Kärppä

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 19. joulukuuta 2008 kello 11.20 käyttäjän QWerk (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kärppä
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen[1] [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka: Istukkanisäkkäät Theria
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Näätäeläimet Mustelidae
Suku: Kärpät Mustela
Laji: erminea
Kaksiosainen nimi

Mustela erminea
Linnaeus, 1758

Kärpän levinneisyys punaisella
Kärpän levinneisyys punaisella
Katso myös

  Kärppä Wikispeciesissä
  Kärppä Commonsissa

Kärppä (Mustela erminea) on näätäeläimiin kuuluva pienikokoinen petoeläin. Se on ollut haluttu turkiseläin varsinkin hallitsijoiden keskuudessa, koska sen nahasta tehty viitta on ollut korkeimpia hallitsijan tunnusmerkkejä.[2] Julius Caesarin aikaan kärppiä kesytettiin lumikon ja hillerin ohella kotieläimiksi pitämään talojen hiirikantaa kurissa.[2] Samaa harrastivat myös keskiajan germaanit.[2] Kärpän laajalti tunnettu rinnakkaisnimi on portimo.[3]

Levinneisyys

Kärppiä esiintyy koko Pohjolan alueella. Pienille saarillekin ne ovat selviytyneet jäitä pitkin. Kärpän alalajeja on kymmeniä, ja niitä tavataan Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa Intiaa ja Japania myöten. Havainto Algeriasta saattaa olla virheellinen.[4] Kärppiä on istutettu Uuteen Seelantiin.[1]

Suomessa kärppä on levittäytynyt joka puolelle. Se viihtyy siellä, missä sen pääravintoa, pikkujyrsijöitä, on saatavilla. On kuitenkin todettu sen välttelevän synkimpiä saloseutuja. Kärppiä voi tavata myös asutusalueiden tuntumassa ja ne voivatkin mennä sisään vajoihin ja ulkorakennuksiin tai jopa asustaa talojen kuistien alla.

Suomessa kärppäkanta on pienentynyt lähes puoleen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen seurannan mukaan vuosien 1989–2008 aikana.[5]

Elintavat

Liikkeiltään kärppä on vikkelä. Se liikkuu aaltomaisesti siksak-hyppyjä tehden ja eteenpäin loikkimalla. Välillä se katoaa kasvillisuuteen tai maakoloon, mutta ilmestyy hetken kuluttua näkyviin. Nähdäkseen paremmin kärppä pysähtyy välillä paikoilleen ja nousee takajaloilleen. Kärpän uteliaasta vilkkaudesta onkin kansan suussa tullut yleinen käsite. Tunnetaankin sanonta "kärppänä paikalla". Metsänkävijät kertovat, kuinka yksi ainoa kärppä vaikuttaa vilahtelevan esiin yhtä aikaa eri puolilta näköpiiriä. Kiipeäminen ja pienet vesiesteet eivät kärpän liikkumista estä, sillä se on varsin sukkela kiipeilijä ja uimari.

Liikkumisalue riippuu vahvasti ravinnon määrästä. Talvisin hyvissä ravinto-olosuhteissa naaras selviää muutaman hehtaarin alueella, mutta uroksella alue on pari–kolme kertaa suurempi.[6] Muissa paikoissa elinpiiri voi olla parisataa hehtaaria.

Lepopaikaksi kelpaa mikä tahansa suojaa tarjoava kolo, röykkiö tai kanto. Vanhat saaliseläinten kolot voivat olla vuorattuja karvoilla ja höyhenillä, ja tällaiseen koloon kärppä tekee poikaset.

Kärpät ovat yksineläjiä eivätkä ne siedä toista saman sukupuolen edustajaa reviirillään. Uroksen reviirillä voi kuitenkin olla useampia naaraita. Reviirin puolustamiseen on harvoin tarvetta, mutta sitä on merkittävä tiuhaan ulosteella, virtsalla ja hännän tyvessä olevien rauhasten eritteellä. Sen lisäksi kärppä merkitsee reviiriään hieromalla itseään kasvillisuuteen.

