Tanskan kulttuurikaanon

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tanskan kulttuurikaanon (tansk. Kulturkanonen) on Tanskan kulttuuriministeriön vuosina 2004–2006 kokoama kulttuurikaanon maan kulttuuriperinnön tärkeimpinä pidetyistä taideteoksista, elämänurista ja muista ilmentymistä. Kaanon muodostuu 108 kohteesta kahdeksassa kategoriassa: arkkitehtuuri, kuvataide, muotoilu ja käsityö, elokuva, kirjallisuus, musiikki, esittävä taide ja lastenkulttuuri. Vuonna 2006 julkaistuun kulttuurikaanoniin valittiin jokaisesta kategoriasta 12 kohdetta, paitsi että musiikkikategoriaan valittiin 12 taidemusiikin ja 12 populaarimusiikin kohdetta, ja muutaman kategorian kahdestoista kohde on useasta teoksesta muodostuva antologia.

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehtuurin kaanonkomiteaa pyydettiin nimeämään 12 työtä, jotka kattaisivat sekä rakennus- että maisemasuunnittelun. Sovittiin, että kohteiden ei tarvitse sijaita Tanskassa. Komitean puheenjohtajana toimi Lone Wiggers ja jäseninä Carsten Juel-Christiansen, Malene Hauxner, Lars Juel Thiis ja Kent Martinussen.

Kohde Sijainti Vuosi Arkkitehti Kuva
Hoverin kirkko Ringkøbingin lähellä Jyllannissa 1100-luku tuntematon Hoverin kirkko
Glorupin kartano Nyborg, Fyn-saaren itäranta 1100-luku,
1742–1743,

1762–1765,
1773–1775

Philip de Lange,
Christian Joseph Zuber

Nicolas-Henri Jardin

Glorupin kartano
Frederiksstaden Kööpenhamina 1749–1771 Nicolai Eigtved Amalienborg
Vor Frue -kirkko Kööpenhamina 1811–1829 C. F. Hansen Vor Frue kirke
Dyrehaven Klampenborg, Sjellanti 1846 Rudolph Rothe Vesthus
Asuinalue, Brumleby Østerbro, Kööpenhamina 1854–1856 Gottlieb Bindesbøll

Vilhelm Klein

Lægeforeningens boliger
Mariebjergin hautausmaa Gentofte, Sjellanti 1925–1935 G. N. Brandt Mariebjergin kirkkomaa
Århusin yliopisto Århus 1931 Kay Fisker,

C. F. Møller,
Povl Stegmann,
Carl Theodor Sørensen

Århusin yliopisto
Århusin kaupungintalo Århus 1937–1942 Arne Jacobsen,

Erik Møller

Århusin kaupungintalo
Sormikaava Kööpenhamina 1947 Peter Bredsdorff Sormikaava
Sydneyn oopperatalo Sydney, Australia 1957–1973 Jørn Utzon Sydney Opera House
Ison-Beltin silta Sjellanti–Fyn 1991–1998 Dissing + Weitling Storebæltsbroen

Kuvataiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvataiteiden kaanonkomiteassa sovittiin, että kaanoniin sisällytetään vain elämäntyönsä jo tehneiden taiteilijoiden teoksia. Jokainen komitean viidestä jäsenestä sai nimetä yhden suosikkiteoksensa sen jälkeen, kun ensin oli yhteisesti päätetty seitsemästä. Komitean puheenjohtajana toimi Hein Heinsen ja jäseninä Hans Edvard Nørregård-Nielsen, Bente Scavenius, Bjørn Nørgaard ja Sophia Kalkau.

