River-luokka (fregatti)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
River-luokka
luokkaan kuulunut alus HMS Swale
luokkaan kuulunut alus HMS Swale
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Tekniset tiedot
Uppouma 1390 t (kuiva)
1860 t (kuormattu)
Pituus 91,82 m (kokonaispituus)
Leveys 11,13 m
syväys 2,74 m
Koneteho 5500 ihp (4,1 MW) tai
6500 shp (4,8 MW)
Nopeus 20 solmua tai
20,5 solmua
Miehistöä 107
Aseistus
Ilmatorjunta jopa 10 x Oerlikon 20 mm -ilmatorjuntatykkiä kaksiputkisina Mk V ja/tai yksiputkisina Mk III -asennuksina
Meritorjunta 2 x QF 4"/L40 Mk XIX -tykkiä yksiputkisina CP Mk XXIII -asennuksina
1 x Hedgehog-sukellusveneentorjuntaheitin
jopa 150 x syvyyspommia

River-luokka oli 151 aluksen muodostama fregattiluokka, jonka alukset laskettiin vesille 1941-1944. Luokan alukset oli suunniteltu saattueiden sukellusveneidentorjunta-aluksiksi Pohjois-Atlantille.

Pääosa luokan aluksista palveli Britannian Kuninkaalisessa laivastossa ja Kanadan laivastossa, mutta näiden lisäksi aluksia palveli Australian laivastossa, Vapaan Ranskan laivastossa, Alankomaiden laivastossa ja sodan päätyttyä Etelä-Afrikan laivastossa. Kymmenen Kanadassa valmistettua alusta siirrettiin Yhdysvaltain laivastolle täydentämään saattajien puutetta ennen kuin Yhdysvaltain oma telakkateollisuus pystyi paikkaamaan tarpeen. Aluksista kuitenkin ainoastaan kaksi otettiin palvelukseen ja loput kahdeksan liitettiin Kuninkaalliseen laivastoon sekä Kanadan laivastoon. Australiassa rakennettiin kaksitoista alusta, joista neljän piirustuksia muutettiin. Viimeisenä valmistunut HMAS Diamantina on Queensland Maritime Museumissa museoaluksena.

Toisen maailmansodan päätyttyä alukset päätyivät ympärimaailmaa sotilas- ja siviilikäyttöön. Kanadan laivaston HMCS Stormontin osti Aristoteles Onassis, joka muutti sen loistojahdiksi nimellä Christina O.

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alukset suunnitteli William Reed, jonka lähtökohtana oli pitkätoimintasäde sekä Black Swan -luokan sluuppien saavuttama sukellusveneidentorjuntakyky. Alusten tuli samalla olla halpoja ja nopeita valmistaa normaaleilla kaupallisilla telakoilla. Aluksissa käytettiin hyväksi Flower-luokan korveteista saatuja valmistuskokemuksia. Luokan piirustuksia käytettiin suunniteltaessa Yhdysvaltain laivaston Tacoma-luokan aluksia, joista osa sittemmin palveli Kuninkaallisessa laivastossa Colony-luokan fregatteina.

Alusten runkorakenne oli käytössä myös Kuninkaallisen laivaston Loch-luokan fregateissa ja edelleen Bay-luokan fregateissa.

Alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britteinsaarilla valmistettujen River-luokan fregattien kölit laskettiin 1941-1943 ja ne valmistuivat 1942-1944. Valmistuneissa aluksissa viidessä oli turbiinimoottorit ja muissa kaksi Flower-luokassa käytettyä konetta. Aluksista 24 ensimmäisen polttoainevaranto oli ainoastaan 440 tonnia, mutta miinanraivauskaluston poistamisen sekä sisärakenteiden uudelleensuunnittelun jälkeen polttoainatäyttö saatiin kasvatettua 646 tonniin.[1]

HMS Helmsdalen Hedgehog-sukellusveneentorjuntaheitin korvattiin Squid-heittimellä ja samalla vähennettiin syvyyspommien määrää 54:ään. Alusten keveää 20 millimetrin ilmatorjuntaa vahvennettiin osalla aluksista jopa 12:een.[1]

Australiassa valmistetut alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanadassa valmistetut alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta River-luokka (fregatti).
  • Lavery, Brian: River-class Frigates and the Battle of the Atlantic - A Technical and Social History. Lontoo, Englanti: National Maritime Museum, 2006. ISBN 0-948065-73-7. (englanniksi)
  • Friedman, Norman: British Destroyers & Frigates - The Second World War and After. Barnsley, Englanti: Seaforth Publishing, 2008. ISBN 978-1-84832-015-4. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Conway's 1922-1946 s. 59
  2. Friedman, Norman s. 333-334
  3. Friedman, Norman s. 334
  4. Friedman, Norman s. 334-336