Sakari Löytty
| Sakari Löytty | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1959 Onandjokwe, Namibia |
| Ammatti | muusikko |
| Muusikko | |
| Aktiivisena | 1970-luku– |
| Tyylilajit | rock, blues, gospel, afrikkalainen musiikki |
| Yhtyeet |
Frendz (1980-l) Q.Stone (1988–1990, 2013–) |
| Levy-yhtiöt | Rainmaker |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Sakari Löytty (s. 1959[1] Onandjokwe, Namibia[2][3]) on tamperelainen laulaja-lauluntekijä, rumpali, etnomusikologi, musiikin tohtori, kirjailija ja lähetystyöntekijä. Hän on suurelle yleisölle tuttu yhtyeestä Q.Stone. Hän työskenteli Suomen Lähetysseurassa kulttuurirajat ylittävän työn projektipäällikkönä.[4] Löytty on toiminut 1. tammikuuta 2014 alkaen Tampereen hiippakunnan kansainvälisen työn hiippakuntasihteerinä.[5]
Tausta ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Löytyn vanhemmat, teologian tohtori Seppo Löytty ja teologian kandidaatti Kirsti Löytty[6] toimivat Lounais-Afrikassa Suomen Lähetysseuran lähetystyöntekijöinä vuosien 1956 ja 1968 välillä. Afrikkaan lähtiessä perheessä oli yksi lapsi, Jaakko. Sakari syntyi perheen kolmantena lapsena 1959, ja häntä seurasivat vielä Mikko ja Olli. Löytty aloitti koulunsa Swakopmundin suomalaisessa koulussa vuonna 1966 ja kävi kansakoulun 1. ja 2. luokan siellä ennen perheen pysyvää paluuta kotimaahan.[7]
Myöhemmin Sakari opiskeli Sibelius-Akatemiassa rumpujen soittoa valmistuen musiikin maisteriksi. Myöhemmin hän opiskeli Namibian yliopistossa Windhoekissa valmistuen nimikkeellä Master of Arts (joka vastaa filosofian maisterin tutkintoa). Vuonna 2012 hän väitteli Sibelius-Akatemiassa tohtoriksi.
Muusikonura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Löytyn perhe asettui vuonna 1968 Ylöjärvelle, ja kolme veljeksistä eli Jaakko, Mikko ja Sakari saivat kosketuksen Tampereen populaarimusiikin kenttään sekä gospel-musiikkiin, joka tuolloin oli Suomessa vielä lapsenkengissä ja jota ei vielä edes osattu kutsua nimellä gospel.[8]
Löytyn veljistä Jaakko aloitti musiikillisen toimintansa ensin. Hän kierteli 1970-luvun alkupuolella maata vaimonsa Kaija Pispan kanssa, ja pian myös Sakari Löytty liittyi heidän mukaansa soittaen banjoa sekä erilaisia rytmisoittimia. Rumpujen soiton hän aloitti näihin aikoihin. Hän soitti näitä instrumentteja jo Jaakko Löytyn ensimmäisellä levyllä Asioita joista vaietaan (1974).[9]
Eräs varhaisista bändiprojekteista oli Tram, joka soitti progressiivista rockia. Sen jäseninä olivat Löytty, Tarvo Laakso, Jouko Laivuori ja Ari Palomäki.[10]
Neljän vuosikymmenen aikana Sakari Löytty on soittanut useimmilla veljensä Jaakon levyillä ja myös lukuisten muiden artistien levyillä.
Q.Stone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1980-luvulla Jaakko Löytty alkoi tehdä yhteistyötä Heikki Silvennoisen kanssa, ja pian ryhmä Silvennoinen–Sakari Löytty–Mikko Löytty nähtiin lavalla ja levyillä erilaisissa yhteyksissä, mm. Outi Terhon kanssa. Nämä kolme soittivat ensin yhtyeessä Frendz, ja kun he ryhtyivät soittamaan yhdessä Mikko Kuustosen kanssa, syntyi Q.Stone –yhtye.