Teos Sijainti Vuosi Taiteilija Kuva
Aurinkovaunut Tanskan kansallismuseo n. 1300 eaa. tuntematon Sun chariot
Ylösnousemus Undløsen kirkko n. 1440 unionimestari Frescoes in Undløse Church
Bordesholmin alttari Schleswigin tuomiokirkko valmistunut 1521 Hans Brüggemann Bordesholm Altar
Frederik V ratsailla Amalienborgin linna valmistunut 1771 Jacques Saly Statue of Frederik V
Jason ja kultainen talja Thorvaldsenin museo valmistunut 1828 Bertel Thorvaldsen Jason with the Golden Fleece
Udsigt gennem tre buer i Colosseums tredje stokværkum Tanskan valtion taidemuseo 1813–1816 C.W. Eckersberg View through three of the northwesterly arches in the Colosseum's third storey
Syysaamu Sortedam-järvellä Ny Carlsberg Glyptotek 1838 Christen Købke Autumn Morning on Lake Sortedam
Støvkornenes dans i solstrålerne Ordrupgaard 1900 Vilhelm Hammershøi Dust Motes Dancing in the Sunbeams
Kesäpäivä Roskilde-vuonolla Randers-taidemuseo 1900 L.A. Ring Summer Day by Roskilde Fjord
Suuri helpotus J.F. Willumsenin museo 1923–1928 J. F. Willumsen
Seisova nainen Göteborgin taidemuseo 1937–1943 Astrid Noack
Stalingrad Museum Jorn, Silkeborg 1957–1972 Asger Jorn

Taideteollisuus ja käsityö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taideteollisuuden ja käsityön kaanonkomitea päätti nimetä kohteita, joilla syntyaikanaan on ollut käytännöllinen funktio ja jotka ovat yhä omaleimaisia ja tunnistettavia myös kansainvälisesti. Komiteaa johti Merete Ahnfeldt-Mollerup ja sen jäseniä olivat Erik Magnussen, Astrid Krogh, Ursula Munch-Petersen ja Louise Campbell.

Tuote Muotoilija Vuosi Kuva
Viikinkivene Skuldelev 2 tuntematon n. 1042 Skuldelev 2
Flora Danica (kirja) ja Flora Danica (astiasto, Royal Copenhagen) Georg Christian Oeder, Johann Christoph Bayer, useita muita 1761–1883 Flora Danica
Thorvald Bindesbøllin elämäntyö 1846–1908 Thorvald Bindesbøll
Knud V. Engelhardtin elämäntyö 1882–1931 Knud V. Engelhardt
Marie Gudme Lethin elämäntyö 1895–1997
PH valaisinten varjostinjärjestelmä Poul Henningsen 1925– (jatkuu yhä) PH lamp shade system
Teeastiasto Gertrud Vasegaard 1956
Gedser kokeellinen tuuliturbiini Johannes Juul 1957
S-tuoli Verner Panton 1960 Pantonstolen
Polyuretaanituoli Gunnar Aagaard Andersen 1964
Kevi-kalustepyörä Jørgen Rasmussen 1965 Kevi wheel castor
Fiberline-julkisivujärjestelmä Fiberline Composites ja Jan Søndergaard 2006

Elokuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan kaanonkomitea päätti valita filmejä, jotka kuvaavat tanskalaista elämää ja käyttävät tanskalaisia näyttelijöitä. Poikkeuksena he valitsivat mukaan elokuvan Nälkä (Sult), jonka tapahtumat sijoittuvat Osloon ja näyttelijät ovat ruotsalaisia. Komitean puheenjohtajana toimi Susanne Bier ja jäseninä Vinca Wiedemann, Tivi Magnusson, Ole Michelsen ja Jacob Neiiendam.

Elokuva Ohjaaja Vuosi Kuva
Kunnioita vaimoasi
(Du skal ære din hustru)
Carl Th. Dreyer 1925 Dreyer av Mandelmann
Vihan päivä
(Vredens dag)
Carl Th. Dreyer 1943
Ditte ihmislapsi
(Ditte menneskebarn)
Bjarne Henning-Jensen 1946
Soldaten og Jenny Johan Jacobsen 1947
Nälkä
(Sult)
Henning Carlsen 1966
Bennys badekar Jannik Hastrup ja Flemming Quist Møller 1971
Matador Erik Balling 1978–1982
Tiedon puu
(Kunskabens træ)
Nils Malmros 1981
Ranskalainen illallinen
(Babettes gæstebud)
Gabriel Axel 1987
Pelle Valloittaja
(Pelle Erobreren)
Bille August 1987 August
Juhlat
(Festen)
Thomas Vinterberg 1998 Vinterberg
Idiootit
(Idioterne)
Lars von Trier 1998 Trier

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuuskomitea piti tärkeänä valita teoksia, jotka ovat kestäneet aikaa ja vaikuttaneet tanskalaiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin yleisemminkin. Komiteaa johti Finn Hauberg Mortensen ja sen jäseniä olivat Erik A. Nielsen, Mette Winge, Claes Kastholm Hansen ja Jens Christian Grøndahl.

