Eva Braun

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eva Hitler
Braun Berghofissa vuonna 1942.
Braun Berghofissa vuonna 1942.
Syntynyt 6. helmikuuta 1912
Saksan keisarikunnan lippu München, Saksa
Kuollut 30. huhtikuuta 1945 (33 vuotta)
Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Berliini, Saksa
Puoliso Adolf Hitler

Eva Anna Paula Hitler o.s. Braun (6. helmikuuta 1912 München30. huhtikuuta 1945 Berliini) oli Adolf Hitlerin rakastajatar ja lyhytaikaisesti myös aviovaimo ennen kumppaninsa kanssa tekemäänsä kaksoisitsemurhaa.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Braun tapasi Hitlerin vuonna 1929, jolloin hän toimi Hitlerin valokuvaajan Heinrich Hoffmannin assistenttina. Vuonna 1936 hän muutti Hitlerin luo asumaan ja hänestä tuli Führerin rakastajatar. Braun ja Hitler näyttäytyivät harvoin julkisesti yhdessä ja saksalaiset eivät juurikaan tienneet Eva Braunin olemassaolosta. Hitler selitti julkisesti olevansa naimisissa Saksan kansan kanssa, joten avioliitto tai julkinen suhde eivät tulleet kyseeseen. Lisäksi Hitler selitti, ettei hänen virkansa anna hänelle aikaa avioelämään. Elämäkertakirjoittaja Angela Lambert kertoo Eva Braunin kärsineen onnettoman rakkautensa vuoksi niin paljon, että keväällä 1935 yritti jo toisen kerran itsemurhaa.[1]

Kun Braun muutti Hitlerin luokse Berchtesgadeniin, hän toivoi saavansa aseman Führerin puolisona, mutta Hitler ei halunnut maailman saavan tietää suhteestaan Eva Brauniin ja hänen läsnäolonsa salattiin yleisöltä. Valtiovierailujen aikana hän ei saanut olla näkyvillä ja päivällisillä emäntänä toimi Magda Goebbels. Ulkomaanmatkoilla Braun merkittiin seurueeseen yhtenä sihteereistä. Hitlerin lähimmät miehet, poikkeuksena Albert Speer, pitivät Evaa lähinnä mitättömänä hupakkona, ja heidän vaimonsa suhtautuivat naimattomaan ja ilman selkeää asemaa olevaan Brauniin alentuvasti.[1]

Sodan aikana Eva Braun vietti suurimman osan ajastaan ylellisissä oloissa Obersalzbergissä. Maaliskuussa 1945 hän matkusti Hitlerin luo Berliiniin, vastoin Hitlerin nimenomaista toivomusta. Hän selitti pysyvänsä Hitlerin rinnalla aina tämän kuolemaan asti. Vaikka sekä Hitler että Eva Braunin perheenjäsenet vaativat tätä lähtemään Berliinistä, hän piti tiukasti kiinni ajatuksestaan seisoa rakastettunsa rinnalla loppuun asti. Pariskunta meni naimisiin 29. huhtikuuta 1945 ja teki itsemurhan seuraavana iltapäivänä kello puoli kolme Führerbunkerissa; Eva Hitler syanidikapselilla, Adolf Hitler ampumalla itseään ohimoon ja puraisemalla samanaikaisesti syanidikapselin rikki. Hitlerien ruumiit vietiin valtakunnankanslian puutarhaan ja ne poltettiin Hitlerin määräyksen mukaisesti. Puna-armeija löysi hiiltyneet ruumiit ja vei ne mukanaan matkatessaan kohti länttä. Neuvostojoukot hautasivat jäännökset takapihalle Magdeburgiin. Vuonna 1970 jäännökset tuhottiin lopullisesti.

Perheen kohtalo, tuomio ja jälkimaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eva Hitlerin perhe säilyi sodasta hengissä. Hänen äitinsä Franziska, joka asui vanhalla maatilalla Ruhpoldingissa, kuoli 96-vuotiaana tammikuussa 1976.

Eva Braun katsottiin sodan jälkeen müncheniläisessä vetoomustuomioistuimessa myötävaikuttajaksi kansallissosialismin rikoksiin. Hänen omaisuutensa takavarikoitiin, koska se oli kokonaisuudessaan peräisin Hitleriltä.lähde?

Historioitsijat luonnehtivat Eva Braunia hieman yksinkertaiseksi naiseksi,lähde? joka omistautui Hitlerille ja kiintyi tähän varauksettomasti. Häntä on kritisoitu ennen kaikkea siitä, että hän rakensi itselleen keinotekoisen ihannemaailman, johon ei sopinut mitään, joka olisi ollut negatiivista Hitlerille tai kansallissosialismille. Toisen maailmansodan aikana, kun suurin osa Saksan kansaa joutui kärsimään puutteesta ja pommituksista, Eva Braun vietti Obersalzbergissa jatkuvaa lomaa ylellisissä olosuhteissa. Hän ei ilmeisesti tiennyt eikä halunnutkaan tietää tavallisen kansan ahdingosta.lähde? Maailmanpolitiikan käänteitä hän arvioi yksinomaan sen perusteella, antoivatko ne hänen rakastetulleen mahdollisuuden tulla hänen luokseen.lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lambert, Angela: Eva Braunin elämä. Suom. Anja Meripirtti. Helsinki: WSOY, 2006.
  • Johannes Frank: ”Eva Braun: Ein ungewöhnliches Frauenschicksal in geschichtlich bewegter Zeit”
  • Görtemaker, Heike B.: Eva Braun: Elämä Hitlerin kanssa. Suom. Hanna Kjellberg. Helsinki: Otava, 2012.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tiina Lintunen: Hitlerin rakastajatar - Eva Braun 18.8.2008. Agricola-verkko. Suomi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]