Ero sivun ”Arto Paasilinna” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 28: | Rivi 28: | ||
Paasilinnan vanhemmat ovat poliisikonstaapeli, asioitsija Väinö Paasilinna (ent. Gullstén) ja emäntä Hilda Maria (Maija) o.s. Niva. Arto Paasilinna on käynyt [[Lapin kansankorkeakoulu]]n yleis- ja keskikouluaineiden linjan vuosina 1962–1963. |
Paasilinnan vanhemmat ovat poliisikonstaapeli, asioitsija Väinö Paasilinna (ent. Gullstén) ja emäntä Hilda Maria (Maija) o.s. Niva. Arto Paasilinna on käynyt [[Lapin kansankorkeakoulu]]n yleis- ja keskikouluaineiden linjan vuosina 1962–1963. |
||
Arto Paasilinnan veljiä ovat kirjailijat [[Erno Paasilinna|Erno]], [[Mauri Paasilinna|Mauri]] ja [[Reino Paasilinna]]. |
Arto Paasilinnan veljiä ovat kirjailijat [[Erno Paasilinna|Erno]], [[Mauri Paasilinna|Mauri]] ja [[Reino Paasilinna]]. |
||
Paasilinna oli 1960- ja 1970-luvulla toimittajan tehtävissä useissa lehdissä. Hän on naimisissa Terttu Annikki Paasilinnan (o.s. Kasper) kanssa. Arto Paasilinnalla on kaksi poikaa: Petteri (s. 1964) ja Janne (s. 1967). Pojat syntyivät Paasilinnan ensimmäisessä avioliitossa Hilkka Onervan (o.s. Nousu) kanssa. Petteri Paasilinna on [[Paasilinna (kirjankustantamo)|kustannusosakeyhtiö Paasilinnan]] toimitusjohtaja. |
Paasilinna oli 1960- ja 1970-luvulla toimittajan tehtävissä useissa lehdissä. Hän on naimisissa Terttu Annikki Paasilinnan (o.s. Kasper) kanssa. Arto Paasilinnalla on kaksi poikaa: Petteri (s. 1964) ja Janne (s. 1967). Pojat syntyivät Paasilinnan ensimmäisessä avioliitossa Hilkka Onervan (o.s. Nousu) kanssa. Petteri Paasilinna on [[Paasilinna (kirjankustantamo)|kustannusosakeyhtiö Paasilinnan]] toimitusjohtaja. |
Versio 8. toukokuuta 2013 kello 15.57
Arto Paasilinna | |
---|---|
Paasilinna Helsingin kirjamessuilla lokakuussa 2007. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 20. huhtikuuta 1942 Kittilä |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | Kirjailija, toimittaja |
Kirjailija | |
Äidinkieli | suomi |
Tuotannon kieli | Suomi |
Aikakausi | 1964-2009 |
Tyylilajit | huumori |
Esikoisteos |
Karhunkaataja Ikä-Alpi (1964) |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Arto Tapio Paasilinna (s. 20. huhtikuuta 1942 Kittilä) on suomalainen humoristikirjailija, jonka teoksia on käännetty useille eri kielille.
Elämä ja ura
Paasilinnan vanhemmat ovat poliisikonstaapeli, asioitsija Väinö Paasilinna (ent. Gullstén) ja emäntä Hilda Maria (Maija) o.s. Niva. Arto Paasilinna on käynyt Lapin kansankorkeakoulun yleis- ja keskikouluaineiden linjan vuosina 1962–1963.
Arto Paasilinnan veljiä ovat kirjailijat Erno, Mauri ja Reino Paasilinna.
Paasilinna oli 1960- ja 1970-luvulla toimittajan tehtävissä useissa lehdissä. Hän on naimisissa Terttu Annikki Paasilinnan (o.s. Kasper) kanssa. Arto Paasilinnalla on kaksi poikaa: Petteri (s. 1964) ja Janne (s. 1967). Pojat syntyivät Paasilinnan ensimmäisessä avioliitossa Hilkka Onervan (o.s. Nousu) kanssa. Petteri Paasilinna on kustannusosakeyhtiö Paasilinnan toimitusjohtaja.
