Ero sivun ”Anime” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
uudistus nykyaikaiseen animeen
Tärkeää tekstiä
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu  seulottavat  Visuaalinen muokkaus
Rivi 2: Rivi 2:
[[Tiedosto:Chikara to Onna no Yo no Naka screenshot.jpg|thumb|Kuvakaappaus aikaisesta 1933 julkaistusta lyhytfilmistä.]]
[[Tiedosto:Chikara to Onna no Yo no Naka screenshot.jpg|thumb|Kuvakaappaus aikaisesta 1933 julkaistusta lyhytfilmistä.]]


'''Anime''' ({{k-ja|アニメ}}) on vakiintunut länsimaissa tarkoittamaan nimenomaan [[japani]]laista [[animaatio]]ta, Japanissa termillä ''anime'' viitataan kaikkeen animaatioon. Termi on japaninkielinen mukaelma englannin kielen sanasta "animation".<ref name="nytimes">Dave Kehr: [http://www.nytimes.com/2002/01/20/movies/film-anime-japanese-cinema-s-second-golden-age.html FILM; Anime, Japanese Cinema's Second Golden Age] {{en}} The New York Times 20.1.2002. Viitattu 23.10.2014.</ref> Tämä artikkeli käsittelee animea sen länsimaisessa merkityksessä.
'''vt on homo Anime''' ({{k-ja|アニメ}}) on vakiintunut länsimaissa tarkoittamaan nimenomaan [[japani]]laista [[animaatio]]ta, Japanissa termillä ''anime'' viitataan kaikkeen animaatioon. Termi on japaninkielinen mukaelma englannin kielen sanasta "animation".<ref name="nytimes">Dave Kehr: [http://www.nytimes.com/2002/01/20/movies/film-anime-japanese-cinema-s-second-golden-age.html FILM; Anime, Japanese Cinema's Second Golden Age] {{en}} The New York Times 20.1.2002. Viitattu 23.10.2014.</ref> Tämä artikkeli käsittelee animea sen länsimaisessa merkityksessä.


Anime tunnetaan laajasta [[genre|tyylilaji]]valikoimasta ja länsimaalaisittain eksoottisesta piirrostyylistä, jossa usein korostetaan hahmojen tunnetiloja tavallista suuremmilla silmillä.<ref>http://personal.inet.fi/cool/daichi-san/mhistori.htm</ref><ref>http://www.animeacademy.com/profile_tezuka_osamu.php</ref> Anime kattaa useita osa-alueita kuten esimerkiksi seikkailu, [[scifi]], rakkaustarinat, [[komedia]], lastentarinat ja keskiaikainen [[fantasia]], mutta niiden elementtejä sekoitetaan yli tyylirajojen.
Anime tunnetaan laajasta [[genre|tyylilaji]]valikoimasta ja länsimaalaisittain eksoottisesta piirrostyylistä, jossa usein korostetaan hahmojen tunnetiloja tavallista suuremmilla silmillä.<ref>http://personal.inet.fi/cool/daichi-san/mhistori.htm</ref><ref>http://www.animeacademy.com/profile_tezuka_osamu.php</ref> Anime kattaa useita osa-alueita kuten esimerkiksi seikkailu, [[scifi]], rakkaustarinat, [[komedia]], lastentarinat ja keskiaikainen [[fantasia]], mutta niiden elementtejä sekoitetaan yli tyylirajojen.

Versio 12. marraskuuta 2020 kello 15.40

Tämä artikkeli käsittelee japanilaista animaatiota. Artikkeli aikakauslehdestä, katso Anime (lehti).
Kuvakaappaus aikaisesta 1933 julkaistusta lyhytfilmistä.

vt on homo Anime (jap. アニメ) on vakiintunut länsimaissa tarkoittamaan nimenomaan japanilaista animaatiota, Japanissa termillä anime viitataan kaikkeen animaatioon. Termi on japaninkielinen mukaelma englannin kielen sanasta "animation".[1] Tämä artikkeli käsittelee animea sen länsimaisessa merkityksessä.

Anime tunnetaan laajasta tyylilajivalikoimasta ja länsimaalaisittain eksoottisesta piirrostyylistä, jossa usein korostetaan hahmojen tunnetiloja tavallista suuremmilla silmillä.[2][3] Anime kattaa useita osa-alueita kuten esimerkiksi seikkailu, scifi, rakkaustarinat, komedia, lastentarinat ja keskiaikainen fantasia, mutta niiden elementtejä sekoitetaan yli tyylirajojen.

