Ero sivun ”Pärnu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
+ lähde, Commonscat-rivi |
p →Aiheesta muualla: poista malline |
||
| Rivi 139: | Rivi 139: | ||
* [http://www.visitparnu.eu/fi/ VisitPärnu] |
* [http://www.visitparnu.eu/fi/ VisitPärnu] |
||
* [http://www.viro.fi/parnu/ Viro.fi – Pärnun matkailutietoa] |
* [http://www.viro.fi/parnu/ Viro.fi – Pärnun matkailutietoa] |
||
* [http://www.wikitravel.org/fi/Pärnu Pärnu - Wikitravel] |
|||
* {{Wikitravel-fi}} |
|||
{{Viron kaupungit}} |
{{Viron kaupungit}} |
||
Versio 18. syyskuuta 2016 kello 17.43
| Pärnu | |
|---|---|
 |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Pärnu |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Viro |
| Maakunta | Pärnumaa |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Romek Kosenkranius |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 32,22 [1] km² |
| Väkiluku (1.1.2014) ([1]) | 40 005 |
| – Väestötiheys | 1 359 [1] as./km² |
Pärnu (saks. Pernau) on kaupunki Pärnumaan maakunnassa, Itämeren rannalla eteläisessä. Virossa. Sen asukasluku vuonna 2014 oli 40 005.[1] Kaupungin läpi virtaa Pärnujoki. Pärnu on kesäisin vilkas turistikaupunki, mikä johtuu sen hiekkarannoista ja kylpylöistä. Pärnulla onkin Viron kesäpääkaupungin symbolinen arvonimi.[2] Pärnun lentoasema sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Pärnun keskustasta.
Historia
Historiankirjoissa Pärnu mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1251. Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721 kaupunki siirtyi Ruotsilta Venäjän keisarikunnan alaisuuteen. Kun Pärnu poistettiin Venäjän linnoitettujen kaupunkien luettelosta vuonna 1835, kaupunki alkoi nopeasti laajeta. Samalla alettiin rakentaa rannan läheisyyteen kylpyläkaupunginosaa.[3] Pärnusta tuli osa Viron valtiota sen itsenäistyttyä ensimmäisen kerran vuonna 1918. Toisen maailmansodan aikana heinäkuusta 1941 syyskuuhun 1944 kaupunki oli saksalaisten miehittämänä.
Pärnun nykyisen torin paikalla oli kapearaiteisen rautatien Pärnun asema. Vuonna 1936 Pärnu sai uuden kapearaiteisen rautatien kautta suoran yhteyden Tallinnaan. Välimatka lyheni 146 kilometriin. Samalla asetettiin kulkuun Tallinnan sataman ja Pärnun välille kapearaiteisen rautatien moottorivaunujuna, joka oli lajissaan maailman nopein. Nopein matka-aika oli kolme tuntia 20 minuuttia.
Vuonna 1939 Pärnu jakautui neljään kaupunginosaan. Pärnujoen pohjoispuolella sijaitsi itäisempänä Räämä alev, joka oli lähinnä teollisuuskaupunginosa. Siitä länteen oli Ülejoe alev, joka oli yhdistetty kaupungin keskustaan Pärnujoen maantiesillalla. Saugajoen ja Pärnun lahden välissä oli Vana-Pärnu alev, josta johti Saugajoen ylittävä maantiesilta Ülejoen aleviin. Kaupungin keskusta oli Pärnujoen ja Pärnun lahden välisellä kannaksella. Siitä käytettiin nimeä Riia alev. Siellä sijaitsivat kaikki kaupungin tärkeimmät rakennukset, kuten Eesti Pankin paikalliskonttori, Nikolain kirkko, raatihuone, posti ja lennätin, tyttökymnaasi, poikakymnaasi, kauppakoulu, Endla-teatteri, Rannasalong, Rannahotell, Rannapaviljon, Jahtklubi sekä stadion, naisten uimalaitos ja miesten uimalaitos. Pärnujoen pohjoispuolella oli yksityisen kapearaiteisen rautatien rata Rabalta sekä Lavassaaren kuntaan että Sindiin.lähde?
Vuoden 2005 talvimyrsky nosti vedet kaupungin kaduille, ja monia rakennuksia jouduttiin evakuoimaan.[4]
Väestö
| 1840 [5] | 1881 lähde? | 1897 [6] | 1922 lähde? | 1934 [7] | 1959 [8] | 1970 [9] | 1979 [10] | 1989 [11] | 2001 [1] | 2006 [1] | 2012 [1] |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2 968 | 12 966 | 12 898 | 18 499 | 20 334 | 36 067 | 46 316 | 51 254 | 53 885 | 45 282 | 44 198 | 43 813 |
Nähtävyyksiä
Pärnu on suosittu kylpyläkaupunki, tunnetuin majoituspaikka lienee Rannahotell (Rantahotelli). Vuosina 1935–1937 rakennettu hotelli on Viron funktionalismin tunnetuimpia esimerkkejä.lähde?
- Pärnun raatihuone rakennettiin vuonna 1797 kauppias P. R. Harderin asuintaloksi. Vuonna 1819 talo remontoitiin linnoituspäällikön eli komendantin taloksi. Rakennuksen pääosa on puhtaasti klassinen, ja jugend-tyylisessä lisärakennuksessa on myös uusgoottilaisia ja uusbarokkilaisia vivahteita.
- Ortodoksinen Katariinan kirkko on rakennettu keisarinna Katariina Suuren määräyksestä vuosina 1764–1768.
- Tallinnan portti (1675–1686) on ainoa säilynyt 1600-luvun suojavallin portti Baltian maissa. Portin vieressä on ainoa säilynyt pätkä koko kaupunkia ympäröineestä vallihaudasta, josta on vesiyhteys Pärnujokeen.
Lähteet
- Mäkeläinen, Tapio: Tapion matkassa Pärnuun. Tallinna: Solnessi Arhitektuurikirjastuse OU, 2012. ISBN 978-9985-9024-9-3.
Viitteet
- ↑ a b c d e f g Statistical Database: Population (PO0291: Population number, area and density by administrative unit or type of settlement, 1 January: Pärnu city (Tietokantahaku Viron tilastokeskuksen tietokannasta) Statistics Estonia, Tallinn. Viitattu 3.5.2013. (englanniksi)
- ↑ Discovering the unexpected BalticStudyNet. Viitattu 28.7.2016. (englanniksi)
- ↑ Mäkeläinen 2012, s. 97.
- ↑ Myrsky katkaisi usean suomalaisen loman Virossa Kaleva. 10.1.2005. Viitattu 28.7.2016.
- ↑ Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii. (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Kaupunki löytyy nimellä nimellä Pernov (Перновь) julkaisun sivulta 19/41 otsikon Liftljandskaja gubernija (Liivinmaan kuvernementti) yhteydestä.) dlib.rsl.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Liftljandskaja gubernija. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Liivinmaan kuvernementti, kaupunki löytyy nimellä g. Pernov (г. Пернов)) Демоскоп Weekly, Demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ Rahvastiku koostis ja korteriolud. 1. III 1934 Rahvaloenduse andmed, vihk II (PDF) Riigi statistika keskbüroo. Tallinn, 1934. Viitattu 3.5.2013. (viroksi)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, Demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, Demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, Demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, Demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pärnu Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||