Paasilinna julkaisi ensimmäisen kirjansa Karhunkaataja Ikä-Alpi vuonna 1964 ja ensimmäisen romaaninsa Operaatio Finlandia 1972. Vuoteen 2009 mennessä hänen kirjojaan oli käännetty 46 kielelle ja niistä on filmattu sekä Suomessa että Ranskassa Jäniksen vuosi ja Ulvova mylläri, Saksassa Suloinen myrkynkeittäjä. Suomessa on tehty elokuviksi myös Ere Kokkosen ohjaamina Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä, Hurmaava joukkoitsemurha ja Kymmenen riivinrautaa sekä televisiosarjaksi Suloinen myrkynkeittäjä. Muita elokuvia ovat Hannu Kahakorven ohjaama Onnellinen mies ja Jouko Suikkarin ohjaus Hirtettyjen kettujen metsä. Paasilinnan kirjoista on myös Suomessa tehty kymmeniä näytelmiä sekä ammatti- että harrastajanäyttämöille. Painettuja romaaneja Suomessa ja ulkomailla on arviolta 4–6 miljoonaa nidettä.
Paasilinnan teoksista on elokuva- ja näytelmäsovituksien lisäksi tehty myös sarjakuvasovituksia. Hannu Lukkarinen on piirtänyt kaksi sarjakuvateosta, jotka perustuvat Paasilinnan romaaneihin. Vuonna 2002 ilmestyi Ronkoteus-sarjakuva, joka perustuu Paasilinnan romaaniin Lentävä kirvesmies. Karvainen kamaripalvelija ilmestyi vuonna 2006 ja se perustuu Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija -romaaniin.
Ranskalaisen L'Express-lehden kriitikko on verrannut Arto Paasilinnaa Marcel Ayméhen.[1]
Muuta
Maaliskuussa 2009 Paasilinna tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, vamman tuottamuksesta ja liikennepaosta 80 päiväsakkoon sekä maksamaan korvauksia hänen kolaroituaan toisen auton kanssa moottoritiellä.[2] Myöhemmin samana vuonna Paasilinna määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon hänen kuljetettuaan autoa lääkkeiden vaikutuksen alaisena Espoossa.
Lokakuussa 2009 Arto Paasilinna sai aivoinfarktin ja samalla aivoverenvuodon[3] ja huhtikuussa 2010 hänet siirrettiin hoitokotiin. Maaliskuussa 2011 Paasilinnan uutisoitiin käyneen taidenäyttelyssä ja voinnin olevan kohentunut. Entiselleen Paasilinnan ei kuitenkaan enää odoteta palaavan; Petteri Paasilinna uskoi syyskuussa 2011 Iltalehdelle antamassaan haastattelussa, että hänen isänsä joutuu viettämään loppuelämänsä hoitokodissa. Paasilinna on asunut sairaalahoidon jälkeen espoolaisessa Kanervakodissa, joka on tarkoitettu ikääntyneille muistisairaille potilaille.[4] MTV3 uutisoi huhtikuussa 2010, että Paasilinnan edunvalvojaksi on määrätty hänen vanhin poikansa Petteri Paasilinna, koska Arto Paasilinna ei ole oikeuden päätöksen mukaan toipunut siihen kuntoon, että pystyisi itse valvomaan etujaan tai huolehtimaan taloudellisista asioistaan. MTV3:n Viihdeuutiset kertoi huhtikuussa 2012, että Arto Paasilinnan toipuminen vakavasta aivoinfarktista on edennyt niin hyvin, että hän on pystynyt jälleen kirjoittamaan ja on tehnyt jo 80-sivuisen luonnoksen uudesta kirjastaan hoitokodissa.
