Hirtettyjen kettujen metsä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hirtettyjen kettujen metsä
Kirjailija Arto Paasilinna
Kieli suomi
Genre huumori
Kustantaja WSOY
Julkaistu 1983
ISBN 951-0-11888-5
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Hirtettyjen kettujen metsä on Arto Paasilinnan romaani vuodelta 1983.

Tarinan päähenkilö on roisto Oiva Juntunen, joka kätkee ryöstösaaliinsa syvälle Lapin korpeen Kittilään. Juntunen on toteuttanut kahden apurinsa kanssa kultaryöstön Oslon satamassa Australiasta tulleelle kultalastille. Oslon satamasta päästyään apumiehet ajavat ryöstösaaliin kanssa Lappiin, jossa he heittelevät kultaharkot tien oheen alueella "retkeilevälle" Oiva Juntuselle. Ryöstösaaliista jää lopulta Oivalle 3 harkkoa (à 12 kg) eli 36 kiloa kultaa. Juntunen kätkee kullan lapsuudenkotinsa tunkioon Vehmersalmelle ennen Lapin reissua. Juntunen yrittää olla pakomatkalla myös Floridassa, mutta Yhdysvaltain eteläkärki osoittautuu auttamattomasti pettymykseksi. Apurit passitetaan vankilaan kärsimään rikoksiaan. He ovat sopineet Juntusen kanssa, että saavat osuutensa kullasta kärsittyään tuomion.

Sattumalta Oiva Juntusen retkeilyreitin alueella pidetään sotaharjoituksia, ja Juntunen ystävystyy virkavapaalla olevan juopon majuri Sulo Remeksen kanssa. Remes on saanut virkavapaan suorittaakseen tekniikan lisensiaatin tutkinnon. Juntunen esiintyy Remekselle alun perin Helsingin Yliopiston kirjaston amanuenssina, Asikaisena. He lyöttäytyvät yhteen ja jäävät huuhtomaan kultaa eräälle tukkikämpälle. Juntunen kaivattaa Remeksellä "puoli Lappia" nurin lisäämällä varastettua kultaa ränneihin, jotta Remes pysyisi hänen apurinaan. Remes hankkii Juntusen rahoilla kämpälle monenlaista tavaraa Rovaniemeltä, mm. stereot. Kämpälle ajautuu miesten lisäksi myös seudulla partioiva poropoliisi sekä vanha kolttanainen, joka on myös tavallaan karkumatkalla viranomaisilta. Hyvinkäältä kotoisin oleva poropoliisi meinaa aluksi lähteä kuljettamaan erilaisiin rötöksiin - kullasta hän ei tiedä heti aluksi - syyllistyneet kämpän asukkaat nimismiehen luo Kittilään, mutta Juntunen lahjoo Hurskaisen kullalla. Hurskainen vakuuttaa kykenevänsä pitämään tiedon salassa. Hän kertoo näytelleen Hyvinkään työväenopistolla Juhaa vuonna 1967 ja saaneen paremman arvosanan kuin Hinkkasen Topi.

Tukkikämpän leppoisaan elämään tuo kuitenkin ongelmia Långholmenin vankilasta vapautumassa oleva kauppateknikko, monimurhaaja Hemmo Siira. Siira on peräämässä Juntuselta osuuttaan kullasta, jonka ryöstöön hän osallistui ennen Juntusen asettumista savottakämpälle Kittilän Puljuun. Lopulta Oiva Juntusen korviin kantautuu ikävä tieto. Ruotsin höhlä kuningas on armahtanut hyvän käytöksen perusteella niinkin vaarallisen miehen kuin Hemmo Siiran. Siiran korviin kantautuu tieto miesten olinpaikasta Lapissa. Vaikka Siira löytää perille, ei hän kuitenkaan selviä hengissä takaisin ihmisten ilmoille koska hän hirttäytyy vahingossa kettuansaan.

Paasilinnan romaani on tyypillinen hirtehishuumorinen tarina korpifilosofisine mausteineen. Luontotematiikka on vahvasti läsnä.

Hirtettyjen kettujen metsästä on tehty vuonna 1985 radiokuunnelma, jonka on ohjannut Rauni Ranta. Kuunnelmassa Oivaa esittää Jarkko Rantanen, ja Sulona on Kauko Helovirta. Mukana ovat myös muun muassa Lahja Wilén, Olli Tuominen, Hillevi Lagerstam ja Aarre Karén. Vuonna 1986 aiheesta dramatisoitiin Jouko Suikkarin ohjaama ja käsikirjoittama tv-elokuva.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.