HMS Ark Royal (1914)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo toisen maailmansodan aikaisesta Kuninkaallisen laivaston lentotukialuksesta. Muita samannimisiä aluksia, katso HMS Ark Royal.
HMS Ark Royal
HMS Ark Royal
HMS Ark Royal
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Blyth Shipbuilding Company, Blyth
Kölinlasku 7. marraskuuta 1913
Laskettu vesille 5. syyskuuta 1914
Palveluskäyttöön 10. joulukuuta 1914
Palveluskäytöstä helmikuu 1944
Loppuvaihe myytiin joulukuussa 1946, romutettiin kesäkuussa 1949
Tekniset tiedot
Uppouma 7 080 t (tyhjä)
7 450 t (kuormattu)
Pituus 112 m
Leveys 15,5 m
Syväys 5,5 m
Koneteho 3 000 shp
Nopeus 11 solmua
Miehistöä 180
Aseistus 5 vesilentokonetta
2 maalentokonetta
4 × 12 paunaista (77 mm) tykkiä
2 × .303 (7,7 mm) Maxim-konekivääriä

HMS Ark Royal oli ensimmäinen Britannian kuninkaallisen laivaston alus, joka oli valmistettu vesilentokoneiden emälaivaksi. Alus nimettiin vuonna 1934 HMS Pegasukseksi, jotta nimi saatiin vapautettua rakenteilla olevalle uudelle tukialukselle (HMS Ark Royal).

Kuninkaallinen laivasto katsoi tarvitsevansa toisen lentokoneiden emälaivan vesilentokoneiden emälaiva HMS Hermeksen lisäksi. Laivasto osti vuonna 1913 Blyth Shipbuilding Companyltä rakenteilla olevan rahtialuksen 81 000 punnalla. Ostettu 7 000 tonnin alus muutettiin vesilentokoneiden emäalukseksi ja nimettiin HMS Ark Royaliksi.[1]

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahtialukseen joudutiin tekemään suuria muutoksia. Konehuone siirrettiin aluksen perään, ja kansirakenteet tehtiin aluksen etuosaan. Kantta ei alun perin suunniteltu nousukanneksi vaan lentokoneiden moottoreiden käynnistämiseen ja lämmittämiseen sekä vaurioituneiden koneiden pelastamiseen merestä.[1]

Alukseen rakennettiin myös suuri konesuoja (150 jalkaa pitkä, 45 jalkaa leveä sekä 15 jalkaa korkea) sekä riittävät verstaat koneiden huoltamista varten. Alukseen asennettiin myös kaksi kappaletta kolmen tonnin nostureita lentokoneiden nostamiseksi konehallista kannen luukkujen kautta kannelle, merestä alukseen tai päinvastoin.[1]

Tukialuksessa voi olla samanaikaisesti viisi vesilentokonetta ja kaksi maalentokonetta, joiden tuli laskeutua maakentälle tukialukselta lähdön jälkeen. Alun perin koneina olivat kaksi Sopwith 807 -vesitasoa, kaksi Wright Pusheria, Short 135 ja kaksi Sopwith Tabloid -maalentokonetta.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Ark Royal purjehti Dardanelleille 1. helmikuuta 1915 tehtävänään tukea maihinnousua. Alus saapui Tenedosiin 17. helmikuuta ja osallistui taistelutoimintaan alueella ja 25. huhtikuuta tapahtuneen maihinnousun tukemiseen. Vaikka HMS Ark Royalin koneet olivat sinänsä tehottomia taistelukoneina, ne kykenivät toimimaan tiedustelutehtävissä ja tykistön tulenjohtokoneina. HMS Ark Royal siirrettiin toukokuun lopulla Imbrokseen, jossa se toimi varasto- ja korjausaluksena tukien kaikkia alueella olevia lentokoneita. Syynä siirtoon oli sukellusvene uhkan lisääntyminen Dardanellien vesillä. HMS Ark Royal toimi vastaavissa tehtävissä Mytilenessä ja Salonikissä marraskuusta 1915 maaliskuuhun 1916, minkä jälkeen se siirrettiin Mudrosiin tukemaan Kuninkaallisten ilmavoimien toista lennostoa (No 2 Wing). Tammikuussa 1918 kaksi tukialukselta noussutta Sopwith Babya pommitti saksalaista risteilijää SMS Goebenia. HMS Ark Royal toimi edelleen lentokoneiden emälaivana Syran satamassa Dardanellien alueen lentokoneille aselepoon saakka ja vielä senkin jälkeen.[2]

Sotien välinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Ark Royal siirrettiin Välimereltä Mustallemerelle, jolloin se kuljetti lentokoneita Batumiin. Koneiden oli tarkoitus tukea Venäjän sisällissodan valkoisia joukkoja.[3]

HMS Ark Royal osallistui vuonna 1919 Somalian maihinnousuun, jonka tarkoituksena oli kukistaa mullahin aloittama kansannousu.[3]

Alus palasi Marmaramerelle ja Mustallemerelle vuonna 1920, jolloin se osallistui valkoisten joukkojen evakuointiin Krimiltä ja kuljetti lentokoneita Basraan Persianlahdelle. Alus palasi tämän jälkeen Englantiin, missä se siirrettiin reserviin marraskuussa 1921 ja lopulta Rosythin telakalle huoltoon, josta se palasi palveluskäyttöön 22. kesäkuuta 1922.[3]

Alus siirrettiin kuljettamaan lentokoneita Välimeren alueelta Chanakin kriisin vuoksi lokakuusta 1922 syyskuuhun 1923. Kriisin loputtua alus piti siirtää uudelleen huoltoon Maltalle 6. huhtikuuta 1923 ennen paluuta Dardanelleille paria viikkoa myöhemmin.[3]

Alus poistettiin palveluksesta 13. joulukuuta 1923 ja sijoitettiin Noren reserviin Chathamiin. Alus palasi palvelukseen 24. heinäkuuta 1929, ja 20. syyskuuta alus siirrettiin huollettavaksi Chathamiin, josta se palasi palvelukseen 25. maaliskuuta 1930.

HMS Ark Royal nimettiin uudelleen 21. joulukuuta 1934 HMS Pegasukseksi.[3]

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus varustettiin katapultein vuonna 1940, mutta sen palvelus toisen maailmansodan aikana koostui lähinnä saattuetehtävistä.[3]

Palveluksesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus myytiin joulukuussa 1946 Panamaan. Ostaja aloitti Antwerpenissa aluksen muutostyöt rahtialukseksi, jonka nimeksi piti tulla Anita I. Työt kuitenkin keskeytettiin, ja alus myytiin romutettavaksi kesäkuussa 1949.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta HMS Ark Royal (1914).
  • Chesneau Roger: Aircraft Carriers of the World, 1914 to the Present - an illustrated encyclopedia. Bristol: Brockhampton Press, 1998. ISBN 1-86019-87-5-9.
  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Conway's s. 64
  2. Conway's s. 64-65
  3. a b c d e f g Conway's s. 65