Teokset
Romaanit
35 romaania lokakuussa 2009:
- Operaatio Finlandia. Helsinki: Weilin+Göös, 1972.
- Paratiisisaaren vangit. Helsinki: Weilin+Göös, 1974. ISBN 978-951-3-50932-3.
- Jäniksen vuosi. Helsinki: Weilin+Göös, 1975. ISBN 978-951-3-51252-1.
- Onnellinen mies. Helsinki: Weilin+Göös, 1976. ISBN 978-951-3-51478-5.
- Isoisää etsimässä. Porvoo: WSOY, 1977. ISBN 978-951-0-08349-9.
- Sotahevonen. Porvoo: WSOY, 1979. ISBN 978-951-0-09365-8.
- Herranen aika. Porvoo: WSOY, 1980. ISBN 978-951-0-09973-5.
- Ulvova mylläri. Porvoo: WSOY, 1981. ISBN 978-951-0-10678-5.
- Kultainen nousukas. Porvoo: WSOY, 1982. ISBN 978-951-0-11334-9.
- Hirtettyjen kettujen metsä. Helsinki: WSOY, 1983. ISBN 978-951-6-43205-5.
- Ukkosenjumalan poika. Helsinki: WSOY, 1984. ISBN 978-951-0-12458-1.
- Parasjalkainen laivanvarustaja. Porvoo: WSOY, 1985. ISBN 978-951-0-13067-4.
- Vapahtaja Surunen. Porvoo: WSOY, 1986. ISBN 978-951-0-13795-6.
- Koikkalainen kaukaa. Porvoo: WSOY, 1987. ISBN 978-951-0-14574-6.
- Suloinen myrkynkeittäjä. WSOY, 1988. ISBN 978-951-0-15232-4.
- Auta armias. Porvoo: WSOY, 1989. ISBN 978-951-0-15849-4.
- Hurmaava joukkoitsemurha. Helsinki: WSOY, 1990. ISBN 978-951-0-16513-3.
- Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä. Porvoo: WSOY, 1991. ISBN 978-951-0-17160-8.
- Maailman paras kylä. Helsinki: WSOY, 1992. ISBN 978-951-0-18151-5.
- Aatami ja Eeva. Porvoo: WSOY, 1993. ISBN 978-951-0-18832-3.
- Volomari Volotisen ensimmäinen vaimo ja muuta vanhaa tavaraa. Porvoo: WSOY, 1994. ISBN 978-951-0-19645-8.
- Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija. Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 978-951-0-20487-0.
- Lentävä kirvesmies. Porvoo: WSOY, 1996. ISBN 978-951-0-21169-4.
- Tuomiopäivän aurinko nousee. Helsinki: WSOY, 1997. ISBN 978-951-0-21995-9.
- Hirttämättömien lurjusten yrttitarha. Porvoo: WSOY, 1998. ISBN 978-951-0-22936-1.
- Hirnuva maailmanloppu. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 978-951-0-23861-5.
- Ihmiskunnan loppulaukka. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 978-951-0-24276-6.
- Kymmenen riivinrautaa. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 978-951-0-26201-6.
- Liikemies Liljeroosin ilmalaivat. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 978-951-0-28224-3.
- Tohelo suojelusenkeli. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 978-951-0-29678-3.
- Suomalainen kärsäkirja. WSOY: WSOY, 2005. ISBN 978-951-0-30804-2.
- Kylmät hermot, kuuma veri. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-32048-8.
- Rietas rukousmylly. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32571-1.
- Neitosten karkuretki. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-34332-6.
- Elävänä omissa hautajaisissa. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35664-7.
Muut teokset
- Karhunkaataja Ikä-Alpi. Helsinki: Tammi, 1964.
- Kansallinen vieraskirja. Graffiitti eli vessakirjoituksia. Helsinki: Weilin+Göös, 1971.
- Eurooppalaiset kasvot. Porvoo: WSOY, 1980. ISBN 978-951-0-09847-9.
