Ero sivun ”Sipilän hallitus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 48: Rivi 48:
Elinkeinoministeri [[Olli Rehn]] valittiin lokakuussa 2016 Suomen Pankin johtokuntaan, minkä takia hän luopuu kansanedustajan ja ministerin tehtävistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-9229917 | Nimeke = Olli Rehn ja Marja Nykänen töihin Suomen Pankkiin | Tekijä = Länkinen, Tiina & Sundqvist, Vesa & Pilke, Antti | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 14.10.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 27.10.2016 | Kieli = }}</ref> Hänen seuraajakseen ministerinä valittiin kansanedustaja [[Mika Lintilä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-9255171 | Nimeke = Mika Lintilä on uusi elinkeinoministeri | Tekijä = Korkki, Jari | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 27.10.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 27.10.2016 | Kieli = }}</ref>
Elinkeinoministeri [[Olli Rehn]] valittiin lokakuussa 2016 Suomen Pankin johtokuntaan, minkä takia hän luopuu kansanedustajan ja ministerin tehtävistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-9229917 | Nimeke = Olli Rehn ja Marja Nykänen töihin Suomen Pankkiin | Tekijä = Länkinen, Tiina & Sundqvist, Vesa & Pilke, Antti | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 14.10.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 27.10.2016 | Kieli = }}</ref> Hänen seuraajakseen ministerinä valittiin kansanedustaja [[Mika Lintilä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-9255171 | Nimeke = Mika Lintilä on uusi elinkeinoministeri | Tekijä = Korkki, Jari | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 27.10.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 27.10.2016 | Kieli = }}</ref>


24. – 25. huhtikuuta 2017 pidetyssä puolivälin kehysriihessä hallitus päätti lisätä ministereiden määrää kolmella, kullekkin hallituspuolueelle yksi ministerinpesti lisää. Työ- ja oikeusministerin salkku jaetaan, jolloin oikeusministerin salkku siirtyy kokoomukselle, opetus- ja kulttuuriministerin salkusta erotetaan kulttuuri- ja urheiluministerin asiat perussuomalaisille ja maatalous- ja ympäristöministerin salkku jaetaan keskustan sisällä. Uudistuksen jälkeen hallituksessa on 17 ministeriä.
24. – 25. huhtikuuta 2017 pidetyssä puolivälin kehysriihessä hallitus päätti lisätä ministereiden määrää kolmella, kullekkin hallituspuolueelle yksi ministerinpesti lisää. Maatalous- ja ympäristöministerin salkku jaetaan keskustan sisällä, oikeusministerin salkku siirtyy kokoomukselle ja perussuomalaiset saavat kulttuuri- ja urheiluministerin salkun, jolloin kyseiselle ministerille tulee hoidettavakseen myös eurooppaministerin tehtävät. Uudistuksen jälkeen hallituksessa on 17 ministeriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/politiikka/201704252200110840_pi.shtml | Nimeke = Nyt se on varmaa: Hallitukseen kolme uutta ministeriä - oikeusministerin salkku kokoomukselle | Tekijä = Jokinen, Kalle | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Iltalehti | Ajankohta = 25.4.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Iltalehti | Viitattu = 26.4.2017 | Kieli = }}</ref>

{| class="wikitable"
{| class="wikitable"
!ministeri
!ministeri

Versio 26. huhtikuuta 2017 kello 17.26

Juha Sipilä.

Sipilän hallitus on Suomen tasavallan 74. ja nykyinen hallitus. Se muodostettiin vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen ja nimitettiin tehtäväänsä 29. toukokuuta 2015.[1] Pääministerinä toimii Suomen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, ja siihen kuuluu keskustan lisäksi Perussuomalaiset ja Kansallinen Kokoomus. Hallitukseen osallistuvien puolueiden yhteenlaskettu paikkamäärä eduskunnassa on 123 paikkaa sekä eduskunnan puhemies, joka ei saa äänestää.

Hallitusneuvottelut

Hallitusneuvottelut alkoivat 8. toukokuuta 2015 keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen kesken valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa.[2] Neuvotteluiden aluksi perustettiin työryhmät käsittelemään neljää eri aihekokonaisuutta. Nämä olivat strategiaryhmä, ulko- ja turvallisuuspoliittinen ryhmä, maahanmuuttoryhmä ja EU-politiikan ryhmä.[3] Myöhemmin työnsä aloittivat myös johtoryhmä sekä hyvinvoinnin, työn ja työllisyyden, koulutuksen ja osaamisen, biotalouden, reformien, kestävän julkisen talouden, verotuksen, sisäisen turvallisuuden ja rakenneuudistusten työryhmät.[4][5] Neuvotteluiden edettyä päätettiin perustaa myös asuntotyöryhmä.[6]

Hallituspuolueet asettivat tavoitteeksi että hallitusohjelmasta tulee selvästi lyhyempi kuin aikaisempien hallitusten pitkiksi kasvaneista ohjelmista. Tavoitteena oli pituudeltaan noin 5-10 sivun strateginen paperi[7]. Erityisesti Alexander Stubb halusi "näyttää äänestäjille, että jos laajasti Suomessa on oltu yksimielisiä strategisemman hallitusohjelman tarpeesta, niin sellainen pitää pystyä myös laatimaan" ja että "vain oleellisin otetaan mukaan"[8]. Hallitusneuvottelujen lopputuloksena syntyi kuitenkin 74-sivuinen hallitusohjelma, jossa listattiin hyvin yksityiskohtaisia päätöksiä[9]. Mediassa kiinnitettiin huomiota esimerkiksi hevosenlannan polttamisen sallimisen kaltaisen asian mainitsemiseen hallitusohjelmatasolla[10][11][12].