Koko ja ulkonäkö

Yksityiskohta Leonardo da Vincin maalauksesta Nainen ja kärppä (1485-1490)
Eläintarkkailijoiden iloksi Kärppä jää yleensä tarkkailemaan, mikä sitä häiritsee.[7]

Suomessa elävistä luonnonvaraisista petoeläimistä lumikko on pienin, mutta kärppä tulee heti toisena. Nämä kaksi sekoitetaankin usein toisiinsa huolimatta niiden selvästä kokoerosta. Häntä on paras tuntomerkki näiden kahden välillä. Kärpän häntä on kolmasosa ruumiin pituudesta ja sen päässä on pitkiä mustia karvoja. Lumikolla häntä on lyhyempi eikä sillä ole mustaa hännänpäätä.[8] Uroskärpän ruumis on 23–27 cm ja naaraan 18–22 cm pitkä, ja hännän pituus on 7–10 cm. Painoltaan urokset ovat 150–300 g ja naaraat 80–150 g. On kuitenkin havaittu, että pohjoisessa elävät yksilöt ovat etelässä eläviä yksilöitä suurempikokoisia.

Kesäisin kärppä on kellan- tai harmaanruskea. Sen tummin väri on päässä, etujaloissa ja pitkin selkälinjaa. Alapuoli on vaalea ja se on usein hieman kellertävä. Mustaa kärkeä lukuun ottamatta häntä on ruskea. Ylä- ja alapuolen välinen raja on suora ja terävä. Valkoisen talviturkin kärppä vaihtaa nopeasti, noin parissa viikossa. Myös talviturkissa hännänpää on musta. Pohjoisessa turkki vaihtuu lokakuussa, mutta etelämmässä vaihtokarvaisia kärppiä voi tavata vielä joulukuussa. Kesäturkki vaihtuu takaisin huhti-toukokuussa.lähde?

Kärpän ääntely on kehräävää. Kiihtyneenä se voi päästää sihiseviä ja kimeitä huutoja.lähde?

Lisääntyminen

Huhti-toukokuussa kärppä synnyttää ravintotilanteesta riippuen 4–8 poikasta, mutta Lapissa synnytys voi tapahtua vielä kesäkuussakin. Syntyessään poikaset ovat sokeita ja ohuen karvan peitossa. Painoa niillä on 5–6 g. Turkki on täysin kehittynyt kahdeksan viikon iässä ja silmät avautuvat jo 5–6 viikon iässä. Vain naaras osallistuu pentujen hoitamiseen.

Emo parittelee heti synnytyksen jälkeen. Kolmen viikon ikäinen naaraspoikanenkin voi paritella, mutta ensimmäiset pennut se synnyttää ollessaan vuoden ikäinen. Kesäistä parittelua seuraa viivästynyt sikiönkehitys, jonka seurauksena poikaset syntyvät vasta seuraavana keväänä.[6] Urokset tulevat sukukypsiksi 10–12 kuukauden iässä.

Ravinto

Kärpän pääravintoa ovat pikkujyrsijät. Sen päivittäinen ravinnontarve on noin neljäsosa sen ruumiinpainosta, joten yksi vesimyyrä riittää pariksi päiväksi. Mikäli pikkujyrsijöitä on niukasti, kärppä voi korvata puutteen syömällä pikkulintuja sekä niiden munia ja poikasia.[6] Joskus kärppä voi saada myös isomman saaliin, kuten jäniksen, mutta ne ovat harvinaisia poikkeuksia. Mikäli ravintoa on riittävästi, kärppä pyydystää yleensä saalista varastoon.

Metsästys

Nykyään kärpän metsästys on varsin vaatimatonta ja kesäaikaan eläin on metsästyslailla rauhoitettu. Kärppää voi metsästää haulikolla tai loukulla. Myös kärpänrautoja on käytetty.[9] 1930-luvun aikana yksin Suomessa myytiin 30 000 kärpännahkaa.[1] Kärpän lähisukulainen lumikko on luonnonsuojelulain nojalla Suomessa kokonaan rauhoitettu.

1. joulukuuta 1997 julistetun asetuksen mukaisesti kärppää ei saa pyytää ansaraudoilla Kanadassa, Kiinassa, Moldovassa, Norjassa, Pakistanissa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa.[10]

Kärppä kulttuurissa

kärpännahka, vaihtovärinen kärpännahka, oravannahka, kaksoisoravannahka ja juovikas oravannahka

Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaakunassa on kuusi juoksevaa hopeista kärppää.[11] Sieltä kärpät ovat siirtyneet hallinnonuudistusten myötä Lapin, Oulun ja Länsi-Suomen läänien vaakunoihin.[12] Jääkiekkoselostajat puhuvat joskus virheellisesi Oulun ”kärppälaumasta”, vaikka kärppä kun ei koskaan esiinny laumassa. Kemppisen mukaan vanha vaakuna viittaa rikkauksiin, koska kärpän nahka oli himoittua tavaraa.[13] Liminka esittelee kävelevät kärpät. Heraldiikka tuntee myös taustakuvion "kärpännahka".[14]

Kristillisessä symboliikassa kärppä kuvaa (moraalista) puhtautta, ja neitseellisyyttä ja viattomuutta. Physiologus-teoksessa kärppä kuvataan taas likaiseksi eläimeksi sen lisääntymistavan takia (kts. alempaa). Kärpän puhtauden symboliikka juontaa juurensa valkoisen värin samankaltaisesta symboliikasta, sillä kärpän talviturkki on täysin valkoinen lukuun ottamatta mustaa hännän päätä. Renessanssin taiteessa se olikin yksi tärkeimmistä ja käytetyimmistä puhtauden symboleista. Legendojen mukaan kärpän metsästyksessä sen pesäkolon sisäänkäynti tukittiin mudalla. Pitkän takaa-ajon jälkeen kärpän palatessa uupuneena pesällensä se joutuu antautumaan sitä jahdanneille ihmisille ja koirille, koska pelkää turkkinsa likaantumista enemmän kuin kuolemaa. Väite kärppien pelosta tahria turkkinsa on peräisin Aelianukselta. Kärppään liittyvän hyveellisen symboliikan vuoksi sen turkki oli arvostettu aateliston piirissä ja tätä tietä kärpän turkki on päätynyt myös heraldiikkaan.[15]

Lisäksi ainakin varhaiskeskiajalla uskottiin kärpän siittävän korvan kautta ja synnyttävän suustansa (tai mahdollisesti toisinpäin).[16] Korvan taas katsotaan kuvaavan muun muassa Jumalan ilmoitusta Neitsyt Marialle tämän synnyttävän Jeesuksen. Kärppä saatetaan siis yhdistää Jeesuksen inkarnaatioon ja myös merkkinä kristuksen voitosta paholaista vastaan, koska se metsästää käärmeitä.[17][18] Käärme on Raamatussa vertauskuva Saatanalle, kuten vaikkapa Vanhan testamentin kertomuksessa, jossa käärme houkuttelee ihmisen maistamaan hyvän ja pahan tiedon puusta kiellettyä hedelmää.

Lähteet

  1. ↑ a b c d IUCN Viitattu 13.10.2008 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”IUCN” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. ↑ a b c Palmén, Ernst et al.: Suomen eläimet 1, s. 220. Espoo: Amer-yhtymä OY, 1983. ISBN 951-35-2730-1.
  3. ↑ Kärppä - Nisäkkäät - Keskisuomalainen KSML.fi. Viitattu 28. lokakuuta 2008.
  4. ↑ Markku Savela: Life funet.fi.
  5. ↑ Riistakantojen runsaudenseuranta: Kärppä 2008. Riista- ja kalantutkimus. Viitattu 24.11.2008.
  6. ↑ a b c Kärppä Suomen Frettiyhdistys.
  7. ↑ Palmén, Ernst et al.: Suomen eläimet 1, s. 187. Espoo: Amer-yhtymä OY, 1983. ISBN 951-35-2730-1.
  8. ↑ Ranua Zoo
  9. ↑ Metsästyslaki (24.pykälä) Finlex.
  10. ↑ Ansarauta-asetuksen mukaiset tuontikiellot (PDF) 10.1.2005. Suomen Tulli. Viitattu 22.11.2008.
  11. ↑ Pohjois-Pohjanmaalla liitto
  12. ↑ Lääninhallitus.fi
  13. ↑ Kemppinen
  14. ↑ Heraldica
  15. ↑ Marian Therese Horvat: The Symbolism of Purity in the Christmas Scene traditioninaction.org. Viitattu 25.11.2008. (englanniksi)
  16. ↑ Isidoros Sevillalainen (Etymologies, kirja 12, 3:3)
  17. ↑ Alva William Steffler: Symbols of the Christian Faith, s. 108. ontinuum International Publishing Group, 2000. ISBN 978-080-284-676-1.
  18. ↑ Udo Becker: The Continuum Encyclopedia of Symbols, s. 101. Wm. B. Eerdmans Publishing, 2002. ISBN 978-082-641-221-8.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kärppä&oldid=5984956”