- Seitsemän saunahullua suomalaista. Helsinki: Business Books, 1984. ISBN 978-951-9-43403-2.
- Lukkarinen, Hannu & Paasilinna, Arto: Kymmenen tuhatta vuotta. Helsinki: Business Books, 1986. ISBN 978-951-9-43425-4.
- Hankien tarinoita. Helsinki: Tietosanoma, 1998. ISBN 978-951-8-85145-8.
- Leino, Eino: Lentojätkä. Elämäkertateos. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 978-951-1-16602-3.
- Lukkarinen, Hannu & Paasilinna, Arto: Ronkoteus. Sarjakuvateos romaanista Lentävä kirvesmies. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 978-951-0-25900-9.
- Yhdeksän unelmaa. Muistelmateos. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 978-951-0-27288-6.
- Sadan vuoden savotta. Sallinen, Raimo. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 978-951-0-28225-0.
- Lukkarinen, Hannu & Paasilinna, Arto: Karvainen kamaripalvelija. Sarjakuvateos romaanista Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-31636-8.
- Kuusilaakson tarinoita. Kuvitus Sallinen, Raimo. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-31454-8.
- Paasilinna, Arto & Spåre, Harri: Arto Paasilinnan taivaallinen herkkukirja. Edico Oy, 2006. ISBN 978-951-9-75429-1.
- Arto Paasilinnan elämäntarina kuvina. Helsinki: Edico Oy, 2007. ISBN 978-952-5-70805-9.
- Suomalaisten kulkupelit. Kuvitus Raimo Sallinen. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-32403-5.
Kootut teokset
- Vaellustarinat. Sisältää romaanit Jäniksen vuosi, Isoisää etsimässä, Hirtettyjen kettujen metsä. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1992. ISBN 978-951-0-17932-1.
- Sotajutut. Sisältää romaanit Operaatio Finlandia, Sotahevonen, Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä. Porvoo: WSOY, 1992. ISBN 978-951-0-17933-8.
- Uskonnollinen trilogia. Sisältää romaanit Herranen aika, Ukkosenjumalan poika, Auta armias. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1992. ISBN 978-951-0-17934-5.
- Yksinäiset taistelijat. Sisältää romaanit Onnellinen mies, Vapahtaja Surunen, Suloinen myrkynkeittäjä. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1992. ISBN 978-951-0-17935-2.
- Piruparat. Sisältää romaanit Ulvova mylläri, Kultainen nousukas, Hurmaava joukkoitsemurha. Porvoo: WSOY, 1992. ISBN 978-951-0-17936-9.
- Meri- ja avaruusmatkailijat. Sisältää romaanit Paratiisisaaren vangit, Parasjalkainen laivanvarustaja, Koikkalainen kaukaa. Porvoo: WSOY, 1992. ISBN 978-951-0-17937-6.
Elokuvat
Listassa ovat elokuvat ja tv-sarjat, jotka pohjautuvat Arto Paasilinnan romaaneihin. Lisäksi itse kirjailijasta on tehty dokumentteja, jotka eivät ole tässä listassa.