Kirjailija Teos Vuosi Kuva
Leonora Christina Jammers Minde 1673–1674, julkaistu 1869 Leonora
Steen Steensen Blicher Præsten i Vejlbye 1829 Blicher
H. C. Andersen Pieni merenneito
(Den lille Havfrue)
1837 Hans Christian Andersen
Søren Kierkegaard Joko – tahi: Katkelma elämästä
(Enten – eller)
1843 Kierkegaard
J. P. Jacobsen Rouva Marie Grubbe: Sisäkuvia seitsemänneltätoista vuosisadalta
(Fru Marie Grubbe)
1876 J.P. Jacobsen
Herman Bang Ved Vejen 1886 Bang
Henrik Pontoppidan Lykke-Per 1898–1904 Pontoppidan
Johannes Vilhelm Jensen Kuningas murtuu
(Kongens fald)
1900–1901 Jensen
Karen Blixen Talvisia tarinoita
(Vinter-Eventyr)
1942
Klaus Rifbjerg Og andre historier 1964 Rifbjerg
Inger Christensen Sommerfugledalen 1991 Christensen

Kahdestoista kaanoniin valittu teos on 24 runon antologia:

Kirjailija Teos Vuosi Kuva
Kansanlaulu, tekijä tuntematon Ebbe Skammelsøn
Kansanlaulu, tekijä tuntematon Germand Gladensvend
Thomas Kingo Hver har sin Skæbne (Sorrig og Glæde...) Kingo
H. A. Brorson Den yndigste rose er funden 1732 Brorson
Johs. Ewald Til Siælen. En Ode 1780 Ewald
Schack von Staffeldt Indvielsen 1804 Staffeldt
Adam Oehlenschläger Hakon Jarls Død eller Christendommens Indførsel i Norge 1803 Oehlenschläger
N. F. S. Grundtvig De Levendes Land 1883 Grundtvig
Christian Winther Rosa unica 1849 Winther
Emil Aarestrup Paa Sneen 1838 Aarestrup
Holger Drachmann Jeg hører i Natten den vuggende Lyd 1877 Drachmann
Sophus Claussen Ekbatana 1896 Claussen
Jeppe Aakjær Aften 1912 Aakjær
Thøger Larsen Den danske Sommer 1914
Tom Kristensen Det er Knud, som er død 1936
Jens August Schade Læren om staten 1928 Schade
Gustaf Munch-Petersen det underste land 1933
Thorkild Bjørnvig Anubis 1955
Ole Sarvig Regnmaaleren 1943
Morten Nielsen Øjeblik 1945
Frank Jæger Sidenius i Esbjerg 1959
Ivan Malinowski Myggesang 1958
Per Højholt Personen på toppen 1985
Henrik Nordbrandt Violinbyggernes by 1985

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikin kaanonkomitea päätti keskittyä yksittäisiin teoksiin eikä niinkään säveltäjien kokonaistuotantoihin. He valitsivat 12 taide- ja 12 kevyen musiikin edustajaa. Komitean puhetta johti Per Erik Veng ja jäsenet olivat Jørgen I. Jensen, Torben Bille, Inger Sørensen ja Henrik Marstal.

Taidemusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säveltäjä / tekijä Teos Vuosi Kuva
F.L.Æ. Kunzen Holger Danske 1789 Kunzen
C. E. F. Weyse Otte Morgensange ja Syv Aftensange 1837 ja 1838 Weyse
H. C. Lumbye Kolme galoppia: Telegraph-Galop, Champagne-Galop ja Kjöbenhavns Jernbane-Damp-Galop 1844, 1845 ja 1847 Lumbye
Niels W. Gade Elverskud 1854 Gade
J. P. E. Hartmann Vølvens Spådom 1872 Hartmann
Peter Heise Drot og marsk 1878 Heise
Carl Nielsen Maskarade 1906 Nielsen
Carl Nielsen Sinfonia n:o 4: Sammumaton 1916
Rued Langgaard Antikrist 1923 Langgaard
Per Nørgård Sinfonia n:o 3 1976
Pelle Gudmundsen-Holmgreen Symphony-Antiphony 1978

