Thomas Kingo
Thomas Hansen Kingo (15. joulukuuta 1634 Slangerup – 14. lokakuuta 1703 Odense) oli tanskalainen pappi, Odensen piispa Fynin hiippakunnassa, virsirunoilija ja virsikirjan julkaisija.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kingo valmistui teologian kandidaatiksi 1658 ja toimi kotiopettajana muutaman vuoden ajan, ennen kuin hänet nimitettiin Slangerupin kirkkoherraksi. 1677 hänet nimitettiin Fynin hiippakunnan piispaksi ja aateloitiin 1683.
Jo Slangerupissa alkoi hänen virsirunoilijan ura. 1674 hän julkaisi virsikokoelman Aandeligt Sjungekor, jossa oli aamu- ja iltavirsiä sekä katumusvirsiä. Piispaksi hänet nimitettiin hänen virsityönsä ansioiden takia. Hän oli aikansa merkittävin tanskalainen runoilija – laajemminkin ottaen barokkirunouden kaikkein huomattavimpia edustajia.[1] Toinen kokoelma hänen virsiään ilmestyi 1681 ja kaksi vuotta myöhemmin hän sai kuninkaalta tehtäväksi valmistella uuden virsikirjan. Siihen kului kuusi vuotta. Hänen valmistelemansa ”talvipuolen virsikirja”, jossa oli kirkkovuoden virret adventista pääsiäiseen, valmistui 1689. Kingon virsikirjaehdotuksessa oli 267 virttä, joista hän oli kirjoittanut puolet. Sitä ei kuitenkaan hyväksytty käyttöön. Kingon katsottiin menneen liian pitkälle muokatessaan vanhoja virsiä. Roskilden tuomiorovasti Søren Jonaesøn sai nyt tehtäväkseen valmistella uuden virsikirjaehdotuksen. Hänen ehdotuksensa, joka valmistui 1693, ei vuorostaan sisältänyt yhtään Kingon virttä, eikä sitäkään hyväksytty. Uusi ehdotus valmistui 1696, jonka valmisteli Kööpenhaminan papeista koottu komitea, ja se lopulta hyväksyttiin 1699 (Den Forordnede Ny Kirke-Psalme-Bog), oli siinä 86 Kingon virttä ja se tunnettiin Kingon virsikirjana. Kingo lienee ollut työn taustalla, jopa niin, että komitea olisi ollut hänen ehdottamansa. Hän ehti itse käyttää sitä neljä vuotta ennen kuolemaansa.[2] Kirjasta tuli pitkä-ikäinen, sillä viimeiset sitä käyttäneet seurakunnat luopuivat siitä vasta 1960-luvulla.[3]
Hans Adolf Brorsonin ja Nikolai Frederik Severin Grundtvigin ohella Kingoa pidetään yhtenä Tanskan kolmesta suuresta virsirunoilijasta.[4] Tanskan kirkon virsikirjassa vuodelta 2002 on peräti 82 Kingon kirjoittamaa virttä. Vain Grundtvigin virsiä on enemmän.[5]
Virsiä suomeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa
- 204 Herra Jeesus, Hengelläsi (Herre Jesus, kom at røre, suom. Jaakko Haavio 1937),
- 926 Piirrä, Jeesus, sydämeeni 1. säkeistö (Skriv dig, Jesus, på mit hjerte[6] Tanskan kirkon virsikirja, virsi 208)
- 68 Jumalaan, Isään uskomme (Enhver, som tror og bliver døbt, suom. Pekka Kivekäs 1995)
- 269 Riemu ja murhe ja tappio, voitto (Sorrig og glæde de vandre til hobe, suom. Per Boreman, Lauri Pohjanpää 1946, uud. suom. Pekka Kivekäs 1995)
- 448 Kuule, taivas Jumalamme (Hører til, I høje Himle, suom. Niilo Rauhala 1996),
- 493 Idästä kohottaa taas päivä tultaan (Nu rinder solen op af østerlide’, suom. Aale Tynni 1957, uud. Anna-Maija Raittila 2000)
- 18 Oi ihmislapset iloitkaa
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ 204 Herra Jeesus, Hengelläsi notes.evl.fi. Viitattu 06. 03. 2019.
- ↑ Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 340, 341. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
- ↑ Jørgen Kjærgaard: DE DANSKE KIRKESALMEBØGER - EN OVERSIGT dendanskesalmebogonline.dk. Viitattu 28.11.2020. (tanskaksi)
- ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1., s. 448. Wessmans musikförlag AB Visby 2014 ISBN 978-91-8771-034-6, 2014. (ruotsiksi)
- ↑ Biografi dendanskesalmebogonline.dk. Viitattu 06.03.2019. (tanskaksi)
- ↑ 208 Skriv dig, Jesus, på mit hjerte, dendanskesalmebogonline.dk. Viitattu 7.7.2023. (tanskaksi)
| ||||||||||||||||||||||