- Jäniksen vuosi (1977, Risto Jarva)
- Onnellinen mies (1979, Hannu Kahakorpi, tv-elokuva)
- Ulvova mylläri (1982, Jaakko Pakkasvirta)
- Hirtettyjen kettujen metsä (1986, Jouko Suikkari, tv-elokuva)
- Suloinen myrkynkeittäjä (1995, tv-sarja, Ere Kokkonen)
- Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä (1996, Ere Kokkonen)
- Hurmaava joukkoitsemurha (2000, Ere Kokkonen)
- Kymmenen riivinrautaa (2002, Ere Kokkonen)
- Le lièvre de Vatanen (2006, Andrés Baiz)
- Neitosten karkuretki (2012, Hannu Peltomaa)
Kuunnelmat ja äänikirjat
- Isoisää etsimässä : 5-osainen kuunnelma, ohjaus: Arto Paasilinna ja Rauni Ranta (1978)
- Juttukaveri : kuunnelma, ohjaus: Tuija Rovamo (1980)
- Hirtettyjen kettujen metsä : 6-osainen kuunnelma, ohjaus: Rauni Ranta (1985)
Radioteatteri esittää vuonna 2012 Arto Paasilinnan 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi kuunnelmasovitukset teoksista Onnellinen mies ja Operaatio Finlandia. Kuunnelmasovitusten lisäksi on Paasilinnan tuotannosta luettu äänikirjoiksi muunmuassa seuraavat teokset:
- Jäniksen vuosi (Ahti Jokinen 1989)
- Ulvova mylläri (Kauko Helovirta 1989)
- Onnellinen mies (Kauko Helovirta 1990)
- Hurmaava joukkoitsemurha (Kauko Helovirta 1992)
- Maailman paras kylä (Kauko Helovirta 1993)
- Operaatio Finlandia (Esa Saario 1993)
- Aatami ja Eeva (Kauko Helovirta 1994)
- Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija (Kauko Helovirta 1995)
- Volomari Volotisen ensimmäinen vaimo ja muuta vanhaa tavaraa (Kauko Helovirta 1994)
- Lentävä kirvesmies (Kauko Helovirta 1996)
- Tuomiopäivän aurinko nousee (Esa Saario 1997)
- Hirttämättömien lurjusten yrttitarha (Esa Saario 1998)
- Paratiisisaaren vangit (Olli Etelämäki 1998)
- Hirnuva maailmanloppu (Esa Saario 1999)
- Ihmiskunnan loppulaukka (Esa Saario 2000)
- Kymmenen riivinrautaa (Esa Saario 2001)
- Liikemies Liljeroosin ilmalaivat (Esa Saario 2003)
- Tohelo suojelusenkeli (Esa Saario 2004)
- Sotahevonen (Jarkko Rantanen 1986)
Palkinnot
- Jussi-palkinto 1978 käsikirjoitus A. P., Kullervo Kukkasjärvi, Risto Jarva (Jäniksen vuosi)
- Kirjaviisas-veistos 1988
- Air Inter -kirjallisuuspalkinto 1989 (Jäniksen vuosi)
- Pro Finlandia -mitali 1993 kirjasta Jäniksen vuosi
- Giuseppe Acerbi -kirjallisuuspalkinto 1994 (Jäniksen vuosi)
- Koivu ja tähti -henkilö 1999
- Pro Tapiola -palkinto 2002
Kirjallisuutta
- Kemppainen, Jouni K.: Onnellinen mies – kirjailija Arto Paasilinnan elämä. Espoo: Paasilinna, 2012. ISBN 978-952-5856-37-8.
Viitteet
- ↑ Kuningas Arto on kuuma lappilainen, Kuiskaaja, Helsingin Sanomat, 25.6.2010 s. C 3.
- ↑ Arto Paasilinnalle kovat rapsut kolarista 13.3.2009. YLE Uutiset. Viitattu 28.3.2010.
- ↑ Arto Paasilinna sai vakavan sairauskohtauksen Ilta-Sanomat. 22.10.2009. Viitattu 22.10.2009.
- ↑ Arto Paasilinnan poika määrää rahoista Aamulehti. 23.4.2010. Viitattu 27.4.2010.
Aiheesta muualla
- The Arto Paasilinna Society, in English and Swedish, the world's best infosite regarding Arto Paasilinna and his books.
- Paasilinnasta Helsingin kaupunginkirjaston kirjailijasivulla
- Paasilinnasta WSOY:n sivuilla
- YLE/Elävä arkisto: Jari Tervo ja Arto Paasilinna baarissa
- YLE/Elävä arkisto: Veijarifilosofi Arto Paasilinna
- Skriver våra moderna prosaister in sig i litteraturhistorien?! På spaning efter blivande klassiker. Lysmasken 5.12.2008.
- Kalevi Kalemaa: Paasilinna, Arto (1942– ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.4.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.