Q.Stone soittaa englanninkielistä bluesrockia ja on levyttänyt neljä albumia.
Yhtye loi uraa myös maamme rajojen ulkopuolella, alkuvuosinaan Q.Stone keikkaili etenkin Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa sekä Keski-Euroopassa. Yhteiskiertueita tehtiin mm. John Mayall & The Bluesbreakersin, Larry Normanin sekä Earth, Wind & Fire –yhtyeen laulusolistin Philip Baileyn kanssa.[11]
Q.Stonen toiminta hiipui 1990-luvulla Kuustosen keskityttyä enemmän soolouraansa ja Silvennoisen taas ryhdyttyä TV-ryhmä Kummelin jäseneksi.[12]
Kesällä 2013 Q.Stone on tehnyt paluun, soittaen eri festivaaleilla, sekä julkaissut kokoomalevyn The Thrill Is Back, jolla on myös muutama uusi raita.[11]
Työskentely Namibiassa ja väitöskirja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosien 1998 ja 2010 välillä Löytty työskenteli Namibiassa Suomen Lähetysseuran työntekijänä.[13]
Löytyn tehtävänä Namibiassa oli kehittää paikallisen kirkon, Namibian evankelisluterilainen kirkon ELCINin liturgista ja kirkkomusiikkia.
Jonkinlaisena ongelmana oli ollut se, että suomalaiset lähetystyöntekijät olivat pitäneet paikallista musiikkiperinnettä pakanallisena ja siten sellaisena, joka ei sovellu kirkon käyttöön. Löytty tutki pohjoisnamibialaista musiikkikulttuuria sekä alkuperäismusiikkien ja eurooppalaisten lähetystyöntekijöiden mukanaan tuoman musiikin kohtaamista ja tästä kummunneita uusia musiikkilajeja. Löytyn väitöskirjan olettamuksena on, että “paikallinen kulttuurinen musiikki tarjoaa edelleen elävän lähteen luotaessa uutta liturgista musiikkia Namibiassa”.
Löytty sanoo itse väitöskirjastaan seuraavaa:[4]
»Toivon, että tutkimus voisi auttaa nuoria kirkkoja eri puolilla maailmaa pohtimaan kristinuskon suhdetta paikalliskulttuuriin rakentavassa dialogissa. Ainekset, joista kirkko uudistaa omaa musiikkiaan, voisivat nousta paikallisesta perinteestä, ei aina muualta tuodusta.»
Löytyn väitöstilaisuus oli 28. huhtikuuta 2012 Sibelius-Akatemiassa.[14]
Muu kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjassaan Epongo. Kulttuurien kulkumies (2009) Löytty piirtää kuvaa suomalaisen lähetystyön 140 vuoden historiasta Namibiassa, sen periaatteista ja tuloksista, sekä tuon maan elämästä niinä vuosina, jolloin hän uudelleen asui siellä.
Työ Suomen Lähetysseurassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Löytty on toiminut Suomen Lähetysseurassa kulttuurirajat ylittävän työn projektipäällikkönä. Tämä projekti tuotti mm. seuraavat teokset:
- Maailmojen messu
- Palmu ja omenapuu
Maailmojen messun tavoitteena on kehittää mm. monikulttuurista jumalanpalveluselämää, ja Palmussa ja omenapuussa, jossa toisena tekijänä on näyttelijä Antti Sevanto, käsitellään maahanmuuttajien kokemuksia ja pohditaan kulttuurirajat ylittävää kohtaamista.[4]
Tampereen hiippakunnassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Löytty on toiminut 1. tammikuuta 2014 alkaen Tampereen hiippakunnan kansainvälisen työn hiippakuntasihteerinä.[5]
Diskografiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jaakko Löytyn levyillä (valikoima)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Asioita joista vaietaan (Kirkon nuorisotyön keskus, 1974)
- Toisen päivän iltana. (Just Records, 1982).
- Laulu yhteisestä leivästä. (Just Records, 1984).
- Hawash. (Just Records, 1984).