Hallitusneuvottelut etenivät sujuvasti, ja puolueet löysivät nopeasti yhteisen kannan monissa asioissa. Neuvotteluissa muun muassa päätettiin palata vuoden 2007 kirjaukseen Nato-optiosta ja periä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta lukukausimaksut. Maahanmuuttopolitiikassa päätettiin pitää pakolaiskiintiö ennallaan vastoin Perussuomalaisten vaatimuksia. Pakolaisia koskevat muotoilut tehtiin tulkinnanvaraisksi, niin että ne jättävät liukumavaraa hallitukselle. Hallitusohjelman mukaan "kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla ja tällä osallistumme kansainväliseen taakanjakoon", missä sana ainakin antaa mahdollisuuden kasvattaa määriä[13]. EU-politiikasta linjattiin, ettei Suomi ole valmis kasvattamaan vastuitaan eurokriisin hoidossa[14], mistä kuitenkin luovuttiin vain muutaman viikon päästä kun hallitus päätti myöntää Kreikalle 1,5 miljardia lisää tukea[15]. Verotuksesta puolueet sopivat, ettei kokonaisveroaste nouse vaalikaudella, ja että luvassa on sekä kevennyksiä että kiristyksiä verotukseen.[16] Yhteiskuntasopimuksen yhteydessä kuitenkin kasvatettiin palkansaajien pakollisia maksuja: työttömyysvakuutusmaksua siirretään palkansaajalle lisää 0,85 prosenttiyksikköä ja työeläkemaksua 1,2 prosenttiyksikköä[17]. Nämä ovat palkansaajalle veronkaltaisia maksuja, jotka alentavat Aamulehden laskelman mukaan tyypillisen lapsiperheen käteen jääviä tuloja 3000 eurolla[18][19]. Myös sote-uudistuksesta päästiin sopuun.[20] Hallitusohjelman sote-mallissa olisi ensin tehty julkisen hallinnon sosiaali- ja terveyspalvelujen integroiminen ja rakenneuudistus. Sen jälkeen olisi luotu uusi sote-rahoitusmalli, ja viimeisessä vaiheessa olisi laadittu järjestelmä jolla voidaan tehdä palveluiden kilpailuttamista. Tätä mallia ei kuitenkaan toteuteta, vaan sen sijaan hallitus aikoo toteuttaa sote-mallin, joka pakottaa suoraan yhtiöittämiseen ja kilpailuttamiseen. Muutos on välitön, eikä uudistuksia porrasteta. Mallissa lisätään uusia päätöksentekotasoja perustettavien sote-yhtiöiden tasolla, uuden maakuntahallinnon tasolla ja viiden uuden sote-alueen tasolla.[21]

Hallituspuolueet sitoutuivat valtiovarainministeriön arvioon kuuden miljardin euron sopeutustarpeesta, jonka myötä valtion menoista tulisi leikata neljä ja kuntien menoista kaksi miljardia euroa. Mikäli Sipilän kaavailema yhteiskuntasopimus saadaan muodostettua, hallitus on valmis miljardin euron tuloveron kevennyksiin.[22] Strateginen hallitusohjelma julkaistiin 27. toukokuuta 2015, ja uusi hallitus nimitettiin tehtäväänsä 29. toukokuuta.[23]

Ulkoministeriksi tulleen Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin vaatimuksesta hallituksen ohjelmaan kirjattiin ns. Lex Vennamon eli vuonna 1972 tehdyn puoluetukilain muutoksen kumoaminen. Soini luonnehti asiaa ”suuren historiallisen vääryyden korjaamiseksi” ja kiisti jyrkästi spekulaatiot siitä, että taustalla olisi ollut pelko PS:n eduskuntaryhmän hajoamisesta.[24]

Yhteiskuntasopimus

Pääministeri Sipilä halusi jo ennen hallitusneuvottelujen alkua toukokuussa 2015 solmia etujärjestöjen kanssa "Yhteiskuntasopimuksen", jolla Suomen tuottavuutta ja kilpailukykyä ja siten työllisyyttä parannettaisiin. Ensimmäisen version yhteiskuntasopimuksesta kirjoitti keskustan Mikko Alkio. Tavoitteena viiden prosentin tuottavuuden parantaminen. Neuvotteluihin osallistuivat Elinkeinoelämän keskusliitto, Kuntatyönantajat, SAK, Akava ja STTK ja Suomen yrittäjät.[25][26]

Keinoiksi yhteiskuntasopimuksen viiden prosentin tuottavuuden nousuun esiteltiin EK:n taholta "merkittävä työajan lisäys ilman kustannusten nousua". Tämä oli tarkoittanut samaa kuin palkkojen alentaminen eli sisäinen devalvaatio.[27] Lehdistössä sopimus uutisoitiin jopa "kiristyksenä", koska sopimuksen kaatuessa hallitus ilmoitti tekevänsä 1,5 miljardin lisäsäästöt ja jättävänsä tekemättä ehdollisen veronkevennykset.[28]

Eurooppapolitiikka

Hallitusohjelmaan kirjattiin Kreikan lainaohjelmasta, että Suomen vastuut eivät saa kasvaa[29]. Kun Kreikan lisälainoitus tuli vain joitain viikkoja hallituksen muodostamisen jälkeen taas ajankohtaiseksi, eurooppaministeri Timo Soini ilmoitti 10.7.2015 että Suomi ei anna Kreikalle enää yhtään lainaa[30]. 12.7.2015 valtiovarainministeri Alexander Stubb ilmoitti että Suomen kanta Kreikka-neuvotteluissa liikkuu jatkuvasti[31]. 16.7.2015 mennessä oli selvää että Suomi myöntää Kreikalle 1,5 miljardin euron lisälainan ilman vakuuksia[32][15]. Hallituksen myöntämän tukipaketin jälkeen Suomen suhteellinen osuus kreikan veloista nousi Euroopan viidenneksi suurimmaksi[33]. Suomen ailahtelevainen kanta sai Kreikan pääministeriltä osakseen irvailua myöskin tiukkana esintyneen Hollannin rinnalla[34].

