Ero sivun ”Arne Somersalo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
lisätty malline + siihen kuuluvat tiedot
Rivi 1: Rivi 1:
{{Poliitikko
[[Tiedosto:Somersalo.png|thumb|Arne Somersalo IKL:n väreihin pukeutuneena. (havainnekuva)]]
| poliitikon nimi = Arne Somersalo
| kuva = Somersalo.png|thumb
| kuvateksti =
| syntymäpäivä = 6. maaliskuuta 1891
| syntymäpaikka = Rautio
| kuolinpäivä = {{Kuolinaika ja ikä|6|3|1891|17|8|1941}}
| kuolinpaikka = Kiestinki, Neuvostoliitto
| puolue = IKL
| entiset puolueet =
| asema = kansanedustaja
| vaalipiiri = Turun pohjoinen vaalipiiri
| kotipaikka =
| uskonto =
| puoliso = Wilhelmina Bertha Eva Becker
| kotisivu =
}}
'''Arne Sakari Somersalo''' ([[6. maaliskuuta]] [[1891]] [[Tampere]] – [[17. elokuuta]] [[1941]] [[Kiestinki]], [[Neuvostoliitto]]) toimi [[Suomen ilmavoimat|Suomen Ilmavoimien]] neljäntenä komentajana [[26. lokakuuta]] [[1920]] – [[2. helmikuuta]] [[1926]].
'''Arne Sakari Somersalo''' ([[6. maaliskuuta]] [[1891]] [[Tampere]] – [[17. elokuuta]] [[1941]] [[Kiestinki]], [[Neuvostoliitto]]) toimi [[Suomen ilmavoimat|Suomen Ilmavoimien]] neljäntenä komentajana [[26. lokakuuta]] [[1920]] – [[2. helmikuuta]] [[1926]].



Versio 17. toukokuuta 2012 kello 12.06

Arne Somersalo
Henkilötiedot
Syntynyt6. maaliskuuta 1891
Rautio
Kuollut17. elokuuta 1941 (50 vuotta)
Kiestinki, Neuvostoliitto
Poliitikko
Puolue IKL
Asema kansanedustaja
Vaalipiiri Turun pohjoinen vaalipiiri
Puoliso Wilhelmina Bertha Eva Becker

Arne Sakari Somersalo (6. maaliskuuta 1891 Tampere17. elokuuta 1941 Kiestinki, Neuvostoliitto) toimi Suomen Ilmavoimien neljäntenä komentajana 26. lokakuuta 19202. helmikuuta 1926.

Tausta

Arne (Aarne) Sakari Somersalo oli tamperelaisen kauppiasperheen toinen poika. Hänen vanhempansa olivat kauppaneuvos Arthur Sommer ja Lydia Johansson. Hän syntyi Arne Sommerina, mutta muutti nimensä vuonna 1906 Somersaloksi. Arne Somersalon sisar oli kirjailija Aili Somersalo.

Somersalo tuli ylioppilaaksi vuonna 1908. Hän opiskeli luonnontieteitä ensin Helsingin yliopistossa ja vuosina 19081914 Jenan yliopistossa Saksassa.

Saksassa hän ei voinut "venäläisenä" jatkaa opiskelua mutta pystyi liittymään vapaaehtoisena suomalaisena Saksan armeijaan. Hän osallistui sotaan Saksan armeijan joukoissa ja sai kaksi rautaristiä. Hän suoritti upseeritutkinnon Lockstedtin leirillä vuonna 1915. Hän oli Saksalaisen husaarirykmentti n:o 16 husaariluutnantti 19161917. 1917–1918 hän toimi 9. saksalaisen armeijakunnan yleisesikunnassa.

Hän avioitui vuonna 1916 Wilhelmina Bertha Eva Beckerin kanssa.

Toiminta ilmavoimissa

Somersalo liittyi Suomen armeijaan majurina vuonna 1918 sisällissodan jälkeen. Hän oli yleisesikunnan keskusosaston päällikkö 1918–1919 ja operatiivisen osaston päällikkö 1919–1920.

Hänestä tuli ilmavoimien komentaja vuosiksi 1920–1926. Lokakuussa 1926 hänet ylennettiin everstiluutnantiksi. Hän oli ilmavoimien ensimmäinen merkittävä kehittäjä. Hänen kaudellaan perustettiin Suomenlinnaan ilmavoimien lentokonetehdas (I.V.L.). 1920-luvulla hän toimi Aero Oy:n teknisenä neuvonantajana. Myös hänen veljensä toimi ilmavoimissa ja oli Santahaminan varikon päällikkö.

Suomen Ilmapuolustusliiton perustaminen 1920-luvun puolivälissä kuuluu Somersalon saavutuksiin. Ilmapuolustusliitto toimi yhdessä ilmavoimien kanssa, järjesti ilmailupäiviä, julkaisi lehteä ja toimi ilmavoimien lobbausjärjestönä. Suomen ilmailuliitto (SIL) on sen seuraaja. Hän oli Kansainvälisen lentäjäliiton Suomen osaston puheenjohtaja ja Lucanderin lentoyhtiön johtokunnan jäsen.

Hän erosi helmikuussa 1926 kiistoissa lähialaistensa, etenkin Aarne Snellmanin, kanssa. Kiistat kulminoituivat alaisen tekemään ilmiantoon koskien lentokonehankintoja, joihin komentajalla ei ollut täyttä valtuutusta. Ilmianto johti tuomioistuimen antamaan vähäiseen rangaistukseen, mutta se puolestaan pakotti Somersalon eroamaan.

Muuta toimintaa

Myöhemmin Somersalo toimi IKL:n Ajan Sanan päätoimittajana ja arvosteli usein ilmavoimiin liittyviä päätöksiä. Hän oli IKL:n kansanedustaja 19331936 Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hän oli eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen. Hän oli presidentin valitsijamies vuonna 1940.

Talvisodassa hän toimi maavoimissa everstiluutnanttina Suomussalmella. Jatkosodassa hän oli SS-joukkojen yhteysupseerina Lapissa. Hän kuoli 17. elokuuta 1941 opastaessaan saksalaisten iskua Kiestingissä.

Kirjallista tuotantoa

  • Taisteluvuosien varrelta : suomalaisen sotilaan muistelmia maailmansodasta, 1928. – Kirja kuvaa Somersalon toimintaa Saksan armeijan luutnanttina ensimmäisen maailmansodan aikana. Hän kuvaa koulutusta, hiihtojoukoissa toimimista itärintamalla ja esikuntatyötä länsirintamalla. Länsirintaman taistelukuvaukset on kuvattu kuin romaanissa, koska niitä kirjoittaja seurasi esikunnasta eikä omannut kokemusta länsirintaman taisteluista.
  • Totuus Neuvosto-Venäjästä, virallisten neuvostolähteiden mukaan (1930, Suomen suojelusliiton julkaisuja n:o 3).
  • Lapuan tie (1930, Suomen suojelusliiton julkaisuja n:o 4). – Teos esittelee Lapuan liikettä ja sen toiminta-ajatuksia.
  • Totuus Mänstsälästä, Ajan Sana, 1932.

Aiheesta muualla

Lähteet

  • Ilmavoimien sivusto
  • Raunio, Jukka: Valtion lentokonetehtaan historia, Osa 1: Pioneerivuodet 1921–1932. Jukka Raunio, Halli, 2005. ISBN 951-96866-6-5.
  • Niinistö, Jussi: Suomalaisia soturikohtaloita. Helsinki: Suomalaisuuden liitto, 1998. ISBN 951-96348-5-1. Yksi kirjan pienoishenkilöhistorioista käsittelee Arne Somersaloa.