Suodenniemen helluntaiseurakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suodenniemen helluntaiseurakunta
Suuntautuminen helluntaiherätys
Perustettu 15. tammikuuta 1921
Pääkirkko Suodenniemi, Sastamala

Suodenniemen helluntaiseurakunta on Sastamalan Suodenniemellä toimiva helluntaiseurakunta.[1] Suodenniemen helluntaiseurakunta on Satakunnan vanhin. Suodenniemen helluntaiseurakunnan toiminta-alue on Suodenniemen ja Ikaalisten Varpeen alueella. Seurakunta on järjestänyt muun muassa telttakokouksia kesäisin sekä muita suurempia tilaisuuksia.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen helluntaiherätystä Suodenniemellä vaikutti vapaa-evankelinen saarnaaja Jussi Ojanväli. Hänen kokouksissaan tuli uskoon muun muassa Nikolai Kataja joka yhdessä Eelin Kalliokosken kanssa kutsui Eino Mannisen pitämään Suodenniemelle kokouksia. Manninen järjesti kokouksia Kalliokosken talossa. Kalliokosken kokouksissa uskoon tuli muun muassa saarnaaja Valto Kuusisto. Alkuaikoina seurakunnan kastekäytännöt herättivät vastustusta sekä maallistuneiden että luterilaisten piirissä. Joitain kokouksia myös häiriköitiin.[2]

Suodenniemen helluntaiseurakunta järjestäytyi tammikuussa 1921 Eino Mannisen ja Gerhard Smidtin johdolla. Seurakunnan asiakirjat vuosilta 1921–1936 ja 1952–1964 puuttuvat kokonaan. Seurakunnan jäsenmäärä on ollut noin 60 ja seurakuntaan ovat kuuluneet myös Ikaalisten Varpeen uskovat.[2]

Suodenniemen helluntaiseurakunta kokoontui vuoteen 1939 asti Kalliokosken pirtissä. Rakennus purettiin 1939 ja uuteen rakennukseen tehtiin ylisali, joka toimi kokouspaikka 1960-luvulle saakka. 1940-luvun vaihteessa seurakunta järjesti kesäjuhlia, joissa vieraili paljon kansaa lähiseudlta. Juhlien yhteydessä järjestettiin usein myös kastetilaisuus Syvälammessa. Seurakunta piti säännöllisesti myös raamattupäiviä.[2]

Seurakunnan toiminnasta syntyi herätystä muun muassa Hämeenkyrön Vesajärvellä 1944, joista uskoon tulleet perustivat myöhemmin Kyröskosken helluntaiseurakunnan. 1950-luvun lopulla kesäjuhlilla alettiin käyttämään evankelioimistelttoja. Ensin käytettiin yhteistä maakuntatelttaa, sitten Ikaalisten ja Mouhijärven seurakuntien telttoja. Vuonna 1982 Suodenniemen seurakunta hankki oman evankelioimisteltan.[2]

Hautausmaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suodenniemen ja Lavian helluntaiseurakunnat neuvottelivat ja päättivät yhteisestä hautausmaahankkeesta. Vuonna 1924 Viljo Rajala osti sopivan maa-alueen, joka lahjoitettiin 10. joulukuuta 1931 Lavian rukoushuoneyhdistykselle. Kyseisen yhdistyksen nimi muutettiin vuonna 1972 muotoon Lavian ja Suodenniemen Helluntailähetys ry. Seurakunta osallistui lähetystyöhön vuoteen 1979 asti Satakunnan Lähetysrahaston kautta.[2]

Saarnaajat ja vanhimmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurakunnassa evankelistoiksi on siunattu muun muassa Pentti Mäkelä (1951), Eija Rajala (1980) ja Juha Rajala (1982). Seurakunnan vanhimmistossa ovat toimienet muun muassa Nikolai Kataja, Kalle Kalliokoski, Kalle Sävilammi, Isak Lamminperä, Vihtori Hyssänmäki, Viljo Rajala, Taavetti Majanen, Veini Korkeakoski (1936), Vihtori Rahola (1936), Einari Vierikko (1947), Pentti Mäkelä (1952), Kalle Lähteenniemi (1952), Voitto Kallio (1952), Artturi Rantanen (1954), Toivo Mänepää (1964), Niilo Virtanen (1964), Teuvo Korkeakoski (1967), Timo Majanen (1980) ja Aarne Lepistö (1984).[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vahtera, Taisto: Seurakunnan tie Jerusalemista Satakuntaan. Saarijärvi: Satakunnan helluntaiseurakunnat, 1990. ISBN 952-90-16549.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suodenniemen helluntaiseurakunta Uskonnot.fi. 10.5.2018. Viitattu 29.5.2023.
  2. a b c d e f g Vahtera 1990, s. 75–85