Kahdestoista valittu teos Højskolesange (Kansankorkeakoulun lauluja) koostuu 12 laulusta:

Säveltäjä / tekijä Teos Vuosi Kuva
C. E. F. Weyse (1826), sanat N. F. S. Grundtvig Den signede dag med fryd vi ser 1826
Kansanlaulu, uudelleen sanoittanut Svend Grundtvig Det var en lørdag aften 1849 Svend Grundtvig
Kansanlaulu Mariagerin seudulta En yndig og frydefuld sommertid Julkaistu A.P. Berggreenin kokoelmassa Danske folkesange 1869
Carl Nielsen, teksti Ludvig Holstein Vi sletternes sønner Musiikki 1906, teksti 1903
Carl Nielsen, teksti Jeppe Aakjær Jens Vejmand Musiikki 1907, teksti 1905
Thomas Laub, teksti St. Blicher ”Det er hvidt herude” Musiikki 1914, teksti 1838
Oluf Ring, teksti Thøger Larsen Danmark, nu blunder den lyse nat Musiikki 1922, teksti 1914
Poul Schierbeck, teksti Hans Christian Andersen I Danmark er jeg født Musiikki 1926, teksti 1850
Thorvald Aagaard, teksti Laurits Christian Nielsen Jeg ser de bøgelyse øer Musiikki 1931, teksti 1901
Otto Mortensen, teksti Helge Rode Du gav os de blomster, som lyste imod os Musiikki 1939, teksti 1921
Otto Mortensen, teksti Alex Garff Septembers himmel er så blå 1949
Peter Erasmus Lange-Müller / Shu-Bi-Dua, teksti Holger Drachmann Vi elsker vort land Musiikki 1887 ja 1980, teksti 1885

Populaarimusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säveltäjä/sanoittaja Teos Vuosi Kuva
Kai Normann Andersen 12 laulun valikoima: ”Musens sang”, ”Den allersidste dans”, ”Pige træd varsomt”, ”Å hvor jeg, ih, hvor jeg, uh hvor jeg vil”, ”I dit korte liv”, ”Man binder os på mund og hånd”, ”Alle går rundt og forelsker sig”, ”Gå ud og gå en tur”, ”Glemmer du”, ”Titte til hinanden”, ”Drømmeland” ja ”Gå med i lunden” 1925–1959
Dansk Guldalderjazz Dansk Guldalderjazz Vol. 1–4 1940–1949
Savage Rose The Savage Rose 1968
Kim Larsen Værsgo 1973 Kim Larsen
Benny Andersen ja Povl Dissing Svantes Viser 1973 Dissing
Gasolin' Live sådan 1976 Gasolin
Kliché Supertanker 1980
C.V. Jørgensen Tidens Tern 1980 Jørgensen
Sebastian Stjerne til støv 1981 Sebastian
Palle Mikkelborg ja Miles Davis Aura 1984/1985
tv·2 Nærmest lykkelig 1988

Kahdenneksitoista teokseksi valittiin antologia Evergreens:

Säveltäjä/sanoittaja Teos Vuosi Kuva
Sven Gyldmark/Poeten ”Solitudevej” – es. Elga Olga Svendsen Esityksestä Cirkusrevyen 1953
Sven Gyldmark & Erik Leth ”Er du dus med himlens fugle” – es. Poul Reichhardt Elokuvasta Vagabonderne på Bakkegården 1958
Vidar Sandbeck & Peter Mynte – single ”Heksedans (her kommer mutter med kost og spand)” – es. Raquel Rastenni 1960
Bjarne Hoyer & Ida From ”To lys på et bord” – es. Otto Brandenburg Dansk Melodi Grand Prix, 1960
Otto Helge Francker & Sejr Volmer-Sørensen Dansevise” – es. Grethe Ingmann ja Jørgen Ingmann Dansk Melodi Grand Prix, 1963
Bent Fabricius-Bjerre & Klaus Rifbjerg ”Duerne flyver” – es. Cæsar Elokuvasta Jeg er sgu min egen, 1967
John Mogensen ”Så længe jeg lever” – es. John Mogensen. Single 1970, myös albumilla John Mogensen: John, 1973
Anne Linnet ”Smuk og dejlig” – es. Shit & Chanel Albumilta Shit & Chanel, 1975 Linnet
Peter A. G. Nielsen / Gnags ”Under Bøgen” – es. Gnags Albumilta Er du hjemme i aften, 1977 Nielsen
Shu-bi-dua ”Danmark” – es. Shu-bi-dua Albumilta Shu-bi-dua 78'eren, 1978
Frans Bak & Per Nielsen ”Danse i måneskin” – es. Trine Dyrholm & Moonlighters Dansk Melodi Grand Prix, 1987
Lars Lilholt Kald det kærlighed – es. Lars Lilholt Band Albumilta Lars Lilholt Band: Portland, 1986 Lilholt