- Vielä mä toivon. Matkamiehen iltarukous. (Profile Records, 1990).
- Helsinki — Dakar: I’ve lost my way (Profile Records, 1991).
- Norsunmaitoa. (Profile Records, 1995).
Muiden artistien levyillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tarvo Laakso
- Huuhkain (Touch, 1979)
- Taivasalla (Confirma,1980)
- Sähköpaimen (Confirma, 1981)
- Aamun avaus (Confirma, 1997)
- Jukka Syrenius Band
- The Cat with a Hat (Touch Records, 1986)
- Outi Terho
- Muukalaisuuden maja (Just Records, 1984)
- Heikki Silvennoinen
- Mature And Cool (Warner Music Finland, 1992)
- Pepe Ahlqvist & Tumbleweed
- Boogie Thing (Bluelight records, 1996)
- All Night Boogie (Bluelight records, 1997)
- Dave Lindholm
- Just (Ranka recordings, 1998)
Q.Stone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Q.Stone (1988)
- Pink on Blue (1990)
- Q.Stone III (1992)
- No Substitute (1993)
- The Thrill Is Back (2013, kokoomalevy)
Soolodiskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sakari Löytty on julkaissut kolme soololevyä:[13]
- Nöyrä nuoli (2003, Profile Records)
- Välillä (2008, Rainmaker)
- Tasanko? (2013, Rainmaker)
Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Epongo. Kulttuurien kulkumies. Helsinki: Suomen Lähetysseura, 2009.
- People’s Church — People’s Music: Contextualization of Liturgical Music in an African Church. Sibelius-Akatemia: Tohtorintutkinnon kirjallinen työ. 2012.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kansalliskirjasto: Fennica-tietokanta fennica.linneanet.fi. Viitattu 18.07.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ Johannes Ijäs: Sakari Löytyn väitöstyön keskiössä namibialainen messu kotimaa24.fi. 19.04.2012. kotimaa24. Viitattu 18.07.2013.
- ↑ Embassy of Finland in Windhoek - Suomen suurlähetystö Windhoekissa: Päivi ja Sakari Löytty toimivat isäntinä Ambomaan-osuudella. Taustalla Onandjokwen sairaalan rakennus, jossa Sakari on syntynyt. Facebook. 27.7.2019. Viitattu 31.7.2019.
- ↑ a b c Koivulahti, Ari: Kulttuurien vuorovaikutus piristää kirkkoamme. Suomen lähetyssanomat, 22.4.2013, 154. vsk, nro 4, s. 26. Suomen Lähetysseura.
- ↑ a b Tampereen hiippakunta: Päätöksiä 23.10.2013 tampereenhiippakunta.fi. Arkistoitu 29.10.2013. Viitattu 24.10.2013.
- ↑ Suomen teologit Finlands teologer 201. Suomen Pappisliitto.
- ↑ Seppänen 2012, s. 158–161.
- ↑ Ilkka: Klassikkolevy: Jaakko Löytty — Asioita joista vaietaan janoinen.net. Viitattu 18.07.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ Asioita joista vaietaan finna.fi. Kansalliskirjasto Äänitteet. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 18.07.2013.
- ↑ Tarvo Laakso: Rokkipapin historia, lyhyt oppimäärä elisanet.fi. Viitattu 18.07.2013.
- ↑ a b Puistoblues: Esiintyjät: Q.Stone puistoblues.fi. Viitattu 18.07.2013.
- ↑ Auvo Laaksonen: Heikki Silvennoinen — Historia heikkisilvennoinen.com. Arkistoitu 28.9.2013. Viitattu 18.07.2013.
- ↑ a b Sakari Löytty: ”Tasanko?” wideline.fi. Wideline. Arkistoitu 7.12.2013. Viitattu 18.07.2013.
- ↑ Sakari Löytty loi tohtorintutkinnossaan namibialaista kansanmusiikkia ja läntistä liturgista perinnettä yhdistävän messun siba.fi. Viitattu 18.07.2013.
| ||||||||||||||||||