Harmaan talouden torjunta

Hyvin pian hallitusneuvotteluiden jälkeen hallitus päätti merkittävistä määrärahaleikkauksista poliisin harmaantalouden tutkimusyksikköön. Leikkausten mittakaava henkilötyövuosissa arvioitiin lähes sadaksi poliisitutkijaksi[35]. Hallitusohjelmaan kirjattiin ns. aktiivisen katumisen malli, jossa verorikolliset olisivat saaneet palauttaa veroparatiiseihin piilotetut omaisuutensa Suomeen ilman rangaistusta. Tällä oli tarkoitus saada kerättyä enemmän verotuloja Suomeen. Transparency Internationalin Erkki Laukkasen mukaan hallituksen kaavailema armahduslaki olisi ongelmallinen, koska se saattaisi sallia veroja välttäneiden laistaa seurauksista, vaikka kansainvälinen tiedonvaihto olisi paljastamassa heidän toimensa joka tapauksessa lähitulevaisuudessa. Myöskin ongelmana nähtiin, että veronkiertäjien nimet olisivat jääneet piiloon, vaikka muuten verotustiedot Suomessa ovat julkisia. Lakia rikkoneet olisivat tässä mielessä saaneet lievemmän kohtelun kuin lainkuuliaiset veronmaksajat.[36] Lopulta hallitus joutui perääntymään armahduslaista sen laajan vastustuksen takia, ja se vedettiin pois valmistelusta[37].

Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan kirjattiin hallintarekisterin käyttöönotto, joka oli kaatunut edellisessä hallituksessa sosilaidemokraattien vastustustukseen[38]. Hallintarekisteri on sijoitusomaisuuden omistusjärjestely, joka sallisi osakeomistusten salaamisen[39]. Hallituksen hanke kohtasi laajaa vastustusta omistusten avoimuudesta huolestuneiden kansalaisjärjestöjen, mutta myöskin monien viranomaisten taholta. Uudistusta vastustivat mm. poliisi, syyttäjä, ulosottaja, verottaja, finanssivalvonta, oikeusministeriö ja Suomen pankki[40][41]. Tästä huolimatta valtiovarainministeri Alexander Stubb esitti eduskunnalle hankkeella olevan laaja, yli 90-prosenttinen tuki. Myöhemmin Stubb tunnusti luvun olleen hänen omasta päästään ja pyysi asiaa anteeksi[42]. Hallitus veti hallintarekisteriesityksen pois, mutta yrittää nyt muilla säädösmuutoksilla saada aikaan hallintarekisterin kaltaisten omistusjärjestelyjen laillistamisen.[43]

Hallitusohjelman julkistaminen

Hallitusohjelma esiteltiin eduskunnalle täysistunnossa 2.6.2015. Päähallituspuolue Keskustan ryhmäpuheenvuorossa Matti Vanhanen sanoi hallitusohjelman osoittavan "että maassa on johtajuutta, että on olemassa korkeimmilla valtiollisilla instansseilla käsitys siitä, millä tavalla Suomi selviää. Siihen on nyt ohjelma laadittu." Toiseksi suurimman hallituspuolueen ryhmäpuheenvuorossa Sampo Terho painotti hallituksen kansalta saamaa tukea: "Suomen kansa on viisas kansa. Hädän hetkellä se nousee yhtenäisenä ja toimintahaluisena, se nousee vastatakseen pahimpaankin tilanteeseen." Kolmannen hallituspuolueen Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Arto Satonen painotti tulevaisuuden merkitystä: "Meidän velvollisuutemme on jättää myös tuleville sukupolville yhtä hieno kotimaa. Sen teemme yhdessä. Meidän jokaisen on luotava uskoa — ja voitava uskoa — tulevaisuuteen."[44]

Opposition ryhmäpuheenvuoroissa sosialidemokraattien Antti Rinne näki hallitusohjelman epätasa-arvoisena: "tämän porvarihallituksen ohjelma vapauttaa osallistumisen ja korjaamisen vastuusta isotuloiset, varakkaat ihmiset, jotka eivät liiemmin julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja taikka yhteiskunnan tulonsiirtoja tarvitse. Korjaamisesta laitetaan vastuuseen ne, joilla on jo nyt vähemmän tai ei lainkaan mahdollisuuksia ja voimavaroja kyetä tätä taakkaa kantamaan." Vihreiden Ville Niinistö luonnehti ryhmäpuheenvuorossaan hallitusohjelmaa poikkeuksellisen oikeistolaiseksi: "Hallitusohjelmaansa esittelevä hallitus on perusoikeistolainen hallitus. Sitä on myös luonnehdittu ohjelmaltaan republikaaniseksi. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa meillä on hallitus, joka tietoisesti haluaa supistaa julkisen vallan vastuuta ihmisistä." Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki painotti ryhmäpuheenvuorossaan hallituksen poikkeamista vaalilupauksistaan: "Valtiovarainministeriön omienkin laskelmien mukaan eläkeläisiin, lapsiperheisiin ja työttömiin kohdistuu eniten leikkauksia hallitusohjelmassa. Jos hallitusohjelmaa käsiteltäisiin käräjäoikeudessa, olisi rikosnimike todennäköisesti törkeä petos."[44]

