick Cheney vieraili maassa. Kesän 2007 suurimmat taistelut käytiin Choran kylästä Orūzgānin maakunnassa ja Musa Qulasta. Toinen merkittävä Talibanin isku oli hyökkäys vankilaan Kandaharissa 13. kesäkuuta 2008, jossa vapautettiin 400–1 000 vankia.
Yhdysvaltojen erikoisjoukot surmasivat Al-Qaidan johtajan Osama bin Ladenin sotilasoperaatiossa Pakistanin puolella Abbottabadin kaupungissa. Presidentti Barack Obama asetti myöhemmin Yhdysvaltojen kaikkien joukkojen maasta vetäytymisen takarajaksi vuoden 2014 lopun. Lopulta päävastuu sodasta luovutettiin Afganistanin turvallisuusjoukoille 28. joulukuuta 2014.[13]
Afganistanin sota ei kuitenkaan päättynyt Yhdysvaltojen vetäydyttyä. Levottomuudet ja talibanien hyökkäykset alkoivat lisääntyä heti Yhdysvaltojen joukkojen vetäytymisen alettua. Maaliskuussa 2015 kasvaneet väkivaltaisuudet pakottivat Yhdysvallat hidastamaan joukkojen lopullista vetäytymistä.[18] Vetäytymisestä huolimatta Yhdysvallat on jatkuvasti tehnyt sotilasoperaatioita ja ilmaiskuja Afganistanissa. Lisäksi maassa on useita erikoisjoukkojen yksiköitä.[19]
Liittouman joukot: kuolemantapauksia vuosittain
Vuosi | Iso-Britannia |
Kanada |
Yhdysvallat |
Muut | Yhteensä |
---|---|---|---|---|---|
2001 | - | - | 12 | - | 12 |
2002 | 3 | 4 | 49 | 13 | 69 |
2003 | - | 2 | 48 | 7 | 57 |
2004 | 1 | 1 | 52 | 6 | 60 |
2005 | 1 | 1 | 99 | 30 | 131 |
2006 | 39 | 36 | 98 | 18 | 191 |
2007 | 42 | 30 | 117 | 43 | 232 |
2008 | 51 | 32 | 155 | 57 | 295 |
2009 | 108 | 32 | 317 | 64 | 521 |
2010 | 103 | 16 | 499 | 93 | 711 |
2011 | 46 | 4 | 418 | 98 | 566 |
2012 | 44 | .. | 310 | 48 | 402 |
2013 | 9 | .. | 127 | 25 | 161 |
2014 | 6 | .. | 55 | 14 | 75 |
2015 | 2 | .. | 22 | 3 | 27 |
Yhteensä | 455 | 158 | 2 378 | 521 | 3512 |
Päivitetty viimeksi 21. joulukuuta 2015.[20]
-
Yhdysvaltain ja Afganistanin armeijan joukkoja yhteisessä operaatiossa
-
Yhdysvaltain ilmavoimien vuonna 2009 tekemän iskun siviiliuhri
-
Yhdysvaltalaissotilaiden Humvee juuttuneena hiekkaan Afganistanin eteläosassa (2004)
-
Yhdysvaltalaiset ja Talibanin sotilaat keskinäisessä kahakassa (2007)
-
Yhdysvaltain merijalkaväen sotilas potkaisee oven auki kotietsinnässä
Siviiliuhrit
- Pääartikkeli: Afganistanin sodan siviiliuhrit
Arviot siviiliuhrien määristä vaihtelevat noin 14 000 ja 31 000 välillä. Hyökkäyksen alussa koalition ilmaiskut toivat huolen siviiliuhreista, ja koalition sotatoimet ovatkin vaatineet lukuisia siviiliuhreja. Sodan edetessä Taliban-taistelijoiden osuus Afganistanin sodan siviiliuhreista on noussut selvästi liittoutuman lukuja korkeammaksi. Vuonna 2011 YK:n mukaan sodassa kuoli heinäkuuhun mennessä 1 462 siviiliä, joiden kuolemista 80 % oli islamistikapinallisten aiheuttamia.[21]
Siviiliuhrien määrä vuosittain
(Luvuista puuttuu runsaasti kirjaamattomia uhreja. Sodan eri osapuolten aiheuttamia kuolemantapauksia ei ole eritelty.)
