Ero sivun ”Itä-Aasia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
+ katso myös: Venäjän kaukoitä |
|||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
38 prosenttia Aasian ja 22 prosenttia koko maailman ihmisistä asuu Itä-Aasian alueella. |
38 prosenttia Aasian ja 22 prosenttia koko maailman ihmisistä asuu Itä-Aasian alueella. |
||
Myös Venäjän itäisin osa luetaan joskus osaksi Kaukoitää. Tälle osalle Venäjää on käytetty nimitystä [[Venäjän kaukoitä]].<ref name="GeoEntsy">{{Verkkoviite | Osoite =http://dic.academic.ru/dic.nsf/enc_geo/1561/Дальний| Nimeke = Dalni Vostok| Selite = Kaukoitä, Venäläisen maantieteeseen keskittyvän kokoelmatietosanakirjan nettiartikkelit (2006) aiheesta | Julkaisu = Geografitšeskaja entsiklopedija, dic.academic.ru | Viitattu = 29.1.20135| Kieli ={{ru}}}}</ref> Nimityksen merkitys on muuttunut historian kuluessa, Venäjän keisarikunnan, Neuvostoliiton ja Venäjän federaation hallitseman alueen ja hallinnollisten rajausten mukaan. |
|||
== Valtiot == |
== Valtiot == |
||
| Rivi 61: | Rivi 63: | ||
== Historia == |
== Historia == |
||
{{Pääartikkeli|[[Etelä-Korean historia]]|[[Korea]]|[[Japanin historia]]|[[Kiinan historia]]|[[Kiinan kansantasavallan historia]]|[[Kiinan tasavallan historia]]}} |
{{Pääartikkeli|[[Etelä-Korean historia]]|[[Korea]]|[[Japanin historia]]|[[Kiinan historia]]|[[Kiinan kansantasavallan historia]]|[[Kiinan tasavallan historia]]}} |
||
== Katso myös== |
|||
*[[Venäjän kaukoitä]] |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 29. tammikuuta 2015 kello 20.45
.svg)
Itä-Aasia on maantieteellinen alue Aasiassa, johon Yhdistyneiden kansakuntien aluejaottelun mukaan kuuluvat Etelä-Korea, Japani, Kiinan kansantasavalta (mukaan lukien Hongkong ja Macao), Kiinan tasavalta (Taiwan), Mongolia ja Pohjois-Korea.[1]
Itä-Aasian vanha nimitys on Kaukoitä, jolla tarkoitetaan jotain tarkemmin määrittelemätöntä osaa Itä-Aasiasta ja Kaakkois-Aasiaa sekä Etelä-Aasiasta Nepal ja Bhutan, jotka kulttuurillisesti ovat ei-eurooppalaisia.
38 prosenttia Aasian ja 22 prosenttia koko maailman ihmisistä asuu Itä-Aasian alueella.
Myös Venäjän itäisin osa luetaan joskus osaksi Kaukoitää. Tälle osalle Venäjää on käytetty nimitystä Venäjän kaukoitä.[2] Nimityksen merkitys on muuttunut historian kuluessa, Venäjän keisarikunnan, Neuvostoliiton ja Venäjän federaation hallitseman alueen ja hallinnollisten rajausten mukaan.
Valtiot
| Valtio | Pinta-ala (km2) | Väkiluku (2009) | Väestötiheys (/km2) | BKT USD (2009) | BKT per asukas (2009) | Pääkaupunki | valtiomuoto | viralliset kielet | valuutta |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Etelä-Korea |
100 140 | 50 062 000 | 500 | 832 512 | 17 074 | Soul | tasavalta | korea | Etelä-Korean won |
 Japani |
377 944 | 128 470 000 | 337 | 5 068 059 | 39 731 | Tokio | perustuslaillinen monarkia | japani | Japanin jeni |
 Kiina |
9 671 018 | 1 335 612 968 | 138 | 4 984 731 | 3 735 | Peking | kansantasavalta | mandariinikiina | Renminbi |
 Kiinan tasavalta |
36 191 | 23 119 772 | 639 | 378 969 | 16 391 | Taipei | tasavalta | mandariinikiina | Uusi Taiwanin dollari |
 Mongolia |
1 564 116 | 2 736 800 | 2 | 4 023 | 1 560 | Ulan Bator | tasavalta | mongolia | Mongolian tugrik |
 Pohjois-Korea |
120 540 | 23 906 000 | 198 | 27 820 | 1 159 | Pjongjang | kansantasavalta | korea | Pohjois-Korean won |
Erityishallintoalueet
| alue | Pinta-ala (km2) | Väkiluku (2009) | Väestötiheys (/km2) | BKT USD (2009) | BKT per asukas (2009) | emämaa |
|---|---|---|---|---|---|---|
 Macao |
29 | 541 200 | 18 662 | 21 700 | 38 968 | Kiina
|
 Hongkong |
1 104 | 7 055 071 | 6 390 | 210 731 | 29 825 | Kiina
|
Historia
Katso myös
Lähteet
- ↑ YK: Composition of macro geographical (continental) regions, geographical sub-regions, and selected economic and other groupings unstats.un.org. Viitattu 11.10.2010. (englanniksi)
- ↑ Dalni Vostok (Kaukoitä, Venäläisen maantieteeseen keskittyvän kokoelmatietosanakirjan nettiartikkelit (2006) aiheesta) Geografitšeskaja entsiklopedija, dic.academic.ru. Viitattu 29.1.20135. (venäjäksi)
| ||||||||||||||||||||||||||||||