Ministerit

Hallitusneuvottelujen lopputuloksena hallituksessa on 14 ministeriä, mikä on kolme vähemmän kuin Stubbin hallituksessa.[45] Keskusta sai hallitukseen kuusi ministeriä ja kokoomus sekä perussuomalaiset kumpikin neljä ministeriä.[46] Kokoomus ja perussuomalaiset nimesivät ministerinsä 27.5. ja keskusta 28.5.[47] Pääministerin sijaiseksi nimettiin ulkoministeri Timo Soini.[48][49]

Hallituksessa 9 on miestä ja 5 naista. Kesken vaalikautta on tarkoitus vaihtaa Juha Rehula Annika Saarikkoon, minkä jälkeen hallituksessa on 8 miestä ja 6 naista[50]. Tässä Suomi poikkeaa muista pohjoismaista, joissa on hallituksissa yhtä paljon miehiä ja naisia. Myös Suomessa on ollut tapana 90-luvulta lähtien huolehtia tasa-arvoisesta ministeripaikkajaosta. Juha Sipilä lupasi ennen vaaleja tavoitella hallituskokoonpanoa, jossa on yhtä paljon naisia ja miehiä[51]. Erityisesti painoarvoltaan merkittävissä ministerinsalkuissa jakauma on vielä epätasaisempi, mikä näkyy ministerivaliokuntien kokoonpanossa: ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunnassa on 6 miestä ja 1 nainen, talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 6 miestä ja 1 nainen, EU-ministerivaliokunnassa 8 miestä ja 2 naista ja raha-asiainvaliokunnassa 3 miestä ja 1 nainen[52]. Hallituksen kokoonpano on vaikuttanut myös siihen, että esimerkiksi yhteiskuntasopimuksesta päättämässä olleet avainhenkilöt olivat lähes kaikki miehiä[53]. Monialainen professoriryhmä on arvostellut Sipilän hallitusta sukupuolten välisen tasa-arvon huomioimatta jättämisestä päätöksenteossa[54].

Hallituksen ministereistä Jari Lindström on historian ensimmäinen oikeusministeri, jolla ei ole korkeakoulututkintoa. Ministerivalinnan julkistamisen yhteydessä uutisvälineet nostivat julkisuuteen Lindströmin vanhan kyselyvastauksen, jossa hän oli ilmoittanut kannattavansa kuolemantuomiota[55]. Ylen haastattelussa häneltä kysyttiin kannattaako hän edelleen kuolemantuomiota, missä yhteydessä ministeri vahvisti myönteisen kantansa pysyneen ennallaan[56]. Muista ministereistä huomiota ovat kiinnittäneet sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän rokotuskriittisyys[57] ja ulkoasiain- ja eurooppaministeri Timo Soinin kuuluminen EU-kriittiseen ryhmään ollessaan europarlamentaarikko[58].

Vaalien jälkeen Ylen tutkivat journalistit saivat selville, että ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka[59] samoin kuin Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner[60] hallinnoivat Benelux-maihin ulottuvia yritysomistusketjuja verojen maksun välttämiseksi Suomeen.

11. kesäkuuta 2016 Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb hävisi puheenjohtajavaalin Petteri Orpolle, minkä myötä myös Stubbin tehtävät valtiovarainministerinä siirtyvät 22. kesäkuuta 2016 Orpolle[61], jonka entisen sisäministerin paikan sai Paula Risikko. Uudeksi ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi Lenita Toivakan tilalle tuli Kai Mykkänen.[62]

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä ilmoitti elokuussa 2016 luopuvansa ministerin tehtävästä perhesyihin vedoten. Hänen tilalleen ministeriksi nousi kansanedustaja Pirkko Mattila.[63]

Elinkeinoministeri Olli Rehn valittiin lokakuussa 2016 Suomen Pankin johtokuntaan, minkä takia hän luopuu kansanedustajan ja ministerin tehtävistä.[64] Hänen seuraajakseen ministerinä valittiin kansanedustaja Mika Lintilä.[65]

24. – 25. huhtikuuta 2017 pidetyssä puolivälin kehysriihessä hallitus päätti lisätä ministereiden määrää kolmella, kullekkin hallituspuolueelle yksi ministerinpesti lisää. Maatalous- ja ympäristöministerin salkku jaetaan keskustan sisällä, oikeusministerin salkku siirtyy kokoomukselle ja perussuomalaiset saavat kulttuuri- ja urheiluministerin salkun, jolloin kyseiselle ministerille tulee hoidettavakseen myös eurooppaministerin tehtävät. Uudistuksen jälkeen hallituksessa on 17 ministeriä.[66]

