Rakastajatar

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Rakastajatar tarkoittaa naispuolista seksikumppania, joka ei ole kumppaninsa avo- tai aviopuoliso. Rakastajattaren osittaisia synonyymejä erilaisin painotuksin voivat olla muun muassa naisystävä, tyttöystävä, kurtisaani ja jalkavaimo. Rakastajattaren miespuolinen vastine on rakastaja, jota voidaan käyttää myös yleisterminä molemmista sukupuolista.

Joséphine de Beauharnais, Napoleonin rakastajatar François Gerardin maalaamana.

Etenkin tunnettujen miesten, kuten hallitsijoiden, rakastajattarilla on ollut vaikutusvaltaa ja siten he ovat olleet omana aikanaan tunnettuja ja jääneet myös historiankirjoihin. Rakastajatar saattoi olla joko naimaton tai naimisissa oleva ja hänellä itsellään saattoi olla yhteiskunnallisestikin tunnustettu asema. Tilanteet, joissa rakastajatar oli rakastajaa merkittävämmässä asemassa ovat kuitenkin olleet harvinaisia. Tunnetuin tapaus lienee Venäjän Suuriruhtinatar Katariina Suuri.

Katolisen kirkon papit ja paavitkin ovat historian kuluessa pitäneet melko avoimesti rakastajattaria, vaikka tämä rikkoo heidän selibaattilupaustaan vastaan.

Rakastajattaren hahmo sekä vaikutus mieheen ja tämän perheeseen on kirjallisuudessa ja taiteessa paljon käsitelty teema.

Tunnettuja rakastajattaria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fyllis, Aristoteleen rakastajatar, ratsastaa suurella filosofilla. Taiteilijoiden renessanssiaikana suosima tarina havainnollisti naisten valtaa.

Kirjallisuuden tunnettuja kuvauksia rakastajattarista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Herman, Eleanor: Kuninkaiden rakastajattaret: 500 vuotta valtaa, valheita ja viettelyksiä. (Im Bett mit dem König: Die Geschicte der königlichen Mätressen, 2004.) Suomentanut Osmo Saarinen. Helsinki: Ajatus, 2007. ISBN 978-951-20-7164-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]