Ero sivun ”Keila (Viro)” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: eo:Keila |
+gallery |
||
Rivi 87: | Rivi 87: | ||
Keilan Mikaelin kirkko on koko Harjumaan suurin [[keskiaika|keskiaikainen]] kirkko, jonka vanhin osa on vuoden [[1280]] tienoilta. Varsinainen kirkkosali valmistui [[1300-luku|1300-luvun]] alkupuolella. Kirkkoa pidennettiin ja holvattiin [[1400-luku|1400-luvulla]], jolloin rakennettiin kellotorni. |
Keilan Mikaelin kirkko on koko Harjumaan suurin [[keskiaika|keskiaikainen]] kirkko, jonka vanhin osa on vuoden [[1280]] tienoilta. Varsinainen kirkkosali valmistui [[1300-luku|1300-luvun]] alkupuolella. Kirkkoa pidennettiin ja holvattiin [[1400-luku|1400-luvulla]], jolloin rakennettiin kellotorni. |
||
<gallery> |
|||
Keila kindlustatud elamu varemed.jpg| |
|||
Keila algkooli hoone.jpg| |
|||
Keila mõisa peahoone (Harjumaa Muuseum).jpg| |
|||
Loopealne Keilas 18-06-2012.jpg| |
|||
Liivaaugu tamm.jpg| |
|||
</gallery> |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
Versio 19. syyskuuta 2012 kello 10.31
Keila | |
---|---|
lippu |
vaakuna |
Keila |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Viro |
Maakunta | Harjumaa |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 10,46 km² |
Väkiluku (2010) | 9 430 |
– Väestötiheys | 901,5 as./km² |
Keila (saks. Kegel) on kaupunki Harjumaan maakunnassa, Virossa. Sen asukasluku on 9 430 (2010), pinta-ala 10,46 neliökilometriä ja asukastiheys 901,5 asukasta neliökilometrillä.[1] Se sijaitsee 26 kilometriä Tallinnasta lounaaseen, Keilajoen varrella, Paldiskiin menevän tien puolivälissä.
Nähtävyydet
Harjumaan maakuntamuseo sijaitsee entisessä 1800-luvun lopussa valmistuneessa Keilan kartanossa Jõesaarella. Museo on perustettu vuonna 1988, ja se kerää, tutkii ja esittelee koko Harjumaan alueen historiaa ja luontoa. Lähistöllä on Keilan vasallilinnoituksen rauniot. Näiden ympärillä on yli 22 hehtaarin Jokipuisto.
Keilan Mikaelin kirkko on koko Harjumaan suurin keskiaikainen kirkko, jonka vanhin osa on vuoden 1280 tienoilta. Varsinainen kirkkosali valmistui 1300-luvun alkupuolella. Kirkkoa pidennettiin ja holvattiin 1400-luvulla, jolloin rakennettiin kellotorni.
Lähteet
- ↑ RV0291: RAHVAARV, PINDALA JA ASUSTUSTIHEDUS HALDUSÜKSUSE VÕI ASUSTUSÜKSUSE LIIGI JÄRGI, 1. JAANUAR Eesti Statistika. 19.4.2010. Statistikaamet. Viitattu 15.7.2010.
|
|