ministeri tehtävässä puolue
Pääministeri
Juha Sipilä
29.5.2015– 		 
Kesk.
Ulkoasiain- ja eurooppaministeri, pääministerin sijainen
Timo Soini
29.5.2015– 		 
PS
Valtiovarainministeri
Alexander Stubb
Petteri Orpo
29.5.2015 – 22.6.2016
22.6.2016–
Kok.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
Lenita Toivakka
Kai Mykkänen
29.5.2015 – 22.6.2016
22.6.2016–
Kok.
Oikeus- ja työministeri
Jari Lindström
29.5.2015– 		 
PS
Sisäministeri
Petteri Orpo
Paula Risikko
29.5.2015 – 22.6.2016
22.6.2016–
Kok.
Puolustusministeri
Jussi Niinistö
29.5.2015– 		 
PS
Kunta- ja uudistusministeri
Anu Vehviläinen
29.5.2015– 		 
Kesk.
Opetus- ja kulttuuriministeri
Sanni Grahn-Laasonen
29.5.2015– 		 
Kok.
Maatalous- ja ympäristöministeri
Kimmo Tiilikainen
29.5.2015– 		 
Kesk.
Liikenne- ja viestintäministeri
Anne Berner
29.5.2015– 		 
Kesk.
Elinkeinoministeri
Olli Rehn
Mika Lintilä
29.5.2015 – 29.12.2016
29.12.2016– 		 
Kesk.
Sosiaali- ja terveysministeri
Hanna Mäntylä
Pirkko Mattila
29.5.2015– 25.8.2016
25.8.2016– 		 
PS
Perhe- ja peruspalveluministeri
Juha Rehula
29.5.2015– 		 
Kesk.

"SSS-hallitus"

Siplän hallitukseen viitataan usein SSS-lyhenteellä, joka on tullut hallituspuolueiden puheenjohtajien sukunimien ensimmäisistä kirjaimista nimissä Sipilä, Stubb ja Soini. SSS-nimitys herätti jonkin verran keskustelua, koska sitä verrattiin kansallisosialistisen työväenpuolueen Schutzstaffel-joukkojen SS-lyhenteeseen. Sipilä on kutsunut hallitusta kolmen Ässän hallitukseksi.[67] Petteri Orpon noustua kokoomuksen puheenjohtajaksi Timo Soini vitsaili, että uusi lyhenne on SOS-hallitus.[68]

Kritiikkiä hallituksen politiikasta

Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostaman hallituksen politiikkaa on pidetty oikeistolaisena. Alexander Stubb arvioi puheenjohtajakampanjansa avajaisissa, että hallitus tekee Suomen historian kokoomuslaisinta politiikkaa[69]. Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö kutsui hallitusta perusoikeistolaiseksi ja sen politiikkaa jopa republikaaniseksi[44]. Vasemmiston Arhinmäki luonnehti hallituksen linjaa thatcherilaiseksi[70]. Keskustan piirissä erityisesti monet nuoret pitivät hallituksen linjaa jopa liian oikeistolaisena[71]. Keskustanuorten varapuheenjohtaja Katja Asikainen näki keskustan johtaman oikeistohallituksen ohjelman keskustan alkiolaisen perinteen hautauksena ja puolueensa muuttuneen kokoomuksen jatkeeksi[72].

Yleisradion suomalaisista perheistä koostama paneeli koki pääosin taloustilanteensa heikentyneen ja antoi hallitukselle kouluarvosanan välttävä[73]. Evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen on kiinnittänyt huomiota epäsuhtaan pieni- ja suurituloisten osallistumisessa hallituksen tiukkiin talouslinjauksiin. Hän katsoo että siinä missä hyväosaiset voivat itse valita osallistumisensa, heikoimmassa asemassa olevat joutuvat kiristämään vyötä pakosta[74]. Mäkisen mukaan oikeudenmukaiset päätökset koskisivat kaikkia yhteiskunnan jäseniä[75].

Taloustieteen Nobelilla palkittu Maailmanpankin pääekonomisti Joseph Stiglitz kutsui Suomen vierailullaan hallituksen leikkauspäätöksiä liiallisiksi: "Nuorten tulevaisuudennäkymien tuhoamisella tulee olemaan poliittisia ja sosiaalisia seurauksia. Maanne hallitus rapauttaa Suomen tulevaisuutta." Hän varoitti leikkausten heikentävän kasvua kotimaisen kysynnän pienenemisen kautta[76]. Myös luottoluokittaja Fitch pienensi Suomen kasvuennustetta hallituksen leikkaussuunnitelmien vuoksi[77]. Nobel-palkitun ekonomisti Bengt Holmströmin mukaan Sipilän hallituksen päätös säästää opetuksesta ja tutkimuksesta satoja miljoonia euroja "heijasti aika syvällistä halveksuntaa yliopistomaailmaa kohtaan" [78].

Valtioneuvoston toimien lainmukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista valvova oikeuskansleri Jaakko Jonkka kertoi joutuneensa sivuutetuksi, kun hallitus valmisteli perustuslain vastaista lakiesitystä. Jonkan mukaan Sipilän hallitus on ollut valmis tinkimään oikeusvaltion keskeisistä periaatteista. Kolme perustuslakiin erikoistunutta professoria yhtyi kritiikkiin ja kutsui tilannetta mm. pöyristyttäväksi ja ennenkuulumattomaksi.[79] Toisaalta emeritusprofessori, oikeustieteen tohtori Markku Helin huolestui ajattelusta, että hallituksen pitäisi aina noudattaa oikeuskanslerin mielipidettä: "Suomi lakkaisi olemasta ­demokratia, jos oikeuskansleri tai muu virkamies voisi määrätä, millaisen esityksen hallitus saa viedä eduskuntaan." Lakiesityksen perustuslainmukaisuus ratkaistaan perustuslakivaliokunnassa.[80][81]

Ensimmäisten puolentoista vuoden aikana Sipilän hallitus perui useita lakihankkeitaan. Peruttuja hankkeita oli lähes kaksikymmentä[82]. Oikeustieteen professori Juha Lavapuron mukaan tämä määrä oli poikkeuksellisen paljon aiempiin hallituksiin verrattuna[83]. Juha Sipilä itse laski, että varsinaisiksi lakiesityksiksi asti ehtineistä hankkeista peruttiin vain kolme[84].

