Sindar (kieli)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sindar
Oma nimi edhellen
Muu nimi  
Tiedot
Alue koko maailma
Arda
Virallinen kieli ei missään
Puhujia ei tunnettu
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto Tengwar, latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta keinotekoiset kielet
Kieliryhmä taidekielet
Kielikoodit
ISO 639-1 ei ole
ISO 639-2 art
ISO 639-3 sjn

Sindar (sindariksi edhellen eli haltiakieli) on J. R. R. Tolkienin kehittämä keinotekoinen kieli. Keski-Maan fantasiamaailmassa se on sindarin, harmaahaltioiden, äidinkieli. Sindar olivat Silmarillionin mukaan niitä haltioita, jotka lähtivät matkalle kohti länttä ja Valinoria, mutta jäivät kuitenkin lopulta Suuren Meren itäpuolelle Beleriandiin. Sindarin kielestä kehittyi Kolmannella ajalla Keski-Maan puhutuin haltiakieli. Sindarista on useita näytteitä muun muassa Tarussa sormusten herrasta.

Kun noldor palasivat Ensimmäisellä ajalla Keski-Maahan, sindar eivät sallineet heidän puhumaansa kieltä quenyaa kuultuaan noldorin tappaneen teleriä, joten noldor joutuivat ottamaan käyttöön sindarin kielen. Sindarilla on yhteiset juuret quenyan kanssa – tämän vuoksi kielillä on keskenään joitakin samankaltaisia sanoja. Ennen Númenorin tuhoa tunsivat myös monet númenorilaiset sindarin kielen oman kielensä, adûnaicin, lisäksi. Númenorin tuhosta selvinneet sekä valarille uskollisena pysyneet Arnorin ja Gondorin ihmiset jopa puhuivat Toisen Ajan loppuun sekän Kolmannen Ajan alun ajan äidinkielenään.

Tolkien sisällytti sindariin, quenyan tavoin, vaikutteita muista kielistä. Sindarin ääntötapa ja osa kieliopista perustuu kymriin, ja kielen lukuisat konsonanttimuutokset ovat vastaavia kuin lukuisissa kelttiläisissä kielissä. Muita sindariin vaikuttaneita kieliä olivat muinaisenglanti ja muinaisnorja.

Sindaria kirjoitetaan useimmiten latinalaisilla aakkosilla, mutta Tolkien kehitti teoksiensa maailmaa varten myös cirth- sekä tengwar-kirjaimistot.

Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Substantiivit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monikon muodostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes kaikki sindarin substantiivien monikkomuodot muodostetaan vokaalimuutoksilla, samaan tapaan kuin esimerkiksi englannin sanassa ”hanhi” (yksikkö goose, monikko geese). Sindarin omakielinen termi tälle on prestanneth (muutos, häiriö). Tolkien otti tämän kielen ominaisuuden vanhoista kelttiläisistä kielistä, etenkin kymristä.

Vokaalit muuttuvat sindarissa seuraavaan tapaan:

  • Muissa kuin viimeisessä tavussa
    • a > e (galadh, puu > gelaidh)
    • e > e (bereth, ateria > berith)
    • o > e (nogoth, kääpiö > negyth)
    • u > y (tulus, haapa > tylys)
    • y > y
  • Viimeisessä tavussa
    • a jota seuraa yksi konsonantti > ai (aran, kuningas > erain)
    • a jota seuraa useita konsonantteja > e (narn, tarina > nern)
    • a jota seuraa nasaali (sindarissa m, n, ng) tai klusiili (p, b, t, d, c, g) > ai (cant, muoto > caint)
    • a jota seuraa likvida tai frikatiivi (f, v, th, dh, s, lh, ch, h) > ei (alph, joutsen > eilph)
    • â > ai (tâl, jalka > tail)
    • e > i (adaneth, nainen > edenith)
    • ê > î (hên, lapsi > hîn)
    • i > i (brennil, neito > brennil)
    • î > î (dîs, morsian > dîs)
    • o > y (brannon, valtias > brennyn)
    • ó > ý (bór, > býr)
    • ô > ŷ (thôn, mänty > thŷn)
    • u > y (urug, pelottava olento > yryg)
    • û > ui (hû, koira > hui)
    • y > y (ylf, juoma-astia > ylf)
    • ý > ý (mýl > mýl)

Luokkamonikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sindarissa on myös joitakin suffikseja, jotka ilmaisevat suurempaa kokonaisuutta. -ath liitteenä ilmaisee joukkoa (elen, tähti > elenath, kaikki tähdet/tähtitaivas). Päätettä -rim käytetään puhuttaessa rodusta tai kansasta, esimerkiksi nogothrim (kääpiöiden kansa) sanasta nogoth. On huomattava, että luokkamonikkopääte liitetään substantiivin yksikkömuotoon huolimatta muodostettavan sanan monikkomerkityksestä.

Pronominit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sindarin pronominijärjestelmä on huonommin tunnettu kuin verbit tai substantiivit. Sitä on rekonstruoitu vertailemalla mm. Tolkienin jälkeensä jättämää materiaalia. Kielen harrastajien keskuudessa ei ole yksimielisyyttä koko pronominijärjestelmän luonteesta ja säännöistä - kieli on silti käyttökelpoinen, mutta varsinaisessa kommunikaatiotilanteessa kahden kielen harrastajan välillä saattaa syntyä ongelmia muun muassa tämän ongelman takia.

Joitakin asioita tiedetään kuitenkin varmuudella, esimerkiksi sindarin pronominien sijamuodot: ne ovat nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi ja datiivi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]