Pjongjang

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pjongjang
(평양직할시)
Näkymiä Pjongjangiin
Näkymiä Pjongjangiin
Pjongjangin sijainti Pohjois-Koreassa
Pjongjangin sijainti Pohjois-Koreassa

Koordinaatit: 39°02′N, 125°45′E

Valtio Pohjois-Korean lippu Pohjois-Korea
Alue Pyeongan
Väkiluku (2008) 3 255 288[1]










Pjongjang (IPA pʰjʌŋjaŋ, kor. 평양직할시, Pyeongyang-jikhalsi, hanja 平壤直轄市, McCune-Reischauer P’yŏngyang-chikhalsi) on Korean demokraattisen kansantasavallan eli Pohjois-Korean pääkaupunki. Se sijaitsee maan länsiosassa Daedongjoen varrella Keltaisenmeren rannikon itäpuolella. Vuoden 2008 väestönlaskennan mukaan kaupungissa oli 3 255 288 asukasta.[1]

Pjongjang on Pohjois-Korean suurin kaupunki ja hallinnollinen keskus. Se muodostaa oman, maakuntajaon ulkopuolisen kaupunkialueensa (jikhalsi) joka on suoraan maan keskushallinnon alaisuudessa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pjongjangin perustamisesta ei ole tarkkoja tietoja, mutta legendan mukaan kaupunki perustettiin Daedongjoen rannalle vuonna 1122 eaa. Kaupunki kehittyi ja kasvoi Gojoseonin kuningaskunnan alaisuudessa, kunnes vuonna 108 Kiinaa hallinnut Han-dynastia valloitti Gojoseonin.

Han-dynastian jälkeen vuonna 427 Goguryeo siirsi pääkaupunkinsa Pjongjangiin, kunnes Tang-dynastia ja Sillan kuningaskunta liittoutuivat ja tuhosivat Goguryeon. Vuodesta 676 lähtien Pjongjang oli Sillan hallinnon alaisuudessa, kunnes valtakunta romahti ja kaupunki päätyi Joseon-dynastian hallinnon alaisuuteen.

Pjongjang kasvoi huomattavasti vuosina 1910–1945, jolloin Korean niemimaa oli Japanin keisarikunnan miehityksen alainen siirtomaa. Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen japanilaiset vetäytyivät Koreasta, joka jaettiin kahteen miehitysvyöhykkeeseen. Pjongjang sijaitsi pohjoisella puolella, joten vuonna 1948 tapahtuneen Korean demokraattisen kansantasavallan perustamisen jälkeen kaupungista tehtiin maan pääkaupunki.

Pjongjang vuonna 2005.
Katu Pjongjangissa.

Vuosina 1950–1953 käydyn Korean sodan seurauksena Pjongjangin infrastruktuuri vaurioitui pahoin, joten sodan jälkeen Kim Il-sung käynnisti Neuvostoliiton tuella massiivisen jälleenrakennusohjelman. Vuosien mittaisen jälleenrakennuksen aikana suurin osa kaupungin vanhoista rakennuksista purettiin ja niiden tilalle rakennettiin uusia, stalinistisesta arkkitehtuurista vaikutteita saaneita rakennuksia ja monumentteja.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pjongjangin metro

Pjongjangissa on 1970-luvulla rakennettu kaksilinjainen metro, jonka radalla on pituutta 22,5 kilometriä. Kaupungissa on myös raitiovaunuja, johdinautoja ja linja-autoja. Yksityisautoilu on harvinaista, henkilöautoista 90 % on valtion virka-autoja jotka käyttävät valkoista rekisterikilpeä. Harvat yksityisautot, jotka tunnistaa keltaisista rekisterikilvistä, ovat pääasiassa Japanista paluumuuttaneiden korealaisten omistamia.

24 kilometrin päässä Pjongjangin keskustasta sijaitsee Sunanin kansainvälinen lentoasema, josta on valtion omistaman Air Koryo -lentoyhtiön viikoittaisia lentoja Pekingiin, Shenyangiin ja Vladivostokiin. Lentoasemalla on toisinaan myös reittilentoja Macaoon, Incheoniin ja Japaniin. Air Koryo on myös ilmoittanut järjestävänsä Pohjois-Korean sisäisiä lentoja.

Kaupungista on myös junayhteydet Pekingiin ja Moskovaan. Junamatka Pekingiin kestää 23 tuntia ja matka Moskovaan seitsemän vuorokautta.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kim Il-Sungin aukio ja Juche-aatteen torni.

Pjongjangissa on laajoja aukioita sekä valtavan kokoisia kerrostaloja ja monumentteja. Ympäri kaupunkia on pystytetty lukemattomia patsaita ja monumentteja, jotka on omistettu joko Kim Il-Sungille, Kim Jong-Ilille tai Juche-aatteelle.

Kaupungin korkein rakennus on 105-kerroksinen ja 330 metrin korkuinen Ryugyŏng-hotelli, jonka rakennustyöt aloitettiin 1987 mutta keskeytyivät talousvaikeuksien takia vuonna 1992. Rakennustöitä jatkettiin 16 vuoden tauon jälkeen 2008. Eräs toinen korkeutensa takia huomattava nähtävyys on 150-metrinen Pjongjangin televisiotorni. Kaupungissa on myös maailman korkeimpiin obeliskeihin kuuluva 170-metrinen, Kim Jong Ilin suunnittelemaksi ilmoitettu Juche-aatteen torni, joka pystytettiin vuonna 1982 Kim Il-Sungin 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi.

Kaupungin muita merkittäviä maamerkkejä ovat vuonna 1959 perustettu Pjongjangin eläintarha, katsojapaikoilta maailman suurin urheiluareena Reungnado, Kim Il-Sungin kunniaksi pystytetty maailman suurin riemukaari ja Kim Il-Sungin ilmoitettu syntymäpaikka Mangyongdaen kukkulalla. Vuonna 2001 valmistunut Korean Yhdistymisen riemukaari rakennettiin Pjongjangiin Korean yhdistymisen toivossa.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b DPR Korea 2008 Population Census National Report 2009. Central Bureau of Statistics Pyongyang, DPR Korea. Viitattu 22.8.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]