Sote-uudistusta arvosteli lääketieteen professoreiden ryhmä, jonka mukaan kukaan ei ollut koko hankkeen aikana kyennyt esittämään, miten käytännössä syntyisivät ne säästöt, joita uudistuksella tavoiteltiin. [85] [86]

Professori Markus Jäntti moitti perustulokokeilun asetelmaa ja kutsui kokeilua ajantuhlaukseksi ja hyödyttömäksi pr-tempuksi.[87]

Lähteet

  1. ↑ Sipilä: Kaikki etenee prosessikaavion mukaisesti Turun sanomat. 13.5.2015. Viitattu 13.5.2015.
  2. ↑ Kolmen ässän humppa – seuraa hallitusohjelmavääntöä Smolnassa hetki hetkeltä 8.5.2015. Yle. Viitattu 8.5.2015.
  3. ↑ Hallitusneuvottelut aloitettiin hankalilla aiheilla – Stubb: "Nyt on oikeasti uusi tapa tehdä" Helsingin Sanomat. 11.5.2015. Viitattu 13.5.2015.
  4. ↑ Hallitusneuvottelut etenevät etuajassa: linjaukset EU:sta ja maahanmuutosta melkein valmiit Helsingin Sanomat. 12.5.2015. Viitattu 13.5.2015.
  5. ↑ Hallitusneuvotteluiden työryhmät: Johtoryhmä ja yhdeksän alaryhmää Iltalehti. 13.5.2015. Viitattu 13.5.2015.
  6. ↑ Nieminen, Martta: Hallitus­neuvotteluihin erikoisryhmä pohtimaan pääkaupunkiseudun asumista – johtoon Matti Vanhanen Helsingin Sanomat. 16.5.2015. Viitattu 16.5.2015.
  7. ↑ Pernaa: Kokoomus ja perussuomalaiset samassa hallituksessa tarkoittaisi politiikan mannerlaattojen siirtymistä Yle Uutiset. Viitattu 12.5.2016.
  8. ↑ Stubb: Mielikuvapolitiikan aika on ohi Kokoomus. Viitattu 12.5.2016.
  9. ↑ Hallitusohjelma Valtioneuvosto. Viitattu 12.5.2016.
  10. ↑ Ansa Heinonen: Hevosenlannasta muheva yksityiskohta hallitusohjelmassa savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 12.5.2016.
  11. ↑ Hallitus jumittaa sivuseikoissa: ”Täytyy olla jonkin sortin arvovalinta, että hevosenlanta nähdään strategisena tavoitteena” Kansan Uutiset. 12.6.2015. Viitattu 12.5.2016.
  12. ↑ Hallitus laittaa haisemaan: hevosenlanta sallitaan polttoaineena Ilta-Sanomat. 27.5.2015. Viitattu 12.5.2016.
  13. ↑ Taasko hallitusohjelman panttivankina? Verkkouutiset. Viitattu 12.5.2016.
  14. ↑ Saarinen, Juhani: Nato-optio, "hallittu" maahanmuutto, EU:hun uudistuksia – näin linjattiin hallitusneuvotteluissa Helsingin Sanomat. 13.5.2015. Viitattu 24.5.2015.
  15. ↑ a b Mitä kolmas tukipaketti maksaa Suomelle? – 10 kysymystä ja vastausta Kreikasta Ilta-Sanomat. 14.8.2015. Viitattu 10.5.2016.
  16. ↑ Parkkonen, Tommi: Hallitusohjelma alkaa olla kasassa – "Voiton puolella ollaan" Iltalehti. 23.5.2015. Viitattu 24.5.2015.
  17. ↑ Palkansaajille jättilisämaksut: Tyva-maksu ja Tyel-maksu nousevat Kaleva.fi. Viitattu 12.5.2016.
  18. ↑ Yritysten ja työntekijöiden eläkemaksusta leimahti kiista HS.fi. Viitattu 12.5.2016.
  19. ↑ Kommentti: Lapsiperheeltä viedään 3 000 euroa nettona – SSS-trio saa selittää - Aamulehti Aamulehti. 29.2.2016. Viitattu 17.5.2016.
  20. ↑ Sipilä: Sote-mallista tarkoitus tehdä tänään lopullinen päätös Iltalehti. 23.5.2015. Viitattu 24.5.2015.
  21. ↑ Eksoten Itkonen turhautui sote-uudistukseen: ”Lyhytikäiseksi jäävä uusi hallintohimmeli” Etelä-Saimaa. Viitattu 12.5.2016.
  22. ↑ Sipilä: Jos yhteiskuntasopimus saadaan, tuloverotus kevenee miljardilla 27.5.2015. Yle. Viitattu 27.5.2015.
  23. ↑ Luukka, Teemu: Sipilä: Hallituksen pitäisi olla koossa 29. toukokuuta Helsingin Sanomat. 14.5.2015. Viitattu 14.5.2015.
  24. ↑ Junkkari, Marko: Hallitus hautaa Lex Vennamon – varautuuko Soini perussuomalaisten ryhmän hajoamiseen? Helsingin Sanomat. 27.5.2015.
  25. ↑ http://www.hs.fi/politiikka/a1430876020232
  26. ↑ http://www.hs.fi/politiikka/a1430881663923
  27. ↑ http://www.hs.fi/politiikka/a1430793922925
  28. ↑ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sipila-tarjous-yhteiskuntasopimuksesta-ei-ole-kiristys/5133086