Esittävät taiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esittävän taiteen kaanonkomitea perusteli valinneensa ainutlaatuista luovuutta edustaneita teoksia, joilla on merkitystä nykyajassakin. Puhetta johti Flemming Enevold ja jäseniä olivat Karen-Maria Bille, Jokum Rohde, Sonja Richter ja Erik Aschengreen.

Tekijä Teos Vuosi Kuva
Ludvig Holberg Jeppe Niilonpoika
(Jeppe på Bjerget)
1722 Holberg
Adam Oehlenschläger Aladdin 1805 Oehlenschläger
August Bournonville ja Herman Severin Løvenskiold La Sylphide, baletti 1836 Bournonville
Henri Nathansen Indenfor Murene 1912 Nathansen
Kaj Munk Ordet 1932 Munk
Kjeld Abell Anna Sophie Hedvig 1939
Neljä revyynumeroa: Man binder os på mund og hånd (Liva Weel, 1940), Skolekammerater (Kellerdirk, 1956), Brevet til Bulganin (Osvald Helmuth, 1957), Fingernummeret (Dirch Passer, 1974) 1940, 1956, 1957 and 1974
Harald Lander ja Knudåge Riisager Etudes 1948
Flemming Flindt ja Georges Delerue Enetime 1963
Solvognen Julemandshæren 1974
Sort Sol Sort Sol live, Carlton og Wurst 1986–1987
Jess Ørnsbo Majonæse 1988

Lasten kaanon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lasten kulttuurikaanon muodostettiin sitä mukaa kun valinnat muissa komiteoissa etenivät. Siihen otetut työt edustavat siis monia eri taiteenlajeja.

Tekijä Teos Vuosi Kuva
Carl Theodor Sørensen Lasten rakennusleikkipuisto 1931
Gunnar Nyborg-Jensen (toim.) De små synger, lasten laulukirja 1948
Astrid Henning-Jensen Yksin maailmassa
(Palle alene i verden), elokuva
1949
Carl Barks Anders And og den gyldne hjelm, sarjakuva
(”Aku ankka ja kultainen kypärä”)
1954 Barks
Nanna Ditzel Høj stol -syöttötuoli 1955
Godtfred Kirk Christiansen Lego-palikka 1958 Lego bricks
Cecil Bødker Karkuri ja musta ratsu
(Silas og den sorte hoppe), lastenkirja
1967
Halfdan Rasmussen & Ib Spang Olsen Halfdans ABC, lastenkirja 1967
Katrine Hauch-Fausbøll Kaj & Andrea, televisio-ohjelma 1971
Anne Linnet Go’ sønda’ morn’, lastenmusiikkialbumi 1980 Linnet
Søren Kragh-Jacobsen Kumi-Tarzan
(Gummi-Tarzan), elokuva
1981
Steen Koerner Nøddeknækkeren, lastenteatteriesitys 2003

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuurikaanonin yhdeksi tavoitteeksi asetettiin tanskalaisten ja maahanmuuttajien välisen integraation helpottaminen. Tämän on arveltu toteutuneen huonosti. Tiedotusvälineiden mukaan kulttuurikaanonilla on ollut vähäinen vaikutus. Sanomalehti Berlingske näki kaanonilla kuitenkin merkitystä siinä, miten ei-sosialistinen hallitus oli uskaltanut yksinkertaisesti todeta, että toiset taideteokset ovat parempia kuin toiset.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kulturkanonen. København: Kulturministeriet, 2006. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.1.2016). (tanskaksi) 238 sivua
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Danish Culture Canon & da:Kulturkanonen