Punkaharjun puulajipuisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Punkaharjun puulajipuisto on osa Punkaharjun tutkimusmetsäalueeseen kuuluvaa 1250 hehtaarin maa-alueesta. Tutkimusmetsiä ja puulajipuistoa hallinnoi Metsähallitus ja Metla ohjaa sen hoitoa. Punkaharjun tutkimusmetsässä tutkitaan ulkomaisten puulajien viljelyä ja kasvatusta, havupuiden alkuperiä ja ilmastonmuutoksen vaikutusta niihin ja metsäpuiden geneettistä monimuotoisuutta.

Punkaharjun puulajipuistoon on perustamisvaiheessa vuosina 1929 - 1938 istutettu 72 puulajia. Tällä hetkellä näistä istutuksista on jäljellä 46 lajia, joista 39 on havupuita ja 7 lehtipuita. Puulajipuistoa on uudistettu ja kehitetty 1990-luvun alusta lähtien ja tavoitteena on ollut koota puistoon kaikki alueelle soveltuvat havupuulajit. Nykyisin Punkaharjun arboretumissa on 134 eri lajia ja erikoismuotoa. Alueen metsätalouteen, metsäntutkimukseen ja luonnonsuojeluun voi tutustua tarkemmin merkittyjen, opastustauluin varustettujen reittien avulla. Punkaharjun Puulajipuisto sijaitsee Metsäntutkimuslaitoksen yhteydessä, Suomen metsämuseo Luston vieressä, Punkaharjun Laukansaaressa Finlandiantie 18:ssa.

Punkaharjun tutkimusmetsä alueeseen kuuluu myös Kesälahden Hummovaarassa sijaitseva Lönnrotin petäjä ja Kiteen Puhoksessa sijaitseva yksi Suomen vanhimmista lehtikuusikoista, vuonna 1842 Nils Ludvig Arppen perustama Arppen lehtikuusikko. Tutkimusalueeseen kuuluun Punkaharjun Puulajipuiston vierellä oleva Punkaharjun luonnonsuojelualue ja myös Hytermän luonnonsuojelualueen kolme Puruveden saarta, Pieni-Hytermä, Suuri-Hytermä ja Laviasaari.[1]

Puupuiston lajisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehtikuusia Punkaharjun luonnonsuojelualueella puulajipuiston vieressä.

Tähän on listattu joitakin lajeja, joita puulajipuistoon on istutettu merkintöjen mukaan. [2]

Laji suomeksi Laji latinaksi Laji suomeksi Laji latinaksi
Lehtikuuset Larix Pihdat Abies
Dahurianlehtikuusi Larix gmelinii Harmaapihta Abies concolor
Euroopanlehtikuusi Larix decidua Japaninpihta Abies veitchii
Japaninlehtikuusi Larix kaempferi Kaukasianpihta Abies nordmanniana
Kanadanlehtikuusi Larix laricina Koreanpihta Abies koreana
Kurilienlehtikuusi Larix gmelinii var. japonica Lännenpihta Abies lasiocarpa
Lehtikuusiristeymä Larix sibiricaxdecidua Ohotanpihta Abies nephrolepis
Lehtikuusiristeymä Larix deciduaxsibirica Palsamipihta Abies balsamea
Lännenlehtikuusi Larix occidentalis Purppurapihta Abies amabilis
Olganlehtikuusi Larix gmelinii var. Olgensis Sahalininpihta Abies sachalinensis
Siperianlehtikuusi Larix sibirica Saksanpihta Abies alba
Männyt Pinus Siperianpihta Abies sibirica
Alppimänty Pinus mugo subsp. uncinata Virginianpihta Abies fraseri
Amerikanpunamänty Pinus resinosa Tuijat Thuja
Banksinmänty Pinus banksiana Jättituija Thuja plicata
Keltamänty Pinus ponderosa Kanadantuija Thuja occidentalis
Kontortamänty Pinus contorta var. latifolia Koreantuija Thuja koraiensis
Makedonianmänty Pinus peuce Tuija useita. Thuja spp.
Mänty Pinus sylvestris Muut havupuut
Mänty erikoismuodot Pinus sylvestris formae Douglaskuusi Pseudotsuga menziesii
Pensassembra Pinus pumila Hernesypressi Chamaecyparis pisifera
Sembramänty Pinus cembra Japaninmarjakuusi Taxus cuspidata
Siperiansembra Pinus cembra subsp. sibirica Kanadanhemlokki Tsuga canadensis
Strobusmänty Pinus strobus Kataja Juniperus communis
Vuorimänty Pinus mugo Lännenhemlokki Tsuga heterophylla
Kuuset Picea Pylväskataja Juniperus communis
Ajaninkuusi Picea jezoënsis Vuorihemlokki Tsuga mertensiana
Engelmanninkuusi Picea engelmannii Lehtipuut
Koreankuusi Picea koraiensis Haavat useita. Populus ssp.
Kuusi Picea abies Jalavat useita. Ulmus ssp.
Kuusi erikoismuodot Picea abies, formae Koivut useita lajeja. Betula ssp.
Mustakuusi Picea mariana Lepät useita. Alnus ssp.
Okakuusi Picea pungens Mantšurianjalopähkinä Juglans mandshurica
Punakuusi Picea rubens Metsälehmus Tilia cordata
Serbiankuusi Picea omorika Pajut useita. Salix ssp.
Sitkankuusi Picea sitchensis Pihlajat useita. Sorbus ssp.
Valkokuusi Picea glauca Vaahterat useita. Acer ssp.
Olli-visa Betula pendula var. carelica

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Punkaharjun tutkimusmetsä Metla.fi. 11.7.2012. Viitattu 20.1.2014.
  2. Punkaharjun puulajipuisto Metla.fi. 8/2009. Viitattu 20.1.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]