  29. ↑ Soini IS:lle Kreikasta: "Suomen vastuut eivät saa kasvaa" Talouselämä. Viitattu 10.5.2016.
  30. ↑ Ulkoministeri Soini tiukkana: Suomi ei anna enää yhtään rahaa Kreikalle Ilta-Sanomat. 10.7.2015. Viitattu 10.5.2016.
  31. ↑ 86 miljardin tukipaketti, tiukat ehdot, Suomi silmätikkuna – mitä tiedämme Kreikan tilanteesta? mtv.fi. Viitattu 10.5.2016.
  32. ↑ Soini: "Vastaan ei kannata äänestää" – Suomessa olisi hallituskriisi Yle Uutiset. Viitattu 10.5.2016.
  33. ↑ Saksalaislehti: Suomi kärkimaksajien joukossa Kreikka-tuessa Kaleva.fi. Viitattu 10.5.2016.
  34. ↑ Tsipras: Pankit saattavat pysyä suljettuina kuukauden – irvaili Suomelle ja Hollannille HS.fi. Viitattu 10.5.2016.
  35. ↑ Jopa 99 poliisia poistuu harmaan talouden torjunnasta Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 17.5.2016.
  36. ↑ Hallitus aikoo hankkia verokeinottelijoiden armahduksella lisätuloa HS.fi. Viitattu 17.5.2016.
  37. ↑ Ministeri Soini vastustaa hallintarekisteriä – hallitus vetää pois veropakolaisten armahduslain HS.fi. Viitattu 17.5.2016.
  38. ↑ Omistusten salaushanke kaatumassa, Rinne ei hyväksy hallintarekisteriä HS.fi. Viitattu 17.5.2016.
  39. ↑ Hallintarekisteri selitettynä: tästä omistukset piilottavasta himmelistä poliitikot puhuvat puutaheinää Nyt.fi. Viitattu 17.5.2016.
  40. ↑ Osakkeiden hallintarekisteriuudistus jakaa jyrkästi viranomaisia Yle Uutiset. Viitattu 17.5.2016.
  41. ↑ Nordnet: Hallintarekisterit Suomeen väkisin? Nordnetblogi. 14.12.2014. Viitattu 18.5.2016.
  42. ↑ Stubb: Sain 90 prosentin luvun päästäni Ilta-Sanomat. 30.11.2015. Viitattu 17.5.2016.
  43. ↑ Stubb lupasi toisin – hallintarekisteriä yritetään taas www.iltalehti.fi. Viitattu 17.5.2016.
  44. ↑ a b c PTK 13/2015/3 vp www.eduskunta.fi. Viitattu 18.5.2016.
  45. ↑ Sipilä pääministeriksi, Soini ulkoministeriksi ja Stubb valtiovarainministeriksi 27.5.2015. Yle. Viitattu 27.5.2015.
  46. ↑ Tässä Sipilän hallituksen salkkujako: Soinista ulkoministeri, Stubbista valtiovarainministeri Helsingin Sanomat. 27.5.2015. Viitattu 27.5.2015.
  47. ↑ Ovatko tässä Sipilän hallituksen ministerit? Ilta-Sanomat. 27.5.2015. Viitattu 27.5.2015.
  48. ↑ Kommentti: Soini valitsi unelmansa täyttymyksen Kaleva. 27.5.2015. Viitattu 27.5.2015.
  49. ↑ Valtioneuvosto, 27.5.2015, viitattu 1.6.2015.
  50. ↑ Sipilän hallituksen ministerilista valmis: 9 miestä, 5 naista Demokraatti.fi. Viitattu 9.5.2016.
  51. ↑ Sipilä: Tavoitteena on yhtä monta nais- ja miesministeriä Kaleva.fi. Viitattu 9.5.2016.
  52. ↑ Ministerivaliokunnat Valtioneuvosto. Viitattu 18.5.2016.
  53. ↑ Juha esitteli yhteiskuntasopimustaan Alexanderille, Jyrille, Markulle, Jarille, Juhanille, Laurille, Antille ja Sturelle (taustalla Paula) Nyt.fi. Viitattu 9.5.2016.
  54. ↑ Kymmenet professorit arvostelevat rajusti hallitusta: Naiset maksavat säästöt HS.fi. Viitattu 9.5.2016.
  55. ↑ Tuleva oikeusministeri Lindström vuonna 2011: Kuolemanrangaistus hyväksyttävä rangaistuskeino Ilta-Sanomat. 27.5.2015. Viitattu 9.5.2016.
  56. ↑ Oikeusministeri: Voisin ehkä kannattaa kuolemantuomiota terroristeille Yle Uutiset. Viitattu 9.5.2016.
  57. ↑ Mediuutiset siteerasi oikein Mediuutiset. Viitattu 9.5.2016.
  58. ↑ Timo Soini EU-kriittiseen ryhmään europarlamentissa Ilta-Sanomat. 30.6.2009. Viitattu 9.5.2016.
  59. ↑ Ministeri Toivakka järjesteli suuren kauppakeskuksen omistuksia Belgiaan perheensä holdingyhtiölle Yle Uutiset. Viitattu 10.5.2016.
  60. ↑ Ministeri Berner mukana veroparatiisiyhtiössä Yle Uutiset. Viitattu 10.5.2016.
  61. ↑ Orposta valtiovarainministeri – muista valinnoista ei vielä tietoa Keskisuomalainen. 11.6.2016. Viitattu 15.6.2016.
