C. E. F. Weyse
Christoph Ernst Friedrich Weyse (5. maaliskuuta 1774 – 8. lokakuuta 1842) oli saksalaissyntyinen tanskalainen säveltäjä. Hän asui Tanskassa vuodesta 1789 ja opiskeli Kööpenhaminassa musiikin teoriaa J. A. P. Schulzin johdolla. Weyse toimi myös urkurina, ja häntä arvostettiin improvisointitaitonsa ansiosta.
Sävellyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Weyse tuotanto on pääosin melodioiltaan yksinkertaisia säkeistölauluja. Niissä on virikkeitä oppi-isänsä Schulzin ja Mozartin tuotannosta sekä tanskalaisista kansansävelmistä. C. E. F. Weyse sävelsi noin sata yksinlaulua tunnettujen runoilijoiden, kuten Adam Oehlenschlägerin, Bernhard Severin Ingemannin, Nikolai Frederik Severin Grundtvigin, Johan Ludvig Heibergin ja Christian Wintherin runoihin. Erityisen tunnetuksi ovat tulleet Ingemannin runoihin sävelletyt kokoelmat vuosina 1837 ja 1838 ilmestyneet Morgensange for Børn ja Syv Aftensange, joiden lauluja lauletaan usein myös virsinä. Weyse sävelsi myös singspielejä, kuten Sovedrikken (Oehlenschlæger 1809) ja Et Eventyr i Rosenborg Have (J.L.Heiberg 1827).[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Media Musiikki. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-5437-3.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta C. E. F. Weyse Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||