Anime on erittäin kaupallinen taidemuoto, ja useimmat sarjat tehdään ja markkinoidaan erittäin tarkasti rajatulle kohdeyleisölle. Usein anime tehdään jonkin suositun mangasarjakuvan pohjalta. Näin pyritään varmistamaan että ainakin sarjan ensimmäisillä jaksoilla olisi katsojakuntaa. Esimerkkinä ovat muun muassa Hellsing ja Bleach. Yleisesti mangasarjat ovat jatkuvajuonisia tarinoita ja saattavat olla pituudeltaan jopa useita kymmeniä sarjakuvakirjoja. Mangasta tehdyt animesarjat taas voivat olla pituudeltaan monta sataa jaksoa. Animen ja mangan suosio perustuukin suurilta osin sen jatkuvajuonisuuteen (ja mahdolliseen fantasiaan), jota länsimainen kulttuuri ei tarjoa laajasti.lähde?

Kohdeyleisön mukaan käytetään samaa jaottelua kuin mangassa. Esimerkiksi pojille tarkoitetut sarjat tunnetaan shōnen-animena, tytöille suunnattuja kutsutaan taasen shōjo-animeksi. Seinen (miehet) ja josei (naiset) ovat aikuiselle kohderyhmälle suunnattuja tyylejä. Shōnen-animelle/mangalle tyypillistä on taistelu tai muu kilpailuhenkisyys, johon on voitu liittää päähenkilön rinnakkainen kehitys sekä fyysisesti että henkisesti.

Tiedosto:Anime cap+.png
KUva nykyaikaisesta Animesta

On arvioitu, että 60 prosenttia Japanin elokuvatuotannosta on animea.[1]

Japanin ulkopuolinen levinneisyys

Suomessa animen suosio on nousussa. Miyazakin Oscar-palkittu Henkien kätkemä sai Suomen ensi-iltansa vuoden 2002 lopussa,[4] ja sen jälkeen Suomen elokuvateattereihin on ilmestynyt pikkuhiljaa uusia anime-elokuvia. Sub-tv on näyttänyt englanniksi dubattua Magic Knight Rayearthia ja Dragon Ball Z:aa sekä ruotsiksi dubattua Sailor Moonia. Vuoden 2005 alussa näytettiin Hideaki Annon kuuluisa sarja Neon Genesis Evangelion. MTV3 on esittänyt pitkään Pokémonia, mutta lisäksi myös Hamtaroa. Nelonen esitti Digimonia pitkään suomeksi dubattuna, mutta myöhemmässä vaiheessa alkuperäisellä japanilaisella ääniraidalla. Tämän lisäksi Yle Teemalla pyöri vuoden 2005 alussa neljän anime-elokuvan sarja, joka sittemmin on myös uusittu kahdesti. Sub on sittemmin esittänyt myös Fullmetal Alchemist -animea. Sub esitti myös Fullmetal Alchemist: The Conqueror of Shamballa -elokuvan. Lisäksi Yle TV2:lla on esitetty 90-luvulta alkaen satunnaisesti Hayao Miyazakin anime-elokuvia.

Pokémon ja Digimon kuuluvat japanilaisina animaatiosarjoina ryhmään "lasten anime".lähde?

Animen suosion kasvaessa sekä yhteyksien parantuessa sarjojen ja elokuvien saatavuus DVD-julkaisuna on helpottunut hieman. Saatavuus on silti edelleen huono, ainoastaan suosituimpien sarjojen löytäminen on suhteellisen helppoa. Itse tilatuissa julkaisuissa tekstitysvalikoima voi olla suppea sisältäen esimerkiksi vain suurimmat kieliryhmät. Japanista tilatuissa julkaisuissa, joiden valikoima ja saatavuus on paras, ei tekstityksiä yleensä ole.

Harrastajat kääntävät vain Japanissa julkaistua animea pääosin englanniksi ja levittävät tiedostoja Internetin kautta tuodakseen sarjat japania osaamattomien saataville. Tämä loukkaa tekijänoikeuksia, mutta koska se mahdollistaa useiden pelkästään japaniksi tai muulla vieraalla kielellä julkaistujen sarjojen seuraamisen, monet harrastajakääntäjät pitävät sitä täysin hyväksyttävänä. Myös useat tahot niin Yhdysvalloissa kuin Japanissa ovat todenneet, että harrastajakäännökset luovat kiinnostusta ja kysyntää myös kaupallisesti maahantuoduille sarjoille.

Animen seuraamiseen on myös kehitetty monia sivustoja, joissa käyttäjät voivat luoda omia listoja anime- ja mangasarjoista, ja keskustella niistä muiden samanhenkisten käyttäjien kanssa. Lännessä suurin kyseisistä sivustoista on MyAnimeList[5], mutta myös muita samanlaisia sivustoja on olemassa.

Katso myös

Lähteet

  1. a b Dave Kehr: FILM; Anime, Japanese Cinema's Second Golden Age (englanniksi) The New York Times 20.1.2002. Viitattu 23.10.2014.
  2. http://personal.inet.fi/cool/daichi-san/mhistori.htm
  3. http://www.animeacademy.com/profile_tezuka_osamu.php
  4. Verho, Mari: Sen to Chihiro no Kamikakushi 2002. Film-O-Holic.com. Viitattu 10.1.2006.
  5. About MyAnimeList.net. Viitattu 20.10.2019.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anime.