Vuosi | Uhreja | Lisätietoja |
---|---|---|
2001 | 1 100–1 300 | Yhdysvaltojen pommitusoperaatiot |
2002 | 3 300 | Erityisesti alkuvuonna |
2003 | 71 | |
2004 | 11 | |
2005 | 20 | |
2006 | 130 | |
2007 | 14 000 | |
2008 | 370 | |
2009 | 7 500 | |
2010 | 9 000 | |
2011 | 3 021 | YK:n raportin mukaan |
2012 | 62 | YK:n raportin mukaan |
2013 | 1 340 | YK:n raportin mukaan |
2014 | .. |
Lähde: En-wiki, Civilian_casualties_in_the_War_in_Afghanistan
Katso myös
Lähteet
- ↑ International Security Assistance Force and Afghan National Army strength & laydown NATO. Viitattu 31.5.2009. (englanniksi)
- ↑ http://icasualties.org/oef/
- ↑ http://www.defenselink.mil/news/casualty.pdf
- ↑ http://www.mod.uk/DefenceInternet/AboutDefence/CorporatePublications/DoctrineOperationsandDiplomacyPublications/OperationsInAfghanistan/OpHerrickCasualtyAndFatalityTables.htm , http://www.mod.uk/NR/rdonlyres/03645441-065E-4E0A-9F62-B8AEBDAC8151/0/opherrickcasualtytablesto15june2010.pdf
- ↑ http://projects.propublica.org/tables/contractor_casualties
- ↑ Afghanistan profile - Timeline BBC.
- ↑ Franks runs the day-to-day operations of the Afghan campaign 24.10.2001. CNN. Viitattu 13.5.2008.
- ↑ Operation Veritas UK Ministry of Defence.
- ↑ Ten Said Killed In U.S. Missile Attack In Pakistan 12.9.2008. RFE/RL. Viitattu 12.9.2008.
- ↑ YLE: Saksan työministeri eroaa Afganistan-kohun vuoksi 27.11.2009. RFE/RL. Viitattu 06.08.2010.
- ↑ YLE: Saksan presidentti eroaa Afganistan-lausuntojen takia 31.05.2010. RFE/RL. Viitattu 06.08.2010.
- ↑ YLE: Hollanti ennenaikaisiin vaaleihin Afganistan-kiistan takia 20.02.2010. RFE/RL. Viitattu 06.08.2010.
- ↑ a b US Formally Ends War huffingtonpost.com.
- ↑ The Guardian: Taliban 'will try Bin Laden if US provides evidence' 5. lokakuuta, 2011
- ↑ Operation Veritas - summary reports - October 2001 to December 2001 UK Ministry of Defence.
- ↑ CNN
- ↑ Global Security
- ↑ US to slow troop withdrawal from Afghanistan MyWay. Viitattu 13.7.2015. (englanniksi)
- ↑ Taliban Gains Pull U.S. Units Back Into Fight in Afghanistan The New York Times. Viitattu 13.7.2015. (englanniksi)
- ↑ Casualties by year
- ↑ Afghan civilian deaths rise, insurgents responsible for most casualties – UN 14.7.2011. U.N. News Centre. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Afganistanin sota (2001–2021) Wikimedia Commonsissa
Tapahtumat (2001–2004) | Tapahtumat (2005–) | Erityisartikkelit | Operaatioiden osanottajat | Terroristijärjestöt |
2001:
2002: 2003: 2004: |
2005: 2006:
2007:
2008: |