HMS Iron Duke (1912)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston Iron Duke -luokan taistelulaivasta. Muita samannimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
HMS Iron Duke
HMS Iron Duke
HMS Iron Duke
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Portsmouthin telakka
Kölinlasku 15. tammikuuta 1912
Laskettu vesille 12. lokakuuta 1912
Palveluskäyttöön maaliskuu 1914
Loppuvaihe myyty romutettavaksi 1946
Tekniset tiedot
Uppouma 25 000 t (standardi) 29 500 t
Pituus 189,8 m
Leveys 27 m
Syväys 10,0 m
Koneteho 29 000 shp (17 MW)
Nopeus 21,25 solmua
Miehistöä 925
Aseistus 10 × BL 13,5" (342,9 mm)/45 Mk V -tykkiä kaksoistorneissa
12 × BL 6" (152,4 mm)/45 Mk VII -tykkiä
2 × QF 3" 20 cwt ilmatorjuntatykkiä
4 × 21" (533 mm) torpedoputkea

HMS Iron Duke oli Britannian kuninkaallisen laivaston Iron Duke -luokan taistelulaiva. Alus rakennettiin Portsmouthin telakalla. Aluksella suoritettiin koeajot vuoden 1913 lopulla torpedoverkot asennettuna, mutta verkot poistettiin ennen laivastolle luovutusta. Alus otettiin palveluskäyttöön maaliskuussa 1914, jolloin se liitettiin Kotilaivastoon.[1] Aluksesta tehtiin samalla laivaston komentajan amiraali Sir George Callaghanin lippulaiva.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus tilattiin Portsmouthin telakalta, missä köli laskettiin 15. tammikuuta 1912. Alus laskettiin vesille 12. lokakuuta kumminaan Wellingtonin herttuatar[2]. Aluksen koeajot alkoivat 25. marraskuuta 1913 ja se valmistui maaliskuussa 1914.[3] Alus otettiin palvelukseen 10. maaliskuuta 1914 Portsmouthissa, jolloin se vapautti HMS Neptunen Kotilaivaston komentajan lippulaivan tehtävästä[2].

Ensimmäinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hieman ennen ensimmäistä maailmansotaa Callaghan vaihtui amiraali Sir John Jellicoeen, joka teki Iron Dukesta vasta perustetun Suuren laivaston lippulaivan. Alus osallistui osana 4. taistelulaivaviirikköä 31. toukokuuta 1916 Skagerrakin taisteluun, jossa se ei kärsinyt vaurioita. Se toimi lyhyen aikaa amiraali Sir David Beattyn lippulaivana, kun hän johti Suurta laivastoa sijaisena vuoden 1916 lopulla. Beatty kuitenkin siirsi lippunsa myöhemmin HMS Queen Elizabethille.[1]

Sodan jälkeen Iron Duke siirrettiin Välimeren laivastoon, jossa alus palveli jälleen lippulaivana. Välimeren laivaston komentajana oli amiraali Sir John de Robeck. Alus palveli Välimeren ja Atlantin laivastossa vuoteen 1929, jolloin se poistettiin palveluksesta.

Lontoon laivastosopimuksen astuessa voimaan 1931 Iron Dukesta poistettiin raskas aseistus ja siitä tehtiin tykistön koululaiva. Tällöin aluksesta poistettiin torpedoputket sekä B- ja Y-tornit, mutta tilalle asennettiin kaksi 4 tuuman ilmatorjuntatykkiä B-tornin paikalle. Vuonna 1939 asennettiin X-tornin paikalle 4,5 tuuman kaksiputkinen tykkitorni.

Toisessa maailmansodassa Iron Duke oli tukikohta-aluksena Scapa Flow’ssa, missä alus jouduttiin ajamaan rantaan ilmahyökkäyksen aikana 17. lokakuuta 1939. Alus palautettiin kelluvaksi ja se palveli tehtävissään sodan loppuun saakka.

Iron Duke myytiin romutettavaksi 1946 ja se romutettiin Glasgow’ssa 1948.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Coward, B. R.: Battleships & Battlecruisers of the Royal Navy since 1861. Runnymede: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1573-2. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World's Fighting Ships 1906–1921. London: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
  • Hore, Peter: Battleships of World War I. London: Anness Publishing Ltd, 2006. ISBN 1-84476-377-3. (englanniksi)
  • Burt, R. A.: British Battleships of World War One. New revised edition. Barnsley, Englanti: Seaforth Publishing, 2012. ISBN 978-1-84832-147-2. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Gardiner (toim.) 1985, s. 23
  2. a b Burt 2012 s. 231
  3. Burt 2012 s. 216

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]