  62. ↑ Nyt se on varmaa: Risikko ja Mykkänen ministereiksi – Grahn-Laasonen jatkaa www.iltalehti.fi. Viitattu 21.6.2016.
  63. ↑ de Fresnes, Tulikukka & Virkkunen, Jussi: Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä luopuu tehtävästään perhesyistä – tilalle Pirkko Mattila Yle Uutiset. 16.8.2016. Yleisradio. Viitattu 16.8.2016.
  64. ↑ Länkinen, Tiina & Sundqvist, Vesa & Pilke, Antti: Olli Rehn ja Marja Nykänen töihin Suomen Pankkiin Yle Uutiset. 14.10.2016. Yleisradio. Viitattu 27.10.2016.
  65. ↑ Korkki, Jari: Mika Lintilä on uusi elinkeinoministeri Yle Uutiset. 27.10.2016. Yleisradio. Viitattu 27.10.2016.
  66. ↑ Jokinen, Kalle: Nyt se on varmaa: Hallitukseen kolme uutta ministeriä - oikeusministerin salkku kokoomukselle Iltalehti. 25.4.2017. Iltalehti. Viitattu 26.4.2017.
  67. ↑ http://www.talouselama.fi/uutiset/sipila-tama-on-kolmen-assan-hallitus-3365287
  68. ↑ Soini uskoo, että pärjää Orpon kanssa: "Nyt on sitten SOS-hallitus"
  69. ↑ Alexander Stubb kampanja-avauksessaan: Teemme Suomen historian kokoomuslaisinta politiikkaa Yle Uutiset. Viitattu 19.5.2016.
  70. ↑ Eduskunta sanaili uudesta omistajapolitiikasta – Arhinmäki nimitti Soinia Asterix-sarjakuvan riidankylväjäksi HS.fi. Viitattu 19.5.2016.
  71. ↑ Nuoret kipuilevat hallitusohjelman kanssa – ”liian oikeistolainen” www.suomenmaa.fi. Viitattu 19.5.2016.
  72. ↑ Keskustanuorten varapuheenjohtaja HS:n mielipidesivulla: Hallituksen leikkaukset kohdistuvat kaikkein köyhimpiin HS.fi. Viitattu 19.5.2016.
  73. ↑ Perheet kertovat: Näin hallituksen ensimmäinen vuosi näkyi arjessamme Yle Uutiset. Viitattu 19.5.2016.
  74. ↑ Arkkipiispa hyvätuloisten osallistumisesta Ylelle: Palkanalennus verotuksen kautta Demokraatti.fi. Viitattu 19.5.2016.
  75. ↑ Arkkipiispa Kari Mäkinen: Meillä täällä on enemmän kuin meille kohtuullisesti kuuluu Yle Uutiset. Viitattu 19.5.2016.
  76. ↑ ”Te ryöstätte lapsiltanne” – taloustieteen nobelisti Stiglitz kummeksuu Suomen leikkauksia ja työmarkkinauudistuksia HS.fi. Viitattu 19.5.2016.
  77. ↑ Fitch alensi Suomen kasvuennustetta hallituksen leikkaussuunnitelmien vuoksi – piti Suomen AAA-luokassa Talouselämä. Viitattu 19.5.2016.
  78. ↑ MIT:n Bengt Holmström: Suomen sisukas kansa on jäänyt jyrän alle Yle Uutiset. Viitattu 18.12.2016.
  79. ↑ Hallituksen painostus jyräsi oikeuskanslerin pyrkimykset korjata ongelmallisia lakiesityksiä – oikeustieteen professorit tyrmistyivät Helsingin Sanomat. 18.12.2016. Viitattu 18.12.2016.
  80. ↑ Oikeuskansleri ei voi määrätä, millaisia lakeja hallitus esittää Helsingin Sanomat. 20.12.2016.
  81. ↑ Oikeustieteen tohtori: ”Suomi lakkaisi olemasta ­demokratia, jos oikeuskansleri tai muu virkamies voisi määrätä, millaisen esityksen hallitus saa viedä eduskuntaan” Demokraatti. 20.12.2016.
  82. ↑ Kuopattujen lakihankkeiden lista venyy – Sipilä veneverosta: Tämä ei ole perumista Yle Uutiset. Viitattu 24.3.2017.
  83. ↑ Sipilän hallitus perunut pitkälle toistakymmentä lakihanketta Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 24.3.2017.
  84. ↑ Pääministeri Sipilä vastasi kritiikkiin: Hallitus perunut vain kolme esitystä iltalehti.fi. Viitattu 24.3.2017.
  85. ↑ Lääkärikonkareilta rajua kritiikkiä sote-uudistuksesta: 6 isoa ongelmaa Yle Uutiset. Viitattu 11.1.2017.
  86. ↑ Sote-uudistus ei toteuta säästöjä eikä parempaa hoitoa Lääkärilehti.fi. Viitattu 11.1.2017.
  87. ↑ Professori lyttää perustulokokeilun: "Tuhlataan paljon tärkeää aikaa" iltalehti.fi. Viitattu 16.1.2017.
Edeltäjä:
Stubbin hallitus 		Suomen valtioneuvosto
29. toukokuuta 2015 alkaen
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sipilän_hallitus&oldid=16442025”